Koti Blogi Sivu 1239

Päivän poliisiauto: Poliisin tiesulut Mäntsälän levottomuuksien johdosta

Kuva: Museovirasto, Pietinen.

Vuonna 1932 poliisi järjesti tiesulkuja Mäntsälän levottomuuksien johdosta.

Oheisten kuvien autot olivat todennäköisesti poliisin käytössä, vaikka niissä ei mitään tunnuksia ole.

Kuva: Museovirasto, Pietinen.

Katso tästä muita Päivän poliisiautoja.

Autojen edustalla on piikkimatot pysäyttämässä mahdollisia tiesulun ohittajia.

Toisen kuvan auton takarenkaissa on lumiketjut helpottamaan kulkua.

Kuvat kuuluvat Museoviraston Pietisen kokoelmaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Useita mönkijöitä varkaiden matkaan Itä-Uudellamalla

Arkistokuva: Kuva: CvB.

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella on viime viikkoina ilmennyt useita mönkijöihin ja kevytmoottoripyöriin kohdistuneita varkauksia, joissa mönkijöitä on anastettu muun muassa talojen pihoilta.

– Esitutkinta näissä tapauksissa on vielä kesken, mutta epäiltyjä tekijöitäkin on jo poliisin tiedossa, kertoo rikoskomisario Krista Vallila.

– Epäilemme että nämä kyseiset anastusrikokset on tehty ennakkotiedustelujen perusteella, joten on hyvä kiinnittää huomiota asutusalueilla liikkuviin epätavallisiin henkilöihin ja ajoneuvoihin. Haluamme myös muistuttaa, että arvokkaat mönkijät tulisi aina pihapiirissäkin säilyttää lukittuina tai mahdollisuuksien mukaan jopa lukitussa tilassa, Vallila jatkaa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Liikenneturvan vinkit turvalliseen mopoiluun

Kuva: Kaisa Tanskanen / Liikenneturva.

Koulujen alku näkyy liikenteessä myös mopojen määrissä. Liikenneturva kannustaa erityisesti tuoreita mopoilijoita varmistamaan kypärän kunto ja kiinnitys ennen ajoon lähtöä. Liikennesääntöjen ja ennakoivan ajotavan kertaaminenkaan ei ole pahitteeksi.

Turvallinen mopoilu vaatii kuljettajalta monenlaisia taitoja liikennesääntöjen tuntemisen lisäksi.

– Mopon hallitseminen vaatii kuljettajalta usein enemmän kuin autolla ajaminen. Nopeus on tärkein yksittäinen tekijä, jolla voi säädellä turvallisuutta, vahvistaa Liikenneturvan suunnittelija Toni Vuoristo.

Mopoilijoiden onnettomuudet ovat olleet laskussa viime vuosina.

– Suunta on hyvä. Mutta tilastoista näkyy, että kolmen viime vuoden aikana mopoilijoiden henkilövahinkojen tapahtumapaikkana on ollut risteys joka toisessa tapauksessa. Kyse ei ole pelkästään väistämissääntöjen osaamisesta. Risteyksissä on osattava arvioida mm. muiden ajoneuvojen nopeuksia ja etäisyyksiä, Vuoristo tarkentaa.

Mopoilija – tiedäthän missä ajat?

Mopolla ajaessa korostuu sopivien väylien valinta. Reitin valinnassa on hyvä ottaa huomioon nopeusrajoitukset, liikennemäärät ja olosuhteet.

Mopoilijan paikka on ajoradan oikeassa reunassa siten, ettei oma tai muiden turvallisuus vaarannu. Pyörätiellä saa ajaa ainoastaan, jos se on erikseen sallittu ja merkillä osoitettu. Pyöräkaistalla mopoilu on kielletty ja pientareella ajaminen on sallittua ainoastaan taajaman ulkopuolella.

Mopoilijan tärkein turvavaruste on kypärä

Liikenneturva antaa positiivista palautetta mopoilijoille tunnollisesta kypärän käytöstä.

– Nuoret ovat fiksuja. Seurannoissa näkyy, että mopoilijoilla on kypärä päässään lähes sataprosenttisesti. Kiinnityshihnoja näkyy toisinaan liian löysällä tai jopa auki. Jotta kypärä suojaa, sen tulee olla asianmukainen, sopivan kokoinen ja kunnolla kiinnitetty, valottaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Erkka Savolainen.

Myös kunnolliset ajohanskat ja -kengät sekä vaatetus suojaavat mopoilijaa sekä huonon kelin haitoilta mutta erityisesti kaaduttaessa tai törmättäessä. Turvavarusteiden käyttö koskee myös kyydissä matkustavaa.

Vinkit turvalliseen mopoiluun:

  • Tunne liikennesäännöt ja noudata niitä. Ota huomioon muut tielläliikkujat.
  • Käytä kypärää ja kiinnitä hihna kunnolla. Myös matkustajan on käytettävä kypärää.
  • Tunne kulkupelisi: mopon hallinta vaatii kuljettajalta ajotaitoa ja harkintaa.
  • Aja ennakoiden: valitse nopeus tilanteen mukaan, tarkkaile kokonaistilannetta ja pidä turvaväli.
  • Aja vain selvinpäin. Rattijuopumus on rikos myös mopolla ajettaessa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Poliisi: Piittaamattomuus nopeusrajoituksia kohtaan on valitettavasti edelleen ongelma!

Arkistokuva. Kuva: Poliisi.

Poliisi valvoi liikennettä koulujen lähistöillä erityisesti koulupäivien alkamisen ja päättymisen aikoihin viime ja sitä edellisellä viikolla, jolloin koulut alkoivat.

Valvontaan käytettiin 3 300 työtuntia. Valvonnassa havaittiin mm. runsaasti ylinopeuksia, turvavyöttömiä sekä moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla ajon aikaista viestintävälineiden käyttöä siten, että pidettiin viestintävälinettä kädessä.

Huomiota kiinnitettiin ajoneuvojen nopeuksiin varsinkin 9.–15.8, jolloin toteutettiin Euroopan laajuinen nopeusvalvontateema. Lisäksi valvottiin suojatiesääntöjen ja liikennevalojen noudattamista, turvalaitteiden käyttöä sekä tarkkaamattomuutta aiheuttavia tekijöitä liikenteessä.

Valvontajakson aikana runsaasti ylinopeuksia

Poliisi sai kiinni jälleen runsaasti ylinopeutta ajaneita, joista osa tapahtui koulujen läheisyydessä. Ylinopeuksista annettiin kahden viikon valvontajakson aikana yhteensä 1 345 liikennevirhemaksua ja 509 sakkoa. 90 kuljettajaa määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon, joista suurin osa huomattavan ylinopeuden perusteella.

– Väliaikaiseen ajokieltoon määrättiin suunnilleen sama määrä ajoneuvojen kuljettajia kun viime vuonna eli piittaamattomuus nopeusrajoituksia kohtaan on valitettavasti edelleen ongelma, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Kallio sanoo.

14 ajoneuvon kuljettajaa ohitti pysähtymättä suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon ja 35 ajoneuvon kuljettajaa ei antanut suojatielle pyrkineille tai siellä jo oleville esteetöntä kulkua.

Lisäksi todettiin 54 kuljettajan ajaneen päin punaista liikennevaloa tai jättäneen noudattamatta STOP-liikennemerkin.

Suojattomille tienkäyttäjille annettiin yhteensä 44 liikennevirhemaksua, joista 6 annettiin jalankulkijoille, 20 annettiin pyöräilystä jalkakäytävällä ja 18 kevyellä sähköajoneuvolla ajosta jalkakäytävällä.

Turvavöiden käyttö pelastaa ihmishenkiä

Turvavöitä käyttämättömiä kuljettajia tai matkustajia tavattiin 144. Moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla ajon aikaista viestintävälineiden käyttöä siten, että pidetään viestintävälinettä kädessä käyttäneitä kuljettajia todettiin 169.

– Turvavyön käyttö suojaa vakavilta loukkaantumisilta ja pelastaa ihmishenkiä kolaritilanteessa. Vyö tulee kiinnittää aina myös lyhyillä matkoilla ja takapenkillä, myös taajamissa, Kallio korostaa.

Kallio muistuttaa myös, että ajo-olosuhteiden vaikeutuessa syksyn ja pimeän tulon myötä korostuu entisestään se, että jalankulkijoiden tulisi käyttää pimeällä heijastimia ja polkupyöräilijöiden eteenpäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävää valaisinta ja taaksepäin punaista valoa näyttävää valaisinta ajaessaan tiellä pimeän tai hämärän aikaan.

