Koti Blogi Sivu 1250

WRC: Kolmen kärki 2,3 sekunnin sisällä Suomen MM-rallissa — Evans nousi kärkeen

Elfyn Evans. Kuva: TGR.

Kärkikolmikko käy tiukkaa taistoa kärkipaikoista. Toyotan Elfyn Evans nousi kärkeen aamun kahden erikoiskokeen aikana.

Eroa toisena olevaan Hyundain Craig Breeniin on vain 0,9 sekuntia ja kolmantena olevaan Hyundain Ott Tänakiin 2,3 sekuntia.

Neljäntenä oleva Toyotan Kalle Rovanperä on kärjestä 16,9 sekuntia ja viidentenä oleva Toyotalla ajavat Esapekka Lappi kaksi sekuntia Rovanperästä.

Suomen MM-ralli erikoiskoe 8 jälkeen (Päijälä 1)

1 E. EVANS Toyota      1:03:00.8 Ero kärk.
2 C. BREEN Hyundai           +0.9 +0.9
3 O. TÄNAK Hyundai           +1.4 +2.3
4 K. ROVANPERÄ Toyota    +14.6 +16.9
5 E. LAPPI Toyota                +2.0 +18.9
6 T. NEUVILLE Hyundai      +17.4 +36.3
7 S. OGIER Toyota             +12.0 +48.3

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Sähköpotkulaudat voivat kasvattaa myös julkisen liikenteen käyttöastetta

Kuva: Voi.

Voi käynnisti vuoden 2020 jälkipuoliskolla Stuttgartissa pilotin yhdessä Deutsche Bahnin kuuluvan paikallisen junatoimijan kanssa. Junayhtiön sovellukseen integroitiin mahdollisuus suunitella oma reittinsä hyödyntäen myös sähköpotkulautoja ja ostaa sähköpotkulautamatka sovelluksen kautta, todetaan Voin tiedotteesta.

Jotta pilotin tuloksia voitiin vertailla liikenteeseen kaupungin muilla asemilla, kokeilu koski vain yhtä Stuttgartin asemaa, Bad Canstattia, joka ei ole päärautatieasema.

– Pilotissa havaittiin, että kyseisellä asemalla sähköpotkulautailijat ostivat junalippuja 35 % enemmän kuin kaupungin muilla asemilla. Yhteistyö hyödytti myös meitä, kun asemalle asennettiin pysäköintitelineet. Voin matkojen määrä viimeisten kilometrien kohdalla kasvoi enemmän kuin 250 % pilotin aikana, Voin operatiivinen johtaja Reetta Alastalo sanoo.

– Tämä kokeilu kertoo siitä, miksi julkisen liikenteen kannattaa integroida sovelluksensa sähköpotkulautatoimijan kanssa. Myös kaupungin päättäjien kannattaa tutustua tuloksiin, sillä integrointi vaikuttaa olevan tehokas tapa vähentää yksityisautoilua ja sitä kautta ruuhkia, ilmansaasteita ja melua kaupungeissa.

Tutkimus osoittaa, että junalla matkustamisen ja sähköpotkulaudalla kulkemisen välillä on selkeä vastavuoroisuus. Sähköpotkulauta tarjoaa kätevän tavan siirtyä asemalle tai sieltä pois. Tulokset näyttävät lisäksi, että julkisen liikenteen saavutettavuus paranee sähköpotkulautojen ansiosta.

– Tulokset ovat linjassa oman käyttäjätutkimuksemme kanssa. 42 % sähköpotkulautailijoista kertoo, että yhdistää sähköpotkulautamatkoja julkisen liikenteen kanssa. Vain 11 % sanoo yhdistävänsä sähköpotkulautoja ja yksityisautoilua.

Voi on liittynyt mukaan 15 minuutin kaupungin yhteisöön, jonka kehittäjä on ETI:n tieteellinen johtaja ja Panthéon Sorbonne -yliopiston professori Carlos Moreno.

– Olemme hyväksyneet liian pitkään kaupunkien olevan meluisia, saastuneita ja uuvuttavia paikkoja, mutta niin ei ole tarpeen enää jatkua. Voimme muuttaa kaupunkeja eläviksi asettamalla etusijalle kävelyn, sähköpotkulautailun ja pyöräilyn, Moreno sanoo.

– Todellisuus on, että edelleen suuri osa kaupunkiemme päivittäisestä liikenteestä hoituu autoilla. Meidän visionamme on, että sähköpotkulautojen ansiosta kaupunkilaiset voisivat tavoittaa kaikki oleelliset palvelut noin vartissa, mikä vähentäisi riippuvuuttamme autoista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Täyssähköautoilta poistuva autovero lisää sähköautojen kysyntää loppuvuonna

Kuva: Antti Järveläinen.

Täyssähköautojen kysyntään odotetaan loka-joulukuussa selvää kasvua, sillä täyssähköautoilta poistuu autovero lokakuun alusta alkaen. Syyskuussa rekisteröidyistä henkilöautoista 30 prosenttia oli ladattavia – ladattavien hybridien osuus oli 19 prosenttia ja täyssähköautojen 11 prosenttia, todetaan Autoalan tiedotteessa.

– Sähköautojen rekisteröinnit jäivät syyskuussa normaalia alemmas, sillä lokakuun alussa poistuva autovero on siirtänyt täyssähköautojen rekisteröintejä lokakuun puolelle, kertoo toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta.

Autoveron poistaminen alentaa täyssähköautojen hintaa keskimäärin 1 500 eurolla. Yhdessä sähköautojen hankintatuen kanssa kannuste hankkia sähköauto kasvaa suurimmillaan lähes 3 500 euroon.

Vuoden vaihteessa päättyvälle hankintatuelle olisikin pikaisesti saatava jatkoa, sillä sähköautojen ja polttomoottoriautojen hintaero on keskimäärin vielä lähes 20 000 euroa.

Autoala on arvioinut, että yhdessä hankintatuen kanssa autoveron poistaminen lisäisi täyssähköautojen määrää autokannassa vuosina 2022–2030 noin 35 000 autolla. Autokannan hiilidioksidipäästöjen on arvioitu alenevan lähes 75 000 tonnilla vuoden 2030 tasolla.

– Veromuutos tukee myös yritysten siirtymää sähköautoihin ja täydentää kotitalouksille suunnattua edullisiin automalleihin painottuvaa sähköautojen hankintatukea. Yritykset hankkivat hieman yli kolmanneksen uusista henkilöautoista, mutta jäävät nykyisin kokonaan sähköautojen hankintatuen ulkopuolelle, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

WRC: Emil Lindholm johtaa WRC3-luokkaa Jyväskylässä avauspäivän jälkeen

Kuva: Taneli Niinimäki.

Emil Lindholm ja Reeta Hämäläinen ajavat Suomen MM-rallissa WRC3-luokan kärjessä
avauspäivän jälkeen. Rallin yleiskilpailussa TGS Worldwiden tiimin Škoda Fabia R5 Evolla kilpaileva kaksikko ajaa sijalla 12.

GRX-tiimin Lindholm oli tyytyväinen Suomen MM-rallin avauspäivän antiin. Rallin kuudella erikoiskokeella Lindholm kellotti neljä pohja-aikaa ja johtaa WRC3-luokkaa 17,1 sekunnin erolla Mikko Heikkilään. Rallin yleiskilpailussa Lindholm ajaa sijalla 12.

– Huomenna on kivoja pitkiä pätkiä luvassa. Samalla rytmillä eteenpäin. Erityisesti Kakaristoa ja Päijälää odotan, ne ovat hienoja teitä, Lindholm muistuttaa.

WRC2-luokan kärjessä on Volkswagenilla ajava Teemu Suninen. Toisena on Mads Östberg ja kolmantena Nikolay Gryazin. Suninen on kokonaiskisassa sijalla 11.

Suomen MM-ralli WRC3-luokka perjantain jälkeen
1. Emil Lindholm – Reeta Hämäläinen (FIN) Škoda Fabia R5 Evo 47:01,5
2. Mikko Heikkilä – Topi Luhtinen (FIN) Škoda Fabia R5 Evo + 17,1
3. Teemu Asunmaa –Marko Salminen (FIN) Škoda Fabia R5 Evo + 29,5
4. Eerik Pietarinen – Antti Linnaketo (FIN) Volkswagen Polo GTI R5 + 35,2
5. Pepe López – Borja Odriozola (ESP) Škoda Fabia R5 Evo + 1:57,7

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

WRC: Hyundait kärjessä Suomen MM-rallin perjantain jälkeen

Craig Breen. Kuva: Hyundai.

Hyundailla on kaksoisjohto Suomen MM-rallissa ensimmäisen päivän jälkeen.

Kärjessä ajaa Hyundain keikkakuski Craig Breen. Toisena oleva tallikaveri Ott Tänak putosi kärjestä päivän viimeisellä erikoiskokeella ja on nyt 2,8 sekuntia Breeniä perässä.

Kolmantena ajaa Toyotan Elfyn Evans. Hän on kärjestä 6,1 sekuntia.

Toyotalla ajava Esapekka Lappi on paras suomalainen neljäntenä. Hän on kärjestä 6,7 sekuntia.

Toyotan Kalle Rovanperä on viidentenä 7,9 sekuntia kärjestä.

Lauantaina ajetaan yhdeksän erikoiskoetta alkaen kello 8.16.

Suomen MM-ralli erikoiskoe 6 jälkeen

1 C. BREEN Hyundai         43:51.3      Ero kärk.
2 O. TÄNAK Hyundai             +2.8      +2.8
3 E. EVANS Toyota                +3.3      +6.1
4 E. LAPPI Toyota                  +0.6      +6.7
5 K. ROVANPERÄ Toyota         +1.2      +7.9
6 T. NEUVILLE Hyundai         +23.4     +31.3
7 S. OGIER Toyota                  +2.3     +33.6
8 T. KATSUTA Toyota              +13.3    +46.9
9 G. GREENSMITH Ford          +33.7 +1:20.6
10 A. FOURMAUX Ford            +28.3 +1:48.9

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Uusien autojen rekisteröinnit jäivät syyskuussa selvästi viime vuoden lukemista

Arkistokuva. Kuva: CvB.

Vaikka uusien autojen kysyntä onkin jo palannut lähes ennalleen koronatilanteen puristuksesta ja tilauskannat ovat korkealla, toimitusviiveet leikkaavat syksyn rekisteröintejä, todetaan Autoalan tiedotteessa.

Pandemian jälkeisen nopean talouskasvun aiheuttama komponenttipula on vähentänyt uusien autojen tuotantoa.

Tuotantokatkosten aiheuttamien toimitusviiveiden ennakoidaan leikkaavan rekisteröintejä syksyllä koko Euroopassa, vaikka autojen kysyntä onkin vahvassa kasvussa. Komponenttien heikko saatavuus on aiheuttanut katkoksia kaikkien ajoneuvolajien tuotannossa.

Tänä vuonna uusia henkilöautoja on ensirekisteröity Suomessa 78 662, joka on 7,2 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Syyskuussa rekisteröitiin 6 534 uutta henkilöautoa, joka jää 22,4 prosenttia viime vuoden syyskuun tasosta.

Pakettiautoja on ensirekisteröity tammi-syyskuussa 10 093, joka on 9,5 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Syyskuussa kilpiin meni 1 059 uutta pakettiautoa, mikä on 8,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden syyskuussa.

Myös kuorma-autojen rekisteröinnit kääntyivät syyskuussa laskuun. Kevyitä alle 6 tonnin kuorma-autoja on tänä vuonna rekisteröity 710, joka on 17,5 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Keskikokoisia 6–16 tonnin kuorma-autoja on tänä vuonna ensirekisteröity 164, joka 4,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna. Raskaita vähintään 16 tonnin kuorma-autoja ensirekisteröitiin syyskuussa 161, joka on 20,3 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden syyskuussa. Alkuvuoden aikana on rekisteröity yhteensä 1 832 raskasta kuorma-autoa, joka on 7,3 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Tammi-syyskuussa on ensirekisteröity yhteensä 336 uutta linja-autoa. Määrä on 39 prosenttia suurempi kuin viime vuoden tammi-syyskuussa, jolloin koronatilanne jäädytti uusien linja-autojen kysyntää. Linja-autojen alkuvuoden rekisteröinnit ovat noin 12 prosenttia pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella.

Käytettyjen henkilöautojen kauppa kävi syyskuussa vilkkaasti

Käytettyjä henkilöautoja myytiin syyskuussa 59 895, joka on 2,4 prosenttia enemmän kuin viiden viime vuoden syyskuun keskimääräinen lukema.

Tammi-syyskuussa käytettyä autoja on myyty yhteensä noin 490 000. Käytettyjen autojen kauppaa on tammi-syyskuussa käyty 0,4 prosenttia vilkkaammin kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Kian latauspalvelu Suomeen — asiakkaille yli 2000 julkisen latausaseman verkosto käyttöön

Kuva: Kia.

Kia lanseeraa Suomessa sähköisten autojen asiakkailleen Kia Charge -latauspalvelun, joka mahdollistaa maassamme yli 2000 julkisen latausaseman hyödyntämisen.

Koko Euroopan kattava Kia Charge -palvelu tuo suomalaisille Kia-asiakkaille vaivattoman pääsyn yli 160 000 julkiseen latausasemaan ympäri Eurooppaa. Kia-asiakkaat nauttivat virtaviivaisesta palvelusta Kia Charge -latauskortin tai -sovelluksen kautta.

Kia Charge perustuu kuukausittaiseen laskutukseen, jossa asiakas maksaa vain lataamisesta. Kia Charge -palvelun käyttäjät voivat käyttää kaikkien pääoperaattoreiden latauspisteitä yhden sovelluksen kautta. Kia Charge -asiakkaiden ei siis tarvitse tehdä lisäsopimuksia muiden palveluntarjoajien kanssa.

Kia Charge -palvelun tuottaa Digital Charging Solutions (DCS). Sovellus tukee iOS- ja Android -käyttöjärjestelmiä mahdollistaen älykkään reittisuunnittelun ja latausasemien löytämisen helposti. Asiakkaat saavat myös latauspisteiden hintatiedot reaaliaikaisesti käyttöönsä. Kaikki veloitukset menevät samalla laskulla kuukauden lopussa.

Kia Charge -palveluun voi rekisteröityä tästä linkistä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Tukes: Heijastinliivien heijastavuudesta ei löytynyt puutteita

Arkistokuva. Kuva: Juha Tuomi / Rodeo.

Heijastinliivien heijastavuus todettiin hyväksi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) teettämissä testeissä. Iltojen pimetessä heijastinliivi antaa sinulle hyvän turvan lenkkeillessäsi tai pyöräillessäsi. Muista myös pukea heijastinliivi lapselle tai lemmikille. Heijastinliivi voi pelastaa sinun tai läheisesi hengen liikenteessä.

Tukes testautti 10 heijastinliiviä ja ulkoiluliiviä, joiden tarkoituksena on lisätä käyttäjän näkyvyyttä. Liivien heijastavuudessa ja luminanssissa, eli päivänäkyvyydessä, ei ollut turvallisuutta vaarantavia puutteita. Puutteita oli kuitenkin liivien asiakirjoissa, merkinnöissä ja käyttöohjeissa.

Pimeän aikaan liikkuvia jalankulkijoita ja pyöräilijöitä on vaikea havaita, etenkin jos heillä on tummat vaatteet päällä. Heijastinliivien tarkoitus on parantaa käyttäjänsä näkyvyyttä erityisesti pimeässä, mutta jotkut liivit lisäävät myös käyttäjän päivänäkyvyyttä. Heijastinliivit auttavat autoilijaa näkemään hämärässä kulkevan kävelijän tai tien laidassa polkevan pyöräilijän. Tällöin voidaan välttyä ikäviltä onnettomuuksilta.

– Turvallisuuden kannalta on tärkeää, että tuotteet, joiden annetaan ymmärtää lisäävän käyttäjänsä näkyvyyttä, todellisuudessa tekevät niin. Siksi olemme näitä liivejä testauttaneet. Tulokset olivat heijastavuuden suhteen hyviä. Voimme siis suositella lämpimästi heijastinliivien käyttöä kaikille, sanoo Tukesin ylitarkastaja Soili Huttunen.

Heijastinliivi auttaa sinua näkymään liikenteessä

Jalankulkijan on lain mukaan pimeän aikana tiellä liikkuessaan yleensä käytettävä heijastinta. Vanhemman vastuulla on huolehtia, että lapsella ja nuorella on heijastin tai heijastinliivi käytössä aamuhämärissä tai illan pimeydessä liikkuessaan.

– Kaukovaloilla ajava autoilija näkee ilman heijastinta pimeällä tiellä kulkevan jalankulkijan noin 150 metrin etäisyydeltä vaatetuksesta ja auton valoista riippuen. Heijastinta tai heijastinliiviä käyttävä näkyy jopa yli 600 metrin päästä. Lähivaloilla ajava autoilija havaitsee ilman heijastinta kulkevan henkilön vasta noin 50 metrin päästä, kun jalankulkijan heijastin voi näkyä jo 350 metrin etäisyydeltä. Heijastimella on siis väliä, sanoo Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat arvioivat, että noin joka kuudes heijastinta käyttämätön, pimeällä onnettomuudessa kuollut jalankulkija olisi voinut pelastua, jos heijastin olisi ollut käytössä (vuosien 2014–2018 kuolinonnettomuudet).

Hankkiessasi heijastinliivejä varmista, että niissä on CE-merkintä sekä käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi.

Heijastinliivien maahantuojalla ja jakelijalla on velvollisuuksia

Myös maahantuojan ja jakelijan on syytä tuntea velvollisuutensa. Heidän kuuluu tuntea tuotteensa ja tietää, millä tiedoilla niitä saa markkinoida.

– Heijastinliivit ovat henkilönsuojaimia ja niiden pitää täyttää tietyt vaatimukset mm. heijastavuuden suhteen. Tätä vaatimusta ei voi kiertää esim. nimeämällä liivin juoksuliiviksi heijastinliivin sijaan, Huttunen sanoo.

Heijastinliivien pitää olla EU-tyyppitarkastettu ja niissä pitää olla mm. olla CE-merkintä ja niiden mukana pitää toimittaa suomen- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet. Lisäksi tuotteen mukana tulee toimittaa EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus suomeksi ja ruotsiksi, tai käyttöohjeissa pitää olla linkki verkkosivuille, josta EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus löytyy.

Kun maahantuoja tai jakelija markkinoi tuotetta omalla tavaramerkillä, valmistajan vastuut koskevat ko. toimijaa, jolloin tämän on mm. hankittava tuotteelle rinnakkainen tyyppitarkastustodistus.

Tukes valvoo henkilönsuojainten turvallisuutta riskiperusteisesti ja projektiluontoisesti. Tukes ei tarkasta tuotteita ennakkoon. Vastuu tuotteiden turvallisuudesta on valmistajalla, maahantuojalla ja jakelijalla.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Autotoday 10 vuotta sitten: Vilkkuva suojatiemerkki markkinoille

Välkky Sign -suojatiemerkki. Kuva: Havainne Oy.

Kymmenen vuotta sitten tuotiin markkinoille suojatiemerkin, joka alkoi vilkkua, kun jalankulkija lähti ylittämään suojatietä. Tiedossa ei ole, onko tällaisia merkkejä vielä jossain käytössä.

Vilkkuva suojatiemerkki markkinoille

Havainne Oy, Suomalainen suojateiden ja kevyen liikenteen turvallisuuteen keskittynyt yritys, on julkistanut uuden tuotteen parantaakseen turvallisuutta ja näkyvyyttä suojatiellä.

Välkky Sign on hämärällä ja pimeään aikaan toimiva valaistu liikennemerkki.

Liiketunnistimella ja hämäräkytkimellä toimiva Välkky Sign on ainutlaatuinen tuote markkinoilla.

Kun jalankulkija on ylittämässä suojatietä koko suojatiemerkki alkaa vilkkumaan. Itse liikennemerkin vilkkuminen on luonnollinen ja tehokas tapa luoda lisähuomiota suojateille silloin kun sitä tarvitaan.

Välkky Sign on paristokäyttöinen ja asennettavissa helposti olemassa oleviin liikennemerkkitolppiin.

Juttu oli Autotodayssa 30.9.2011.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Nuoret aikuiset ovat ajaneet korona-aikana aikaisempaa enemmän

Kuva: Matti Sulanto.

Suomalaiskuskeista lähes puolet ajaa vuodessa 5 000 – 15 000 kilometriä, ja ahkerimpia ratinkääntäjiä ovat 25–34-vuotiaat, käy ilmi yli tuhat vastaajaa keränneestä Kamuxin Suomalaiset autokaupoilla 2021 -kyselytutkimuksesta.

Silmiinpistävää on, että alle 5 000 kilometriä vuodessa ajavien alle 25-vuotiaiden määrä on merkittävästi pienentynyt vuodessa.

Kolmenkympin tienoilla olevista aikuisista peräti 46 prosenttia ajaa vuodessa vähintään 15 000 kilometriä ja vain viisi prosenttia jää alle viiden tonnin rajan. Yli 30 000 kilometriä vuodessa taittavien osuus (11 %) on puolestaan suurin 35–44-vuotiaissa.

– Tilastossa näkyy selkeästi niin sanottujen ruuhkavuosien vaikutus. Omat ja lasten harrastukset sekä työelämän hektisyys pitävät suomalaiset tien päällä aina viidenkympin tienoille asti, ja onhan monelle autoilu rakas harrastus ihan itsessään. Kun katsoo alle 5 000 kilometriä vuodessa ajavien osuutta ikäryhmittäin, niin selkeästi huomaa elämän vakiintuvan ikävuosien karttuessa. Seitsemääkymppiä lähestyvistä jo joka viides autoilee vain vähän, sanoo Kamuxin aluepäällikkö Jani Saarinen.

Aiemmin vähän ajaneiden nuorten aikuisten ratti-innossa hyppäys

Kamux on seurannut suomalaisten vuosittaisia ajomääriä barometrityyppisellä kyselytutkimuksella jo pitkään. Vertailu eri vuosien välillä paljastaa, että korona-aika on houkutellut tien päälle yhä useamman sellaisen nuoren aikuisen, joka ennen pandemiaa ajoi vain vähän.

Alkuvuonna 2020 toteutetussa tutkimuksessa peräti 17 prosenttia 18–24-vuotiaista kertoi ajavansa vuodessa alle 5 000 kilometriä, mutta vuotta myöhemmin lukema on tippunut 9 prosenttiin.

– Nuoruuteen kuuluu vapaus ja huolettomuus, ja selkeästi entistä useampi nuori aikuinen on todennut autoilun tuovan enemmän valtaa omasta liikkumisesta päättämiseen vaikean vuoden keskellä. Kilometrien kasvu on autokaupassa näkynyt esimerkiksi nuorten kasvaneena kiinnostuksena dieselautoja kohtaan. Yli 40-vuotiailla vaikutus on ollut pitkälti päinvastainen: minimimäärän kilometrejä ajavien osuus on heillä kasvanut. Monen ruuhkavuosia läpikäyvän kuskin ajaminen on vähentynyt merkittävästi todennäköisesti siksi, että yhteiskunta on ollut pitkälti suljettu, töitä on tehty kotoa käsin ja lasten harrastukset ovat olleet tauolla, Saarinen arvelee.

Suomalaiset autokaupoilla 2021 -tutkimus toteutettiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 28.1.–3.2.2021. Kohderyhmänä olivat 18–70-vuotiaat suomalaiset, jotka omistavat ajokortin, joiden taloudessa on auto ja jotka vastaavat autohankinnoista. Tutkimuksen lopulliseen kohderyhmään kuului 1005 vastaajaa, ja painotettuna se on valtakunnallisesti edustava otos sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //