Koti Blogi Sivu 1202

Kuolonkolariessa näkyy ikäryhmäkohtaisia eroja

Tekijä
Clas von Bell
-
Arkistokuva. Kuva: Clas von Bell.

Vuosina 2010–2019 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikkiaan 1 651 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta ajonaikaiset sairauskohtaukset pois lukien.

Onnettomuustietoinstituutti on nyt julkaissut eri-ikäisten kuljettajien vuosina 2010–2019 aiheuttamista liikenneonnettomuuksista neljä tietopakettia.

Alle 65-vuotiaiden kuljettajien aiheuttamissa onnettomuuksissa yleisimmät onnettomuustyypit olivat kohtaamisonnettomuudet ja tieltä suistumiset.

Yli 64-vuotiailla yleisimpiä olivat puolestaan kohtaamisonnettomuudet ja risteävien ajosuuntien onnettomuudet.

Yli 64-vuotiaan kuljettajan aiheuttamaa liikenneonnettomuutta edelsi useimmiten havaintovirhe, jolloin kuljettaja ei esimerkiksi havainnut vastapuolta lainkaan tai havaitsi vastapuolen liian myöhään onnettomuuden välttämiseksi.

Muissa ikäryhmissä kuljettajan aiheuttamaa liikenneonnettomuutta edelsi tyypillisesti ajoneuvon käsittelyvirhe, kuten liian äkillinen ja voimakas ohjausliike tai virheellinen ajolinja.

Iäkkäät kuljettajat ajoivat harvemmin päihtyneenä tai ylinopeutta

Onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista noin kolmannes ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena. Poikkeuksena tästä olivat yli 64-vuotiaat kuljettajat, joista päihtyneenä ajoi kahdeksan prosenttia.

Onnettomuushetkellä ajettu ylinopeus korostui erityisesti nuoremmissa ikäluokissa. Alle 25-vuotiaista aiheuttajakuljettajista 61 % ajoi vähintään 10 km/h ylinopeutta, ja 25–44-vuotiaista puolet. Yli 44-vuotiaista ylinopeutta ajoi reilu kolmannes ja yli 64-vuotiaista kuljettajista 11 %.

– Tutkituissa onnettomuuksissa korostuvat sekä ylinopeuksissa että rattijuopumuksissa törkeät ylitykset. Neljännes kuljettajista ajoi vähintään 30 km/h ylinopeutta ja miltei yhtä moni ylitti törkeän rattijuopumuksen eli 1,2 promillen rajan, toteaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola.

Nuorten onnettomuuksissa painottui viikonloppu

Nuorten kuljettajien liikenneonnettomuuksissa korostuivat ajankohtina viikonloppu ja aamuyön tunnit.

Kaikkiaan 35 % alle 25-vuotiaiden onnettomuuksista tapahtui viikonloppuisin eli perjantain klo 18 ja sunnuntain klo 06 välillä. Yli 45-vuotiaiden kuljettajien osalta viikonloppuonnettomuuksien osuus puolestaan jäi alle viidennekseen.

– On hyvä huomioida, että ajamisen ajankohta limittyy usein myös matkan tarkoituksen ja luonteen kanssa, sillä esimerkiksi huviajelu ja päihteiden käyttö yhdistyvät usein ilta- tai yöaikaan ajeluun, muistuttaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius.

Kolmasosassa nuorten aiheuttamista onnettomuuksista kyydissä oli yksi tai useampi matkustaja – tyypillisimmin samanikäinen kaveri.

– Matkustajien läsnäolon on todettu kasvattavan nuorten onnettomuusriskiä sekä vaikuttavan yllyttävästi riskikäyttäytymiseen, Salenius kertoo.

Alle 65-vuotiaista onnettomuuden aiheuttaneista henkilö- ja pakettiauton kuljettajista noin puolet ei käyttänyt turvavyötä onnettomuushetkellä. Yli 64-vuotiaissa vastaava osuus oli neljännes.

Eniten aiempia liikennerikkomuksia oli 25–44-vuotiaiden aiheuttajakuljettajien ikäryhmässä. Tässä ikäryhmässä 70 prosentilla kuljettajista oli aiempia liikennerikkomuksia, kun taas iäkkäiden ikäryhmässä aiempia rikkeitä oli 37 prosentilla kuljettajista.

Liikennevakuutuksesta korvattiin tyypillisesti omaisuusvahinkoja

Vuosina 2010–2019 liikennevakuutuksesta korvattiin kaikkiaan 472 968 tie- ja katuverkolla tapahtunutta liikennevahinkoa.

Yli 24-vuotiaiden ikäluokissa omaisuusvahinkojen osuus vahinkojen kokonaismäärästä oli noin kolme neljännestä ja henkilövahinkojen yksi neljännes, mutta nuorten alle 25-vuotiaiden kohdalla henkilövahinkojen osuus oli huomattavasti suurempi, 42 %.

– Nuorimman ikäluokan muita suurempaa henkilövahinkojen määrää selittää muita ikäluokkia suurempi mopo- ja moottoripyöräonnettomuuksien määrä. Kaksipyöräisillä liikennevälineillä tapahtuvista onnettomuuksista aiheutuu useammin henkilövahinkoja, selittää Sihvola.

Aineisto

Ikäryhmäkohtaiset onnettomuustiedot perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien vuosina 2010–2019 tutkimiin kuolemaan johtaneisiin moottoriajoneuvo-onnettomuuksiin sekä vakuutusyhtiöiden liikennevakuutuksesta vuosina 2010–2019 korvaamiin tie- ja katuverkolla tapahtuneisiin liikennevahinkoihin, joissa mukana oli ainoastaan moottoriajoneuvoja.

Tarkastelua varten tutkijalautakunta-aineistosta poistettiin sairauskohtauksista aiheutuneet onnettomuudet. Sairauskohtauksia on tarkasteltu tarkemmin OTIn ajoterveysraportissa 2021.

Tietopaketit ovat osa OTIssa tänä vuonna aloitettua lyhyiden ns. perustietoa sisältävien julkaisujen sarjaa. Tietopaketeissa kerrotaan tiiviisti liikenneonnettomuuksien ominaisuuksista ja onnettomuusmäärien kehityksestä.

Lue tietopaketit kokonaisuudessaan verkkosivuilta: https://www.lvk.fi/tilastot-ja-raportit/otin-onnettomuusraportit/tietopaketit/

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Tällainen on Volkswagenin keväällä Suomeen tuleva uudistunut T-Roc

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Volkswagen.

Volkswagen T-Rocista tuli heti lanseerauksestaan alkaen yksi Volkswagenin suosituimmista malleista. Volkswagen T-Roc lanseerattiin vuonna 2017 ja jo yli miljoona kappaletta on jo myyty.

Vuonna 2019 mallistoon lisättiin erittäin urheilullinen T-Roc R ja vuodesta 2020 alkaen myös avoautomalli T-Roc Cabriolet on lisännyt malliston suosiota.

Kuva: Volkswagen.

Uudelleensuunniteltu kojelauta

Uudelleensuunnitellun kojelaudan pehmeät materiaalit ja tikkaukset tuovat Volkswagen T-Roc -mallien sisustaan uudenlaista, modernia ja korkealaatuista ilmettä.

Infotainment-järjestelmän 8 tuuman näyttö on nyt tabletin muodossa ja se sijaitsee kojelaudassa ilmansuuttimien yläpuolella.

Kompaktin kokoluokan SUV on varustettu aina digitaalisella mittaristolla ja lisävarusteena on tarjolla myös 10,25 tuuman digitaalinen mittaristo Digital Cockpit Pro mukautettavalla värinäytöllä. Myös ohjauspyörä on uudelleensuunniteltu ja ovien verhoilut ja ompeleet ovat saaneet uutta ilmettä.

Kuva: Volkswagen.

Volkswagen T-Rocin ulkonäköä on terävöitetty mutta samalla on säilytetty crossover-mallin tunnusomaiset piirteet.

Led-ajovalot ja tummennetut takavalot ovat vakiovarusteita. IQ.Light-led-matriisiajovalot dynaamisilla vilkuilla on saatavilla lisävarusteina, jolloin myös jäähdyttimen säleikön keskellä oleva valolista on valaistu ja takavalot saavat uudenlaisen valokuvion. Tarjolla on myös viisi uutta ulkoväriä ja uudelleensuunniteltuja vanteita.

Digitalisaatio ja liitettävyys

Volkswagen T-Roc saapuu markkinoille uusimpien kuljettajaa avustavien järjestelmien kera.

T-Roc-malleihin on ensimmäistä kertaa saatavilla osittain autonomista ajamista tukeva IQ.Drive Travel Assist -järjestelmä.

Kuva: Volkswagen.

Järjestelmä yhdistää ennakoivan ja mukautuvan vakionopeudensäätimen ja kaistanpitoavustin Lane Assistin.

Uuden Travel Assist -järjestelmän avulla auto automatisoi ajamista aina 0–210 km/h nopeuksissa. Mukautuva vakionopeudensäädin reagoi automaattisesti nopeusrajoituksiin, kaupunkialueisiin, kaarteisiin, liikenneympyröihin ja risteyksiin sopeuttamalla nopeuden oikeaksi.

Uudistuneissa Volkswagen T-Roc -malleissa on myös kolmannen sukupolven infotainment-järjestelmä (MIB3), joka on varustettu App-Connect älypuhelinliitännällä (vakiovaruste). Lisävarusteena on saatavilla myös matkapuhelimen langaton lataus sekä online-toimintoja.

TSI-bensiini- ja TDI-dieselmoottorit sekä kolme varustelutasoa

Volkswagen T-Roc malliston moottorivalikoimassa on kolme TSI-bensiinimoottoria ja kaksi TDI-dieselmoottoria.

Vaihteistovalikoimassa on puolestaan kuusivaihteinen manuaalivaihteisto tai seitsemänvaihteinen DSG-automaattivaihteisto.

Kuva: Volkswagen.

Pienimmän 1,0 TSI-moottorin teho on 81 kW (110 hv). Nelisylinteristen TSI-bensiinimoottorien teholukemat ovat joko 1,5-litraisessa 110 kW (150 hv) tai 2,0-litraisessa 140 kW (190 hv).

TDI-dieselmoottoreissa valikoimassa ovat 2,0-litraiset nelisylinteriset moottorit teholuokissa 85 kW (115 hv) tai 110 kW (150 hv).

Kahden tehokkaamman TSI-moottorin ja 110 kW:n TDI-moottorin yhteyteen on mahdollista valita myös 4Motion-neliveto. Malliston huipulla on 2,0 TSI -bensiinimoottorilla ja 4Motion-nelivedolla varustettu Volkswagen T-Roc R, jonka teholukemat ovat 221 kW (300 hv).

Suomessa tarjolle tulee kolme hyvin varusteltua varustelutasoa: Comfort, Style ja R-Line. Valmistajan perusvarustelutaso ei kuulu Suomen maahantuontiohjelmaan.

Volkswagen T-Roc R. Kuva: Volkswagen.

Valikoimaa tulee täydentämään kolme Business-varusteluvaihtoehtoa 1,5 TSI 110 kW (150 hv) -bensiinimoottorin yhteydessä. Uusiutunut Volkswagen T-Roc Cabriolet ei kuulu Suomen maahantuontiohjelmaan.

Volkswagen T-Roc -malliston tarkemmat yksityiskohdat ja tekniset tiedot sekä vakio- ja lisävarusteet ja hinnat julkaistaan myöhemmin myynnin aloituksen yhteydessä vuodenvaihteessa 2021-2022.

Uudistuneet Volkswagen T-Roc ja T-Roc R saapuvat Suomeen keväällä 2022.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Volkswagen T-Roc R. Kuva: Volkswagen.

Näitä asioita Autotodayn jutun yhteydessä kannattaa hyödyntää

Tekijä
Clas von Bell
-

Autotodayn juttujen yhteydessä on kaksi asiaa, joita ei ehkä tule hyödynnettyä.

Jutun yläreunassa, kuvan ja otsikon välissä on Kategoria-sanat. Kategorioihin kuuluvat esimerkiksi automerkit, sisällön osastot, ja esimerkiksi rengasasiat ja raskas liikenne.

Tässä jutussa on esimerkeiksi laitettu kategoriat Ekologisuus, Saab, Koeajot, Talous ja Vety.

Klikkaamalla yhtä tällaista kategoriaa, pääsee lukemaan kaikkia kyseisen kategorian juttuja.

Avainsana eli TAGI

Jutun aivan alareunassa on taas TAGIT eli avainsanat. Jutun yhteydessä voi kirjoittaa mitä tahansa hakusanoja, esimerkiksi paikkakunta, henkilön nimi, moottoriurheilulaji ja yrityksen tai organisaation nimi.

Tässä jutussa on esimerkiksi laitettu TAGIT: Espoo, tuontiauto, suojatie, poliisi, Kimi Räikkönen, takaa-ajo ja taksi.

Jos esimerkiksi omalla paikkakunnalla on sattunut Autotodayn sivuilla uutisoitu liikenneonnettomuus, voi kunnan TAGIA klikkaamalla, nähdä mitä muuta on uutisoitu kyseisestä kunnasta.

Myös esimerkiksi Kimi Räikkösen nimeä klikkaamalla näkee kaikki jutut, missä Kimi Räikkönen on mainittu.

Jokaisen jutun yhteydessä on sekä Kategorioita että avainsanoja. Niitä molempia kannattaa hyödyntää.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

 

Autoilija törmäsi suojatiellä Espoossa 5-vuotiaaseen lapseen ja poistui paikalta — poliisi kaipaa havaintoja

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Clas von Bell

Espoon keskuksessa tapahtui 21.11. noin kello 16.40 onnettomuus, jossa toistaiseksi tuntematon henkilö ajoi henkilöautolla 5-vuotiaan lapsen yli. Lapsi ylitti tapahtumahetkellä suojatietä Sunantien ja Kirstintien risteyksessä.

Silminnäkijöiden mukaan pieni, väriltään vaalea tai harmaa henkilöauto oli tullut Espoon keskuksen suunnasta kohti Sunaa.

Kolme lasta oli ylittämässä suojatietä polkupyörillä, jolloin auto osui yhteen lapsista. Lapsi lensi törmäyksen voimasta sivuun tieltä, ja hänet vietiin tutkittavaksi sairaalaan.

Törmäyksen jälkeen kuljettaja oli kiihdyttänyt vauhtia ja poistunut paikalta tilannetta selvittämättä.

Poliisi tutkii tapahtunutta liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja liikennepakona tieliikenteessä.

Kuljettaja, ja myös havaintoja tilanteesta tai paikalta poistuneesta ajoneuvosta tehneet henkilöt, voivat olla yhteydessä poliisiin sähköpostitse osoitteella vihjeet.lansi-uusimaa@poliisi.fi tai puhelimitse numerossa 0295 413 031 (vastaaja).

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Markus Manninen ajoi Monzassa Toyota-sarjan tiimimestariksi

Tekijä
Clas von Bell
-
Teemu Sillanpää ja Markus Manninen. Kuva: Toyota Motor Italia.

Markus Manninen ja kartanlukija Teemu Sillanpää päättivät rallikautensa juhlatunnelmiin Italiassa.

Manninen ja Sillanpää kilpailivat Monzan MM-rallin yhteydessä GR Yaris Rally Cupin pisteistä. Suomalaispari oli menettänyt edellisessä osakilpailussa mahdollisuudet henkilökohtaisiin mestaruuksiin, mutta Monzassa oli vielä panoksena tiimien mestaruus.

Mannisen vauhti kiihtyi kisan edetessä. Tuloksena oli lopulta viides sija, eikä viimeiseen palkintokorokepaikkaan jäänyt eroa kuin 18 sekuntia.

– Ajollisesti tuntui ihan hyvälle. Toisella pätkällä tuli tehtyä turhia virheitä – tulin vähän liian räyhäkkäästi neulansilmiin ja siellä tuli otettua takkiin aika pirusti. Kolmas vuoristopätkä meni jo paremmin, Manninen kertasi.

Kilpailun viimeiset erikoiskokeet kurvailtiin Monzan legendaarisen moottoriradan alueella. Manninen laittoi nilkkansa suoraksi ja antoi jälleen hyvät näytöt taidoistaan.

– Ensimmäisellä Monzan pätkällä vedimme komeat pohjat. Veto ei tuntunut mitenkään erityiseltä, mutta hyvinhän tuo näytti menevän, Manninen myhäili.

Kisan jälkeen Mannisen edustama HMI-talli jännitti pitkään virallisia tuloksia. Lopulta talli sai tiedon, että se oli voittanut ensimmäistä kertaa ajetun sarjan tiimimestaruuden.

– Lähdimme hakemaan mestaruutta tästä kisasta ja sieltä se nyt tuli.

Mannisen ensimmäinen kausi Italiassa ei tuonut henkilökohtaista mestaruutta, mutta tärkeää kokemusta asvaltilla ajamisesta kertyi rutkasti. Toijalalaisen kausi jäi reilusti plussan puolelle.

– Edelliseen kisaan saakka meillä oli saumat mestaruuteen saakka. Mutta näin käy välillä, eikä näille voi mitään. Kaikkiaan kaudesta jäi positiivinen fiilis.

Mannisella on alustavia suunnitelmia seuraavalle kaudelle, mutta mitään ei ole vielä lyöty lopullisesti lukkoon.

– Olemme hieman miettineet, jos tulisimme takaisin tänne ensi kaudella. Keskustellaan vielä tiimin kanssa, miten saamme asiat etenemään. Sen lisäksi katsomme, mitä muuta voisimme ajaa ensi vuonna, Manninen valottaa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Kauhakuormaajan kuljettaja tuhosi kaksi poliisiautoa — kuljettajaa epäillään murhan yrityksestä

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

Länsi-Uudenmaan poliisi tutkii tapausta, jossa miehen epäillään tuhonneen kauhakuormaajalla kaksi poliisiautoa ja uhanneen poliisin henkeä Hattulassa 21.11.

Tapahtumat saivat alkunsa, kun Hämeen poliisilaitoksen partio havaitsi noin kello 1.22 Aulangontiellä holtittomasti liikkuneen kauhakuormaajan, joka ajautui välillä vastaantulevan liikenteen kaistalle. Poliisi pyrki kiinnittämään kuljettajan huomion pysäytysvaloilla ja hälytysäänillä, mutta hän jatkoi matkaansa.

Laukkumäentien risteyksessä kuljettaja käänsi kauhakuormaajan ympäri ja ajoi kohti tehtävälle liittyneitä poliisipartioita. Poliisi perääntyi hetkellisesti, jolloin kuljettaja ajoi läheisen kiinteistön pihaan. Pihassa kuljettaja kytki kauhakuormaajan työvalot päälle ja nosteli kauhaa.

Neuvottelu kesti 2,5 tuntia

Poliisilla oli oletus kuljettajan henkilöllisyydestä, ja tämä vastasikin puhelimeen kauhakuormaajan ohjaamosta. Usein puheluiden aikana hän uhkasi ajaa poliisien ja poliisiautojen päälle.

Noin kahden ja puolen tunnin neuvotteluiden jälkeen epäilty lähti liikkeelle ja ajoi päin kahta poliisiautoa. Molemmat poliisiautot tuhoutuivat korjauskelvottomaksi. Niiden sisällä ei törmäyshetkellä ollut poliiseja.

Jotta rikoksesta epäillyn vaarallinen toiminta saatiin loppumaan, poliisi ampui laukauksia kauhakuormaajan moottoritilaa kohti. Laukaukset eivät pysäyttäneet kauhakuormaajaa, ja epäilty ajoi viereisen kiinteistön pihaan, jossa hän nousi kuormaajasta. Tämän jälkeen hänet saatiin poliisin hallintaan.

Tehtävälle liittyi tapahtumien aikana useita poliisipartioita. Alue eristettiin muulta liikenteeltä sivullisten turvaamiseksi.

Esitutkinnan tässä vaiheessa poliisi epäilee kauhakuormaajaa kuljettanutta miestä murhan yrityksestä, törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Tutkinnanjohtaja Jyrki Kallion mukaan esitutkinta on tapahtumien osalta vasta alkuvaiheessa, ja asianosaisia tullaan kuulustelemaan mahdollisimman nopealla aikataululla. Kukaan poliiseista ei loukkaantunut fyysisesti tilanteessa.

Asian esitutkinnasta vastaa Länsi-Uudenmaan poliisilaitos. Poliisin aseenkäytön osalta tapausta selvittää syyttäjä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Tuontiautot voivat myös olla vähäpäästöisiä

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Saka.

Tuontiautot nähdään autoalalla monesti ongelmana paitsi Suomen autokannan uudistumisen, myös liikenteen päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ainakin autokauppaketjun Saka Finland Oy:n (Saka) osalta tämä näkemys on kuitenkin virheellinen.

– Jos hieman karrikoidaan, niin monilla tuontiautoihin liittyy mielikuvia maahan tuoduista vanhoista, savuavista dieseleistä, toteaa Sakan toimitusjohtaja Eero Poukkula.

– Tämä mielikuva on kuitenkin väärä: Esimerkiksi Saka on tuonut viimeisen neljän vuoden aikana Suomen markkinoille noin 20 000 autoa, jotka ovat olleet CO2-päästöiltään keskimäärin pienemmät kuin ensirekisteröidyt uudet autot.

Tänä vuonna noin neljännes Sakan myymistä autoista, arviolta 7500 kappaletta, tuodaan myyntiin Suomen ulkopuolelta.

Lähes puolet Sakan tuontiautoista kulkee vaihtoehtoisella käyttövoimalla

Tänä vuonna Sakan maahantuomista autoista 47 prosenttia kulkee vaihtoehtoisella käyttövoimalla (hybridi, sähkö tai kaasu) kulkevia autoja.

Yli 90 prosenttia lopuista bensa- ja dieselkäyttöisistä autoista on vähäpäästöisiä, tiukimman Euro6-päästöstandardin täyttäviä autoja.

– Vasta kuluvana vuonna hybridi- ja sähköautobuumin ansiosta uusien autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa laskeneet Sakan tuontiautojen tasalle, Poukkula huomauttaa.

CO2-päästöt g/km

Vuosi                           2019       2020     2021 (1-7)

Sakan tuontiautot, ka    127       116           107

Ensirekisteröidyt, ka      139       123          107

(Lähteet: Autoalan tiedotuskeskus ja Saka)

Tuontiautojen keski-ikä on noin kolme vuotta, eli Saka osaltaan uudistaa suomalaista autokantaa: Suomalaisen auton keski-ikä on tällä hetkellä noin 12,5 vuotta, eli yksi Länsi-Euroopan korkeimmista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Invalidiliitto: Vammaiset ihmiset saattavat joutua odottamaan taksiautoa useita tunteja

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Invalidiliitto.

Taksipalvelut ovat vammaisten ihmisten arjen ja liikkumisen välttämätön tuki. Vammaisten ihmisten yksilölliset tarpeet on aina huomioitava ja matkan on oltava turvallinen, todetaan Invalidiliiton tiedotteessa.

Sekä Kelan että vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten käyttäjien on voitava luottaa kuljetuspalveluihin. Invalidiliiton liittovaltuusto muistuttaa, että ilman taksipalveluita liikkumista koskeva perusoikeus ei toteudu.

Vammaisten ihmisten taksikyydit eivät toteudu nyt kaikin osin asianmukaisesti. Kuljetuspalvelun tilausnumeroon voi olla kohtuuttoman pitkä jonotusaika. Vammaiset ihmiset saattavat joutua odottamaan autoa useita tunteja.

Vammaisten ihmisten yksilöllisiä tarpeita liittyen esimerkiksi kuljetuskalustoon sivuutetaan.

Tämä tilanne on Invalidiliiton mukaan korjattava pikaisesti. Vammaisia ihmisiä on kohdeltava asiallisesti ja kunnioittavasti niin takseissa kuin kaikissa muissakin tilanteissa.

Tiedossa on, että kuljetuspalveluita kehitettäessä ja kilpailuttaessa ei aina ole kuultu vammaisneuvostoja ja vammaisia ihmisiä, kuten kuntalaki ja YK:n vammaissopimus velvoittavat. Invalidiliiton liittovaltuusto muistuttaa, että kuljetuspalveluita kilpailutettaessa tulee vammaisneuvostolta pyytää lausunto.

Onnistunut matka rakentuu matkustusturvallisuudesta ja asiallisesta palvelusta. Invalidiliitto on useaan otteeseen vaatinut erityisryhmien kuljettajakoulutuksen kirjaamista lakiin.

Pakollisen kuljettajakoulutuksen myötä varmistettaisiin, että kuljettajalla on taito kohdata eri tavoin vammaisia ihmisiä ja kyky avustaa asiakas turvallisesti ajoneuvoon ja sieltä pois sekä tarvittaessa saattaa asiakas määränpäähän.

Invalidiliiton liittovaltuusto muistuttaa, että YK:n vammaisyleissopimus on ratifioitu Suomessa vuonna 2016. Se on laintasoisena voimassa oleva velvoite.

Sopimuksen 20. artiklassa säädetään valtion velvollisuudesta turvata henkilökohtainen liikkuminen: ”Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille mahdollisimman itsenäisen henkilökohtaisen liikkumisen, muun muassa helpottamalla vammaisten henkilöiden henkilökohtaista liikkumista sillä tavalla kuin ja silloin kun he haluavat sekä kohtuulliseen hintaan”.

Invalidiliiton liittovaltuusto korostaa, että turvallinen ja luotettava matkaketju on jokaisen ihmisen oikeus. Valtuusto vetoaa päättäjiin ja palveluntuottajiin, jotta tilanne saadaan korjattua pikaisesti.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Autoliiton Helsingin Seudun osasto ottaa voimakkaasti kantaa Helsingin keskustatunnelin puolesta

Tekijä
Clas von Bell
-

Helsinki haluaa laajentaa jalankulkukeskustaa, rakentaa Hernesaareen uuden kaupunginosan ja siirtää Eteläsataman matkustajalauttaliikenteen Katajanokalle. Kaikki nämä hankkeet ovat kunnianhimoisia, mutta niiden toteuttaminen tulee aiheuttamaan liikennejärjestelyille suuria haasteita, todetaan Autoliiton Helsingin Seudun osaston tiedotteessa.

Jätkäsaaren ja Länsisataman rakentaminen on jo nyt lisännyt merkittävästi liikennettä kantakaupungin alueella. Tämä liikenne yhdessä Helsingin niemen läpikulkuliikenteen kanssa kuormittaa huolestuttavasti koko katuverkkoa, todetaan kannanotossa.

Järkevä keino helpottaa tilannetta ja luoda edellytykset uusille hankkeille olisi rakentaa Ruoholahdesta Sörnäisiin keskustan alittava kokoojakatu, ns. keskustatunneli, johon olisi sujuva yhteys uusilta asuntoalueilta, matkustajasatamista sekä maanalaisista pysäköintilaitoksista, tiedotteessa sanotaan.

Keskustatunnelin tarve on tiedetty jo kauan, mutta hanketta on jarrutettu vuosikymmenet lähinnä ideologisista syistä. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta hylkäsi vuonna 2019 tunnelista tehdyn tuoreimman suunnitelman ja päätti, että suunnittelua ei jatketa. Kuntavaalien 2021 jälkeen valittu uusi kaupungin johto on antanut ymmärtää, että päätöstä ei kumota.

Asia pitää Autoliiton Helsingin Seudun osaston mukaan kaikesta huolimatta ottaa uudelleen käsittelyyn, jotta tilanne ei pääse ryöstäytymään käsistä.

Suunnitteilla olevat Jätkäsaaren satamatunneli sekä Sörnäistentunneli ovat tarpeellisia, mutta ne pitää nähdä vain osina kokonaisuutta. Keskustatunneli tähtää 2030-luvulle ja siitä eteenpäin. On puhdasta edesvastuuttomuutta, jos päivänpoliittisten tunneseikkojen annetaan estää asiassa etenemistä.

Autoliikenne ei häviä Helsingin seudulta mihinkään. Teknologian kehittyminen takaa sen, että autoilu säilyttää asemansa hyväksyttävänä ja haluttuna liikennemuotona pitkälle tulevaisuuteen. Auto on arjen mahdollistaja, jota ilman mikään ei toimisi. Ihmiset eivät luovu autojen käytöstä.

Jos liikenteelle annetaan Helsingin kantakaupungin alueella mahdollisuus liikkua sujuvasti maan alla, erityisesti kuorma-autot mutta myös kevyemmät moottoriajoneuvot vähenisivät kaduilta. Se puolestaan antaisi erinomaiset edellytykset laajentaa kävelyalueita sekä edistäisi turvallista jalankulkua ja pyöräilyä.

Myös asukas- ja asiointiliikenteelle jäisi paremmin tilaa, mikä ylläpitäisi keskustan elinvoimaisuutta.

Suuren tunnelityömaan aloittamisella olisi todennäköisesti Helsingin ja koko maan elinkeinoelämälle myös myönteinen vaikutus. Selvittämättä myös lienee, olisiko hankkeelle saatavissa ulkopuolista rahoitusta. Ainakin valtion intressi asiassa on suuri.

Osaa rahoituksesta voitaisiin anoa Euroopan Unionilta. Onhan suunnitteilla eurooppalainen runkoverkkoyhteys Baltian maiden ja Suomen kautta mantereen pohjoisosiin. Helsinki osuu väistämättä reitille, ja suunnitelma etenee siitä riippumatta, miten Helsingin ja Tallinnan välinen yhteys toteutetaan.

Helsingin sujuva läpiajo on joka tapauksessa ongelma, joka jää Suomen ratkaistavaksi. Keskustatunneli satamiin ulottuvine yhteyksineen on todennäköisesti ainoa toimiva ratkaisu.

Jos haluamme viihtyisän ja turvallisen pääkaupungin, jossa kaikki liikennemuodot pelaavat sujuvasti ja liike-elämällä on hyvät toimintaedellytykset, keskustan ali kulkevan autoliikenneyhteyden toteuttaminen on välttämätöntä.

Autoliiton Helsingin Seudun osasto.

Autoliiton Helsingin Seudun osasto ry:llä on noin 25 000 henkilöjäsentä. Sen toimialue kattaa Helsingin lisäksi Kirkkonummen, Espoon, Kauniaisen, Vantaan sekä Sipoon. Osasto pyrkii vaikuttamaan alueellaan liikenneturvallisuuden, liikennejärjestelyjen sekä liikenneympäristön kehittämiseen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Suomen MP-Kauppiaat: Moottoripyörämyynti nousussa Suomessa — kiinnostus siirtymässä adventure- ja pienikokoisempiin pyöriin

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Clas von Bell

Uusia moottoripyöriä rekisteröitiin alkuvuonna entistä enemmän — toimitusvaikeuksista huolimatta.

– Moottoripyörien rekisteröinti nousi vuoden 9 ensimmäisen kuukauden aikana koronaviruksen aiheuttamista tuotanto- ja kuljetuskapeikoista huolimatta, toteaa Suomen MP-kauppiaat ry:n puheenjohtaja Anu Äberg.

Lisäksi moottoripyörien kysyntä on murroksessa: adventurepyörät ja pienikuutioiset pyörät kiinnostavat aiempaa enemmän.

Kaikkiaan Suomessa rekisteröitiin 3367 uutta moottoripyörää tammikuusta syyskuuhun ulottuneella jaksolla. Se on 1,2 % enemmän kuin 2020, jolloin pyöriä myytiin 3328 kappaletta.

– Myynti olisi todennäköisesti ollut suurempaa, mutta yleismaailmallinen puolijohde-, komponentti- ja varaosapula yhdistettynä rahtiongelmiin hidastivat myyntiä, Åberg kertoo.

Toimitusongelmat todennäköisesti jatkuvat myös vuoden 2022 aikana, mikä tarkoittaa sitä, että jos on hankkimassa uutta pyörää, tilaus kannattaa jättää jo alkuvuodesta.

Myytyjen pyörien mallistossa näkyy muutos: seikkailu- eli adventurepyörien ja pienehköjen, 500-kuutioisten ja sitä pienempien moottoripyörien kysynnän kasvu.

– Kiinnostus seikkailupyöriin on globaali trendi, Åberg näkee.

– Ja se tulee jatkumaan. 500-kuutioisten ja pienempien pyörien kysyntä taas heijastaa naismoottoripyöräilyn kasvua. Pyörän ergonomia ja sen käsiteltävyys ovat naisille tärkeämpää kuin sen koko tai teho.

– Jos pyörä tuntuu hankalalta käsitellä, niin ajaminen ei ole kivaa, ja harrastus voi jäädä siihen. Pyörää voi aina vaihtaa ja päivittää tarvittaessa isompikuutioiseen, jahka saa ajotuntumaa ensin aikaiseksi.

– Moottoripyörien suosiota selittävät varmasti seikkailullisuus ja sopivuus työmatkaliikkumiseen. Myös ympäristönäkökohdat puoltavat moottoripyörän käyttöä. Elinkaaren mittaiset kokonaisvaikutukset ovat huomattavasti pienemmät maailmassa, missä useimmiten ajetaan yksin työmatkoja ja muuta ajoa, hiilipäästöistä puhumattakaan, Åberg pohtii.

Sähkömopot nousussa

Mopedien myynti puolestaan laski yli neljänneksen, 26,8 %, edellisvuotisesta. Lasku johtuu suurelta osalta tarpeesta kilvittää Euro 4 -mallin mopot joulukuussa. Mopoja myytiin jaksolla kaikkiaan 3762 edellisvuoden 5284 kappaleeseen verrattuna.

Sähkömopojen markkinaosuus on vahvassa nousussa, nyt jo 11,1 % myydyistä mopoista on sähköisiä.

– Sähkömopoilu on sikäli erikoinen laji, että se on tuonut myös aikuiset mukaan mopoiluun. Uusille urbaaneille alueille saatetaan ostaa sähkömopo kauppakassiksi vähän niinkuin koko perheen käyttöön. Ikään kuin kakkosautoksi, tai työmatka-ajokiksi, Åberg selventää.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

1...1 2011 2021 203...2 716Sivu 1 202 / 2 716