Kaikkien ajoneuvojen kuljettajien tulisi keskittyä vain ajamiseen ja muiden tiellä liikkujien havainnointiin eikä esimerkiksi matkapuhelimen käsittelyyn ajaessaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Moni autoilija välttelee taskupysäköintiä

Kuva: Matti Sulanto.

Suomalaisista autoilijoista 44 prosenttia välttelee taskuparkkeeraamista. 10 prosenttia ei taskuparkkeeraa lainkaan.

Naisten ja miesten välillä on asiassa iso ero. Naisista 57 prosenttia välttelee ja 15 prosenttia ei koskaan aja taskuparkkiin. Miehistä 35 prosenttia välttelee ja 6 prosenttia ei taskuparkkeeraa.

Eli naisista 72 prosenttia joko välttelee tai kieltäytyy taskuparkkeeraamasta. Miehistä puolestaan liki 60 prosentille tasku sopii ongelmitta.

Tiedot selviävät EasyParkin huhtikuussa teettämän kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselytutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Bilendi. Siihen vastasi 1002 suomalaista, joilla on ajokortti ja auto käytössään. Vastaajista miehiä on 55 prosenttia, naisia 45 prosenttia.

– Taskuparkkeeraamisessa on maantieteellisestikin eroja. Mitä etelämmäs tullaan, sitä useampi suhtautuu myönteisesti taskuun pysäköimiseen. Pohjoissuomalaisista 35 prosentille taskupysäköinti ei ole ongelma, keskisuomalaisista vain 27 prosentille. Pääkaupunkiseutulaisista taas yli puolella, 54 prosentilla, ei ole ongelmaa taskuparkkeeraamisen kanssa, EasyPark Suomen maajohtaja Aleksi Kolehmainen kertoo.

Peruuttamisessa vieläkin suurempi ero

Toinen suomalaisten mielestä konstikas tapa pysäköidä auto on peruuttaminen. Siihen suhtautumisessa naisten ja miesten eroavaisuus on vielä taskupysäköimistäkin suurempi.

Naisista 7 prosenttia ei koskaan parkkeeraa peruuttaen ja 44 prosenttia välttelee sitä. Miehistä vastaavat prosentit ovat 4 ja 20. Naisista noin joka toiselle peruuttaen pysäköiminen ei ole ongelma, miehistä 76 prosentille.

– Jokaisella on tietysti oma tapansa autoilla ja pysäköidä. Liikenteen kokonaisuuden kannalta ongelmallista on se, jos parkkitilaa jää hyödyntämättä siksi, että siihen pääsee vain peruuttaen tai taskuparkkeeraamalla. Ja parkkitilan etsimiseen palaa tietysti aina enemmän polttoainetta, jos vain tietynlainen kolo sopii, Kolehmainen toteaa.

Pääkaupunkiseutulaiset pysäköivät tottuneimmin

Kuten taskuparkkeeraamisessa myös peruuttaen parkkeeraamisessa suomalaisten eroavaisuudet toisistaan näkyvät maantieteellisesti. Pääkaupunkiseudulla 54 prosentille peruuttaen pysäköiminen ei aiheuta harmaita hiuksia. Kaikkialla muualla Suomessa yli joka toiselle aiheuttaa. Pääkaupunkiseutulaisista myös selkeästi pienin osuus kieltäytyy pakkipysäköimisestä, vain 5 prosenttia.

– Hauska yksityiskohta on se, että Pohjois-Suomessa ja Keski-Suomessa sama määrä ihmisiä sekä taskuparkkeeraa että pysäköi peruuttaen ongelmitta. Lienevätkö samat vastaajat molemmissa, Kolehmainen sanoo.

Maantieteellisesti näkyvät eroavaisuudet juontuvat eritoten Etelä-Suomen ja pääkaupunkiseudun osalta pohjoisempaa Suomea yleisemmästä kaupunkiasumisesta, jossa parkkihallit sekä kadunvarsipysäköinti painottuvat. Parkkihalleja käyttävät eniten eteläsuomalaiset.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Juuso Panttila ajoi palkintopallille Renault Clio -sarjan osakilpailussa Slovakiassa

Kuva: Panttila racing.

Kauden viides Renault Clio CUP ESET V4 -sarjan osakisa ajettiin viikonloppuna Slovakian Slovakia Ringillä.

Juuso Panttila (18v) ajoi pisteille molempien päivien kilpailulähdöissä. Lauantaina Panttila nousi podiumille, ollen kolmas. Sunnuntaina Juuso ajoi tapahtumarikkaan lähdön kuudenneksi.

Slovakiaringin haastava rata oli Panttilalle jo entuudestaan tuttu, mikä näkyi myös loppuviikon harjoitusajoissa.

Lauantain kilpailulähtö sujui Panttilalta ilman suurempia ongelmia.

– Lauantain kisaan starttasin viidennestä ruudusta. Kilpailu meni ihan kivasti, ilman sen suurempia ongelmia tai haasteita. Vauhti oli hyvää, ajoin kilpailun nopeimman kierrosajan ja nousin kolmanneksi. Oli ihan mukava nousta jälleen podiumille.

Sunnuntain kilpailulähtö oli tapahtumarikkaampi kuin lauantaina.

– Sunnuntain startti onnistui hyvin. Nousin heti kolmanneksi. Ensimmäisessä mutkassa jouduin kuitenkin väistämään mahdollista kolaria. Autoja oli kolme rinnakkain, eikä minulle riittänyt enää tilaa ja ajauduin ulos. Renkaat menettivät parhaan pidon tämän takia ja loppukisan ajelin sen minkä pystyin ja olin maalissa kuudes.

Lauantai

1. Filip Sandström (SWE)

2. Erik Bertilsson (SWE)

3. Juuso Panttila

Sunnuntai

1. Filip Sandström (SWE)

2. Erik Bertilsson (SWE)

3. Levente Losonczy (HUN)

…….

6. Juuso Panttila

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Nuori pyöräilijä törmäsi suojatiellä kuorma-autoon

13-vuotias tyttö ajoi polkupyörällä Torniossa Raumon koulun lähettyvillä olevalle suojatielle törmäten suojatiellä jo olevan kuorma-auton takimmaisen akselin pyörään.

Törmäyksen seurauksena tyttö kaatui pyörällä ja loukkasi vasemman nilkkansa.

Poliisi puhutti tapahtuman asianosaiset sekä silminnäkijän, eikä asiassa ole heiltä saatujen tietojen perusteella syytä epäillä kuorma-auton kuljettajaa rikoksesta.

Poliisi muistuttaa, että pyöräilijä on väistämisvelvollinen ajaessaan suojatielle.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Useat yritykset saavat Ford Transitin sähkömallit ennakkoon testiin

Kuva: Ford.

Ford käynnistää täyssähköisen E-Transitin kokeilujakson useiden suurten eurooppalaisten toimijoiden kanssa ennen auton lanseerausta Euroopassa keväällä 2022.

Kokeilussa on mukana kymmenen E-Transitin prototyyppiä, jotka ovat postin, kuntien ja julkisten palveluiden, päivittäistavarakaupan ja lähijakelun käytössä Saksassa, Norjassa ja Iso-Britanniassa.

Yrityksiin kuuluvat muun muassa jätehuoltoyhtiö AWB, Balfour Beatty, Kölnin kaupunki, DHL Express Iso-Britanniassa, DPD, Norjan posti, Ocado ja Recover Nordic.

Kokeilujaksolla ovat mukana kaikki E-Transitin malliversiot ja autojen kokonaismassat vaihtelevat 3500 – 4250 kilon välillä. Lisäksi kalustoon kuuluu useita malleja, joihin on tehty korinmuutostöitä.

Kokeilujakso on uuden Ford E-Transitin viimeinen kehitysvaihe mallille Fordin testialueilla ja suunnittelukeskuksissa tehtyjen vaativien testien jälkeen. Prototyypit ovat yhteistyöyritysten käytössä 6 – 12 kuukauden ajan.

Lukuisia mahdollisuuksia yritysten eri tarpeisiin

E-Transit on suunniteltu siten, että sen korinrakennustöissä on mahdollista käyttää helposti nykyisiin Transit-malleihin kehitettyjä kiinnikkeitä ja varusteita. Osaan kokeilussa olevista autoista on tehty muutostöitä Fordin hyväksymien korinrakentajien Qualified Vehicle Modifier -verkoston avulla.

Muutostöihin sisältyvät

  • elintarvikekuljetuksiin suunniteltu jäähdytetty koppiauto, jossa on 2,3 kW ProPower Onboard -järjestelmä
  • lava-auto huomiovaloilla ja painotunnistimella rakennus- ja huoltotyömaille
  • kippilava häkillä jätekuljetuksiin
  • koppiauto lähijakeluun läpikuljettavalla väliseinällä ja takailmajousituksella
  • pakettiauto lähijakeluun hyllyköillä, läpikuljettavalla väliseinällä ja taittuvalla etuistuimella

Ford on toteuttanut vastaavan kokeilun menestyksekkäästi myös aiemmin. Tällöin Transit Custom ladattava hybridi oli käytössä erityyppisillä kaupunkiympäristössä toimivilla asiakasyrityksillä.

Transit Custom ladattavan hybridin kokeilujakson aikana autoilla ajettiin yhteensä yli 240 000 kilometriä, joista yli 75 prosenttia päästöttömästi sähköllä Lontoon keskusta-alueella.

Lisätestit Kölnissä havainnollistivat innovatiivisen dynaamisen geofencing-teknologian edut. Teknologian avulla auto vaihtaa auton automaattisesti EV Now -ajotilaan saavuttaessa alueille, joiden ilma on erityisen saastunutta. Tämä parantaa osaltaan kaupunkialueiden ilmanlaatua.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Päivän paloauto: Kellokosken VPK:n Land Rover 1955

Kuva: CvB.

Oheisissa kuvissa on vuonna 1955 valmistunut Land Rover -paloauto.

Auto on Tuusulassa toimivan Kellokosken VPK:n ensimmäinen auto. Viimeksi se palveli letkuautona.

Katso tästä muita Päivän paloautoja.

Autossa on kaksilitrainen ja nelisylinterinen moottori. Tehoa moottorissa on 52 hevosvoimaa.

Kuva: CvB.

Auton perällä on pumppu, jonka maksimituotto on 1000 litraa minuutissa.

Autossa on noin 400 metriä letkua. Letku on selvitettävissä ajamalla. Lisäksi autossa on palopostikalusto.

Auto on kuvattu Hyvinkäällä tapahtumassa Vanhojen paloautojen kokoontumisajo 2021.

Tekstin lähde: Näyttelyteksti.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kuva: CvB.
Kuva: CvB.

Lopullisen ajokieltopäätöksen tekeminen kestää pitkään — voi kestää jopa kuukausia

Poliisi9
Kuva: CvB.

Jos sinun epäillään syyllistyneen ajokieltorikokseen, poliisi voi määrätä sinut väliaikaiseen ajokieltoon. Ohessa selvitetään taustoja ajokieltopäätökseen.

Väliaikainen ajokielto jatkuu pääsääntöisesti siihen asti, kunnes ajokieltorikosasia on ratkaistu ja poliisi on tehnyt päätöksen varsinaisesta ajokiellosta.

Ensisijainen ajokieltoseuraus ajokieltorikokseen syyllistymisessä on määräaikainen ajokielto, sakon tai vankeusrangaistuksen lisäksi.

Rikosperusteinen ajokielto määrätään seuraavilla perusteilla (rikosnimikkeen perässä Ajokorttilaissa säädetyt ajokieltojen pituudet):

  • toistuvat liikennerikkomukset, ajokiellon pituus 1 – 6 kk
  • kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta, ajokiellon pituus 1 – 6 kk
  • vakavaa piittaamattomuutta osoittava liikenneturvallisuuden vaarantaminen, ajokiellon pituus 1 – 6 kk
  • liikennejuopumus ulkomailla, ajokiellon pituus 1 – 6 kk
  • rattijuopumus, ajokiellon pituus 1 kk – 5 vuotta (uusijalla vähintään 6 kk tai 1 vuosi)
  • vaarallisten aineiden kuljetusrikos, ajokiellon pituus 1 kk – 5 vuotta (uusijalla vähintään 6 kk tai 1 vuosi)
  • törkeä rattijuopumus, ajokiellon pituus 3 kk – 5 vuotta (uusijalla vähintään 6 kk tai 1 vuosi)
  • törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, ajokiellon pituus 3 kk – 5 vuotta (uusijalla vähintään 6 kk tai 1 vuosi)

Asiaa käsitellään useassa viranomaisessa

Varsinainen ajokielto, joka määrätään poliisin lupavalvonnassa, voidaan määrätä vasta kun ajokieltorikosasiassa on saatu syyksi lukeva ratkaisu eli syyttäjän määräämä sakko tai tuomioistuimen tuomio.

Päätöksen tekeminen lupavalvonnassa aloitetaan aikaisintaan muutaman viikon päästä väliaikaisen ajokiellon määräämisen jälkeen.

Ajokiellon määrääminen tapahtuu kirjallisessa menettelyssä, josta annetaan ohjeet väliaikaiseen ajokieltoon määräämisen yhteydessä. Poliisin lupahallinnosta ei lähtökohtaisesti olla yhteydessä henkilöön ennen päätöksen tekemistä varsinaisesta ajokiellosta.

Väliaikaiseen ajokieltoon määrätyn tulee itse huolehtia saamiensa kirjallisten ohjeiden mukaisesti selvityksensä toimittamisesta poliisille määräajassa.

Ajokieltorikokseen syyllistymisen ratkaisee syyttäjä tai tuomari, jonka jälkeen poliisi päättää ajokiellon pituudesta kirjallisessa menettelyssä.

Suullisia selvityksiä ajokiellon vaikutuksesta toimeentuloon ja välttämättömän liikkumiseen, ei oteta puhelimitse tai henkilökohtaisesti poliisiasemalle saapumallakaan vastaan. Selvitykset ja todistukset tulee toimittaa poliisille kirjallisesti, mielellään sähköpostitse, ohjeissa mainittuun osoitteeseen ja määräajassa.

Suullinen kuuleminen on mahdollista ainoastaan, jos kirjallinen menettely tuottaa kohtuuttomia vaikeuksia. Pelkkä halu antaa selvitys suullisesti ei ole peruste suulliselle kuulemiselle. Ajokieltoon määrättävät ovat pääsääntöisesti luku- ja kirjoitustaitoisia.

Oikaisuvaatimus ajokiellosta

Jos väliaikaiseen ajokieltoon määrätty kiistää väliaikaisen ajokieltomääräyksen perusteet, eli henkilö on sitä mieltä, että hän ei ole syyllistynyt ajokieltorikokseen, voi hän tehdä väliaikaiseen ajokieltoon määräämisestä oikaisuvaatimuksen.

Siinä hänen tulee esittää perustelut väitteelleen, ettei hän ole syyllistynyt epäiltyyn tekoon ja väliaikainen ajokielto tulisi siksi kumota.

Väliaikaisesta ajokiellosta tehdyn oikaisuvaatimuksen käsittelyssä arvioidaan ainoastaan sitä, onko väliaikaisen ajokiellon määräämiselle olemassa tässä kyseisessä tapauksessa laissa säädetyt edellytykset.

Ajokiellon vaikutusta toimeentulon hankkimiseen ja muuhun välttämättömään liikkumiseen ei tässä oikaisuvaatimusharkinnassa huomioida, vaan se voidaan ottaa huomioon vasta kun asiassa tehdään päätös varsinaisesta ajokiellosta ajokieltorikokseen saadun ratkaisun jälkeen, siis syytäjän tai tuomarin ratkaisun jälkeen.

Teon vakavuus vaikuttaa seuraamukseen

Ajokielto ei ole rangaistus, vaan turvaamistoimenpiteen kaltainen hallinnollinen seuraamus. Näiden turvaamistoimenpiteiden tarkoituksena on estää henkilön osallistuminen liikenteeseen ajoneuvon kuljettajana silloin, kun hänellä ei katsota olevan edellytyksiä siihen esimerkiksi liikenteessä esiintyvän vaarallisuutensa tähden syyllistyttyään liikennerikoksiin.

Ajokiellon pituus tulee määrätä suhteessa teon vaarallisuuteen ja vahingollisuuteen sekä teon tekijässään osoittamaan piittaamattomuuteen liikennettä koskevista säännöksistä. Mitä vakavampi ja törkeämpi teko, sitä pidempi ajokielto.

Uusijan kohdalla vetoaminen ajokiellon vaikutuksiin toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen ei lyhennä merkittävästi ajokiellon pituutta.

Myöskään tekijän nuorta ikää ei huomioida ajokiellon pituutta määrättäessä, koska kyse on turvaamistoimenpiteestä ja nuoren teko on yhtä vaarallinen ja vahingollinen kuin sama teko täysi-ikäisen tekemänä.

Ajokiellon pituus on vähintään yksi kuukausi ja enintään viisi vuotta. Pituus riippuu siitä, kuinka vakavaan tai törkeään ajokieltorikokseen on syyllistynyt.

Törkeissä ajokieltorikoksissa ajokiellon pituus on vähintään kolme kuukautta ja uusijalla vähintään kuusi kuukautta tai yksi vuosi aikaisemmista syyllistymisistä riippuen. Myös syyllistyminen samalla teolla useaan ajokieltorikokseen pidentää ajokieltoa huomattavasti.

Ajokiellon kesto

Päätös ajokiellon määräämisestä ehdollisena tai varoituksen antamisesta ajokiellon sijaan voidaan tehdä vasta ajokieltorikosasian ratkaisemisen jälkeen.

Ajo-oikeuden haltijalle, jota epäillään pelkästään alkoholista johtuvasta rattijuopumusrikoksesta, voidaan hakemuksesta myöntää alkolukolla valvottu ajo-oikeus jo ennen rattijuopumusasian ratkaisemista, jos hänellä on vakinainen asuinpaikka Suomessa ja hän ei ole muusta syystä ajokiellossa.

Jos ajokieltorikosasian käsitteleminen syyttäjällä tai tuomioistuimessa kestää poikkeuksellisen pitkään, niin että väliaikainen ajokielto muodostuu pidemmäksi kuin teosta määrättävä varsinainen ajokielto ja ajokortti on toimeentulon tai muun liikkumistarpeen vuoksi välttämätön tai siihen on jokin muu erityisen painava syy, voidaan väliaikainen ajokielto hakemuksesta määrätä päättymään ennen ajokieltorikosasian ratkaisemista.

Tällainen hakemus tulee tehdä vasta kun väliaikainen ajokielto on muodostumassa pidemmäksi kuin teosta määrättävä varsinainen ajokielto.

Teosta määrättävän ajokiellon pituutta voi itse arvioida poliisin verkkosivuilta löytyvistä taulukoista. Kannattaa huomioida, että julkaistut taulukot ovat suuntaa antavia ja koskevat puhtaita tyyppitapauksia.

Usein ajokieltoasiaan liittyy myös muita ajokiellon pituuteen vaikuttavia tekijöitä kuin taulukoissa mainitut seikat. Jos ajokieltorikoksesta tuomitaan ankara rangaistus, on myös ajokiellonkin oltava ankara, koska teon vaarallisuus ja vahingollisuus tulee näkyä niin rangaistuksessa kuin ajokiellon pituudessakin.

Kaikkia rikoslaissa säädettyjä rangaistusta lieventäviä seikkoja ei voida huomioida ajokiellon pituutta määrättäessä, koska vastaavia lievennyssäännöksiä ei ole säädetty noudatettavaksi ajokiellon pituutta määrättäessä. Ajokiellon pituus tulee määrätä lähinnä suhteessa teon vaarallisuuteen ja vahingollisuuteen.

Huomioitava on myös se, että liikennerikokset ovat pääosin abstrakteja vaarantamisrikoksia, joissa tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä todellisen vaaran aiheuttamista, vaan riittää, että teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa.

Tämä tarkoittaa sitä, että teko on yleisesti sellainen, johon liittyy vahingonvaara. Esimerkiksi ohittaminen ylämäessä, jossa ei ole mäenharjanteen vuoksi riittävää näkyvyyttä turvalliseen ohittamiseen, on yleisesti sellainen, josta aiheutuu liikennevahinkoja ja jopa liikennekuolemia, jos mäenharjanteen takaa tuleekin vastaantulija.

Tämä huomioidaan myös ajokieltoseuraamusta harkittaessa. Tekijän menettelyn vaarallisuus ratkaisee, eikä niinkään teosta aiheutunut seuraus, joka on lähinnä onnesta kiinni.

Esimerkin tapauksessa ohittaja ei voi vaikuttaa siihen, tuleeko mäenharjanteen takaa vastaantulija vai ei, se on tuurista kiinni. Menettely arvioidaan yhtä vaaralliseksi kummassakin tapauksessa liikenneturvallisuuden näkökulmasta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //