Koti Blogi Sivu 1127

Tieliikennekuolemien määrä ei vähene ilman järeämpiä toimenpiteitä

Tekijä
Clas von Bell
-
Arkistokuva. Kuva: CvB.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat viime vuonna kaikkiaan 220 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa kuoli 236 henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna onnettomuuksia oli yksi ja kuolleita kaksi enemmän.

Onnettomuusmäärät ovat pysyneet viime vuodet liki samoina, ja vuonna 2017 saavutetusta ennätyksellisen vähäisestä onnettomuusmäärästä jäätiin viime vuonna yhdeksän onnettomuuden päähän.

Vuonna 2021 moottoriajoneuvo-onnettomuuksien määrä kasvoi kaikkiaan neljällä onnettomuudella. Kasvua tuli yksittäisonnettomuuksissa. Jalankulku- ja polkupyöräonnettomuudet puolestaan vähenivät kolmella. Tiedot käyvät ilmi Onnettomuustietoinstituutin ennakkoraportista 2021.

– Onnettomuusmäärien jämähtäminen korostaa tarvetta vaikuttavan liikenneturvallisuusstrategian käynnistämiselle. Tavoite puolittaa tieliikennekuolemat vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä on muuttumassa entistä haastavammaksi, ja tulee vaatimaan entistä vaikuttavampia toimenpiteitä, toteaa liikenneonnettomuuksien tutkinnan johtaja Kalle Parkkari.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikki Suomessa tapahtuneet kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet. Vuoden 2021 ennakkoraportin tiedot ovat tutkijalautakuntien välittömästi onnettomuuspaikkatutkinnan jälkeen ilmoittamia ennakkotietoja.

Tiedot sisältävät myös tieliikenteessä sairauskohtaukseen kuolleet. Tilastoja tarkasteltaessa on huomattava, että pienissä onnettomuusmäärissä vähäiset tilastomuutokset selittyvät satunnaisvaihtelulla.

Kohtaamisonnettomuuksia edellisvuotta enemmän

Moottoriajoneuvoille tapahtuneita onnettomuuksia oli yhteensä 175. Niistä puolet oli yksittäisonnettomuuksia ja puolet yhteenajoja. Selvin ero aiempaan oli kohtaamisonnettomuuksien määrässä, joka kasvoi hyvän vuoden 2020 jälkeen kahdeksalla onnettomuudella.

– Kohtaamisonnettomuudet keskittyvät tyypillisesti ylemmälle tieverkolle. Yksiajorataiset ja kaksikaistaiset tiet yleensä korostuvat kuolemaan johtaneissa yhteenajoissa esimerkiksi suuren liikennesuoritteen ja ajosuuntia erottelevien rakenteiden puuttumisen vuoksi, kertoo Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius.

Aiempien vuosien tapaan vuoden 2021 yleisin onnettomuustyyppi oli suistumisonnettomuudet, niitä oli 77. Suistumisonnettomuuksia tapahtuu tyypillisesti eniten alemman tieverkon seutu- ja yhdysteillä, joiden osuus vuonna 2021 oli kuitenkin pienin (44 %) viiteen vuoteen.

Sen sijaan kaduilla tapahtuneiden suistumisten määrä miltei kaksinkertaistui, niiden osuus oli yli viidennes suistumisista. Yksi suistumisonnettomuuksien suurta määrää selittävä tekijä on ajon aikana saadut sairauskohtaukset.

Kaikkein iäkkäimpien eli yli 64-vuotiaiden kuljettajien aiheuttamien moottoriajoneuvo-onnettomuuksia tapahtui viisi vähemmän kuin vuonna 2020. Määrä jatkoi neljättä vuotta vähentymistään siitä huolimatta, että iäkkäämpien kuljettajien määrä on kasvanut koko 2000-luvun.

Moottoripyöräilijöiden ja mopoilijoiden aiheuttamien onnettomuuksien määrissä kasvua

Moottoripyörät olivat osallisina yhteensä 24 onnettomuudessa. Moottoripyöräilijöiden aiheuttamia onnettomuuksia tapahtui yhdeksän enemmän kuin vuonna 2020. Kasvu johtui ensisijaisesti yksittäisonnettomuuksien lisääntymisestä.

Pidemmällä tarkastelujaksolla onnettomuuksien kokonaismäärä ei kuitenkaan ollut mitenkään poikkeuksellinen, vaan edeltävää vuotta 2020 voidaan pitää pikemminkin yksittäisenä hyvänä vuotena.

Mopoilijoiden kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä kasvoi aiemmista vuosista. Mopoilijat olivat mukana yhteensä kuudessa onnettomuudessa, kaikissa niissä onnettomuuden aiheuttajana. Neljänä aiempana vuonna määrä on ollut vuosittain nollasta kolmeen.

Kevyen liikenteen onnettomuuksissa korostuvat yli 64-vuotiaat

Jalankulkijan tai polkupyöräilijän kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli kaikkiaan 45. Niissä menehtyi 22 jalankulkijaa ja 23 pyöräilijää. Kahdessa pyöräilyonnettomuutena käsitellyssä onnettomuudessa kuoli kevyen sähköajoneuvon kuljettaja.

Kuolleiden määrä väheni kolmella edellisvuodesta – pyöräilijöitä kuoli neljä enemmän ja jalankulkijoita yksi vähemmän. Viiden vuoden tarkastelujaksolla onnettomuusmäärät olivat tavanomaisella tasolla. Kevyen liikenteen onnettomuuksissa korostuivat aiempien vuosien tapaan yli 64-vuotiaat tienkäyttäjät. Heidän onnettomuusmääränsä oli tismalleen sama (26 kpl) kuin vuotta aiemmin.

– On hyvä huomata, että valtaosa loukkaantuneista jalankulkijoista ja pyöräilijöistä jää tilastoinnin ulkopuolelle, ja näin ollen kuolemien määrä kertoo turvallisuustilanteesta vain yhden puolen. Lisäksi kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrät ovat niin pieniä, että pienet muutokset selittyvät satunnaisvaihtelulla, Salenius muistuttaa.

Tutkijalautakuntien ja Onnettomuustietoinstituutin toiminta

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikki Suomessa tapahtuneet kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet. Eri puolilla Suomea toimii 20 tutkijalautakuntaa, joissa on kaikkiaan noin 300 jäsentä. Lautakunnassa on asiantuntijoita poliisista sekä lääketieteen, ajoneuvotekniikan, tienpidon ja käyttäytymistieteen aloilta.

Onnettomuuksista kerätään yksityiskohtaista tietoa kuljettajista, ajoneuvoista, teistä ja olosuhteista, sekä analysoidaan näiden tekijöiden vaikutusta onnettomuuksien syntyyn.

Onnettomuustutkinnassa ei oteta kantaa syyllisyys- tai korvauskysymyksiin. Lautakunnan tutkintaselostus sisältää myös ehdotuksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi.

Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa.

Erot OTIn ja Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastoinnissa:

OTIn tilastoissa näkyvät pääsääntöisesti onnettomuudet, joissa kuolema tapahtuu kolmen päivän kuluessa onnettomuudesta. Tilastokeskuksen tilastoissa liikennekuolemaksi lasketaan menehtyminen 30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta.

OTIn tilastoissa sairauskohtaukseen kuolleet sisältyvät lukuihin, mutta Tilastokeskuksella eivät. Sairauskohtausonnettomuuksia on tarkasteltu erikseen OTI-vuosiraportissa 2020. Vuosiraportin perusaineistosta sairauskohtausonnettomuudet on poistettu, joten ennakkoraportin 2021 ja vuosiraportin 2020 lukuja ei voi verrata keskenään.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Bensiinikäyttöisen auton voi muuttaa kaasu- tai etanolikäyttöiseksi — muuntotuki haetaan Traficomilta

Tekijä
Clas von Bell
-
Etanolin tankkaus. Kuva: Etanoliautoilijat ry.

Fossiilisten polttoaineiden käyttöä voi vähentää muuttamalla bensiinikäyttöisen henkilöautosi kaasu- tai etanolikäyttöiseksi. Kun muuttaa bensiinikäyttöisen henkilöauton toimimaan kaasulla tai etanolilla 1.1.2022-31.3.2023 välisenä aikana, voi saada muutoksen kattamiseksi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta rahallista tukea.

Tukea voidaan myöntää 200 euroa, kun auto muunnetaan etanolikäyttöiseksi ja 1 000 euroa, kun auto muunnetaan kaasukäyttöiseksi

– Muuntotuen yhtenä edellytyksenä on, että muutos on tehty Traficomin määräyksen mukaisesti ja muutos on hyväksytty muutoskatsastuksessa 1.1.2022 jälkeen. Lisäksi tuen myöntämisen edellytyksenä on, että valtion talousarviossa avustuksen maksamista varten varattua määrärahaa on käytettävissä, kertoo Traficomin asiantuntija Antti Hänninen.

Tukea voi hakea niin yksityishenkilöt kuin yrityksetkin. Yksityishenkilöllä ja yrityksellä on poikkeavat hakemusmenettelyt.

Yksityishenkilö voi hakea tukea heti sen jälkeen, kun muutos on hyväksytty muutoskatsastuksessa. Yritys voi toteuttaa muutostyöt ja muutoskatsastuksen vasta sen jälkeen, kun yritys on saanut Traficomilta ehdollisen päätöksen tuen myöntämisestä.

Muuntotuen edellytykset

  • Hakijan on oltava omistaja tai haltija
  • Muutettava auto on henkilöauto
  • Muuntotuki voidaan myöntää vain yhden kerran samasta henkilöautosta.
  • Muuntotuki voidaan myöntää yhden kerran kalenterivuoden aikana yksityiselle henkilölle tai yritykselle.
  • Kaasu- tai etanolikonversio on tehty Traficomin määräyksen mukaisesti ja muutoskatsastettu 1.1.2022 jälkeen.
  • Liikenneasioiden rekisteriin tai Ahvenanmaan ajoneuvorekisteriin henkilöauton käyttövoimaksi merkitään kokonaan tai osittain kaasu tai ajoneuvon rekisteritietoihin tehdään merkintä sen soveltuvuudesta korkeaseosetanolille.
  • Valtion talousarviossa avustuksen maksamista varten varattua määrärahaa on käytettävissä.
  • Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen tarkoitus ja tavoitteet täyttyvät myös valtionavustuslain mukaisesti.

Ota nämä asiat huomioon auton käyttövoiman muutosta tehtäessä

Bensa-auton muuttamisessa kaasu tai etanolikäyttöiseksi autoon lisätään toinen vaihtoehtoinen käyttövoima.

– Auto toimii muutosten jälkeen myös bensalla, joten vaihtoehtoisen käyttövoiman jakeluverkko ei rajoita käyttöä. Konversiosta ei tosin ole hyötyä, jos et voi tankata kuin hyvin harvoin sen mahdollistamaa vaihtoehtoista polttoainetta, sanoo Traficomin johtava asiantuntija Otto Lahti.

Helpoin tapa muuttaa auto etanolikäyttöiseksi on teettää muutos autokorjaamossa, jolloin ammattilainen vastaa muutoksen sopivuudesta kyseiseen moottoriin ja voi hoitaa muutoskatsastuksen.

– Jos haluaa itse tehdä muutostyöt, on hyvä tutustua Traficomin määräykseen, jossa kerrotaan muutoksen hyväksymiseen liittyvistä vaatimuksista. Ja kannattaa huomioida, että muutos voi vaikuttaa auton takuuseen eli se kannattaa tarkastaa ennen muutoksen tekemistä, kertoo Lahti.

Kaasukonversioiden tekeminen kannattaa jättää aina ammattilaisille.

– Kaikkien komponenttien ja asennustavan tulee täyttää tarkat turvallisuusvaatimukset, koska palavakaasu varastoidaan todella korkeaan paineeseen autossa. Kaasulaitteiston asennuksesta pitää olla tämän takia valtuutetun tarkastajan todistus muutoskatsastuksessa, tähdentää Lahti.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Moottoripyöräilyn suosion kasvu näkyi moottoripyöräkaupassa vuonna 2021

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Veikko Heinonen / Liikenneturva.

Moottoripyöräharrastus on noussut yhä suositummaksi vapaa-ajanviettotavaksi. Ihmisten hinku kaksipyöräisten selkään näkyy myönteisesti moottoripyörien ja mopojen myyntiluvuissa jo neljättä vuotta.

Viime vuonna koronatilanne piti kansan edelleen sellaisten harrastusten ja ajanviettotapojen parissa, joita voitiin harrastaa terveysturvallisesti.

– Vuoden 2020 komeiden myyntilukujen jälkeen moottoroitujen kaksipyöräisten satulaan löysi vakiintuneen harrastajajoukon lisäksi myös viime vuonna uusia kuskeja, iloitsee Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaoston puheenjohtaja Jarkko Tuomisto.

Viime vuonna yli 256-kuutioisten moottoripyörien rekisteröinti kasvoi viisi prosenttia vuoteen 2020 verrattuna.

Pienempikuutioisten moottoripyörien myyntiluvut kasvoivat eniten

Moottoripyörissä ja mopoissa nähtiin vuonna 2020 reippaita kasvulukuja, ja sama noususuhdanteinen kehitys jatkui myös vuonna 2021. Viime vuonna erityisesti ”harrastekokoisten” eli kokoluokan 256–755-kuutiosenttimetristen moottoripyörien rekisteröinti piristyi edellisvuoteen verrattuna. Tässä kokoluokassa myynti kasvoi vuonna 2021 16 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna.

– Myynnin kasvu johtuu osin siitä, että pienempiin kokoluokkiin on tullut viime vuosina tarjolle paljon uusia mielenkiintoisia pyörämalleja eri valmistajilta, Tuomisto sanoo.

Pienempiin kokoluokkiin kuuluvien moottoripyörien suosioon on vaikuttanut myös A2-ajokortin kasvava suosio. Ensimmäinen moottoripyörä ostetaan yleensä 256–755-kokoluokasta.

Suurten moottoripyörien kysyntä laski hieman

Viime vuonna suurten yli 755-kuutioisten moottoripyörien myynti laski neljä prosenttia verrattuna vuoden takaiseen.

– Vuonna 2020 suurten pyörien kysynnässä nähtiin suuri 28 prosentin harppaus, joten kappalemääriä ajatellen tämänkin vuoden myyntiluvut ovat edelleen hyvät, Tuomisto muistuttaa.

Tuomisto odottaa, että kuluvan vuoden myyntiluvut jatkavat vähintäänkin edellisten vuosien tasolla.

– Moottoripyöräily on mielenkiintoinen ja innostava harrastus, ja se sopii myös Suomessa arjen liikkumisvälineeksi suuren osan vuotta. Moottoripyörällä liikkuminen on vaivatonta sekä ympäristöystävällisempää kuin autoilu – erityisesti taajamanopeuksissa.

MP 22 Moottoripyörämessut maaliskuussa

Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaosto järjestää moottoripyöräilyn vuotuisen suurtapahtuman MP 22 Moottoripyörämessut 25.–27. maaliskuuta Messukeskuksessa Helsingissä. MP-messut järjestettiin edellisen kerran vuonna 2020 ja silloin messuilla vieraili yli 55 000 motoristia. Lue lisää MP 22 Moottoripyörämessuista Messukeskuksen sivuilta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Helsingin poliisille kaksi mönkijää

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Poliisi.

Helsingin poliisilaitos sai vuoden vaihteessa käyttöönsä kaksi poliisitunnuksin varusteltua BRB Can-Am -traktorimönkijää.

Mönkijöitä on tarkoitus käyttää laajasti erilaisissa valvontatehtävissä. Niitä voidaan hyödyntää myös kadonneiden henkilöiden etsinnässä sekä maastoalueilla tapahtuvassa liikkumisessa. Poliisilaitos on varautunut antamaan apua mahdollisissa etsintätehtävissä myös Länsi- ja Itä-Uudenmaan poliisilaitosten alueella.

Kuva: Poliisi.

– Mönkijät soveltuvat hyvin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvontaan sekä liikennevalvontaan. Niillä on näppärä liikkua myös tiealueen ulkopuolella, kuten esimerkiksi puistoissa, rannoilla ja muilla maastoalueilla. Mönkijöitä on tarkoitus hyödyntää suurissa yleisötapahtumissa ja mielenosoituksissa. Ne soveltuvat erinomaisesti vaikkapa Kaivopuistossa vappuna väkijoukossa tehtävään valvontaan tai jalan liikkuvan mielenosoituskulkueen vetotehtäviin, kertoo ylikomisario Jere Roimu Helsingin poliisilaitokselta.

Helsingissä mönkijöiden hankintaan päädyttiin Oulun poliisilaitokselta saatujen hyvien käyttökokemusten perusteella.

– Oulussa on jo pidemmän aikaa käytetty mönkijöitä poliisin valvontatoiminnassa kaupunkiympäristössä. He ovat aktiivisesti mönkijöiden käyttöä kehittäneet ja todenneet ne erinomaisiksi välineiksi moneen eri tehtävään. Oulusta saamiemme erinomaisten kokemusten innostamana päädyimme hankintaan myös täällä Helsingissä, Roimu toteaa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Sähköautot asettavat uusia vaatimuksia renkaille

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Michelin.

Vuonna 2021 Suomeen ilmestyi ennätyksellisen monta sähköautoa. Hieman runsaat 30 prosenttia viime vuonna ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli joko ladattavia hybridejä tai täyssähköautoja.

Tämä selviää Autoalan Tiedotuskeskuksen julkaisemista tilastoista, ja sieltä näkyy myös sähköautokannan kehitys – vuoden 2021 päättyessä on maassamme jo lähes 100 000 ensirekisteröityä sähköautoa.

Sähköautokannan kiihtyvä kasvu asettaa kovia vaatimuksia latausinfrastruktuurin nopealle laajenemiselle niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla ja erityisesti huoltoasemilla ja pysäköintialueilla.

Mutta kuten Toni Rämet, rengasvalmistaja Michelinin tekninen asiantuntija Suomessa huomauttaa Michelinin tiedotteessa, sähköautojen nopea yleistyminen asettaa haasteita myös rengasvalmistajille, joiden on kehitettävä ja tuotava markkinoille uusia rengastyyppejä sähköautojen kasvavan käyttäjäkunnan erilaisiin tarpeisiin.

– Ensimmäisiä tuntemuksia sähköauton ratin takana ovat matkustamon hiljaisuus ajon aikana ja auton tehokas kiihtyvyys. Mutta kun voimakkaan kiihdytyksen ääni taukoaa, perinteisten renkaiden rengasmelu erottuu selvästi ja muuttuu hallitsevaksi. Samaan aikaan sähköauton paino ja tehokkaampi kiihtyvyys rasittavat renkaita enemmän kuin polttomoottoriautossa, joten renkaat kuluvat nopeammin kuin mihin on totuttu, Rämet korostaa.

– Premium-tasoisten renkaiden valmistajat kuten Michelin ovat olleet varhain mukana sähköautojen kehityksessä ja markkinoilla on jo muutaman vuoden ajan ollut saatavissa varta vasten sähköautoihin kehitettyjä renkaita. Kehitystyö on jatkuvaa, sillä sähköautojen suorituskyvyn ja niiden käyttöolosuhteiden kirjon kasvaessa uusien rengastyyppien tarvekin kasvaa. Uudenlaiset kumiseokset, kulutuspinnan rakenne ja pintakuvion muotoilu vaikuttavat olennaisesti rengasmelun vähentämiseen ja kulutuskestävyyden parantamiseen sekä renkaan käyttöiän pidentämiseen.

Toimintamatka — olennainen haaste

– Perinteisten, polttomoottoriautoihin suunniteltujen renkaiden suhteelliset heikkoudet niitä sähköautoissa käytettäessä eivät rajoitu meluun ja kestävyyteen. Suurin sähköauton hankintaa rajoittava tekijä on epäily toimintamatkan riittävyydestä. Se tosin on jo viime vuosina kasvanut merkittävästi, mihin sähköautoihin kehitetyillä renkailla on keskeinen vaikutus. Kyse on renkaan vierintävastuksesta, sillä mitä matalampi vierintävastus, sitä enemmän kilometrejä kertyy latauskertaa kohti, Rämet sanoo.

– Kun puhumme sähköautoista, puhumme väistämättä myös toimintamatkasta ja huolesta sen riittämättömyydestä seuraavalle latauspisteelle saakka. Näin on vielä muutaman vuoden ajan, kunnes latausinfrastruktuurin kapasiteetti vastaa sähköautojen määrää.

Koska renkaiden vierintävastuksen osuus on noin 20 prosenttia auton energiankulutuksesta, on ilmeistä, miten suuri merkitys pelkällä renkaan vierintävastuksen vähentämisellä on sähköauton toimintamatkan kasvuun.

– Pienehkötkin parannukset, kuten esimerkiksi Michelinin uusissa sähköautoihin tarkoitetuissa renkaissa, auttavat tuntuvasti auton toimintamatkan kasvattamisessa, Rämet huomauttaa.

Michelinin laskelmat osoittavat, että uusien sähköautojen renkaiden Michelin ePrimacyn ja Michelin Pilot Sport EV:n matalamman vierintävastuksen avulla toimintamatkaa voidaan lisätä 7-10 prosentilla eli 28–40 kilometrillä autolla, jonka toimintamatka on 400 kilometriä.

Toistaiseksi kuluttajien saatavissa on vielä vain rajallinen valikoima varsinaisia sähköauton renkaita. Sekä Michelin että muut laaturenkaiden valmistajat kehittävät kuitenkin jatkuvasti uusia rengasteknologioita, jotka vastaavat sähköajon tarpeita.

Sähköautoihin suunniteltujen renkaiden valikoimat kasvavat siis merkittävästi tulevina vuosina, kun sähköautojen odotetaan valtaavan leijonanosan henkilöautojen myynnistä Euroopassa ja ennen pitkää myös Pohjois-Amerikassa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Muistutus talven turvallisuusriskeistä

Tekijä
Clas von Bell
-
Auto kannattaa putsata kunnolla ennen liikkeelle lähtöä. Kuva: Matti Sulanto.

Päivät ovat alkaneet jo pidentyä, mutta liikenne on edelleen vilkasta aamu- ja iltapäivähämärän aikaan. Myös koko Suomeen saapunut kunnon talvi ja sen mukanaan tuomat talviteiden vaihtelevat olosuhteet vaativat kuljettajilta täyttä huomiota.

Näistä syistä vahinkokorjaamo Autoklinikka haluaa nostaa esiin muutamia tärkeitä seikkoja, joilla voit varmistaa, että näkyvyys ja ajoturvallisuus pysyy hyvänä myös haastavammissa ajokeleissä.

Tee huolellinen puhdistus ajovaloja myöten

– Ikkunoiden raaputtelun lomassa on helppo unohtaa, että myös ajovalot ovat talvella tärkeät tarkastaa ja puhdistaa huolellisesti aina ennen liikkeelle lähtöä. Koska valot lämpenevät käytössä, niihin satava lumi voi sulaa ja sen jälkeen jäätyä kiinni umpioihin tiukastikin, joten pelkkä kevyt pyyhkäisy ei välttämättä aina riitä, Autoklinikan PDR-ammattilainen Vesa Mattila vinkkaa.

– Luonnollisesti myös auton kokonaisvaltainen puhdistus on samalla erittäin tärkeää. Ei riitä, että tuulilasiin raaputtaa pienen aukon, vaan lasit takaikkunaa myöten tulisi puhdistaa kunnolla. Samalla irtolumi kannattaa siistiä pois esimerkiksi konepelliltä ja katolta.

Tarkkaile tuulilasin kuntoa laajasti

Lumen ja jään poistamisen lisäksi tuulilasin kuntoa kannattaa tarkkailla aktiivisesti myös kiveniskemien ja halkeamien varalta. Vaurio tuulilasissa voi yllättävän tehokkaasti heijastaa valoa ja häiritä näin kuljettajan näkökenttää.

– Muistuttaisin edelleen kaikkia siitä, että kuuman veden kaatamista tuulilasille jään sulattamiseksi ei suositella koskaan. Rajut lämpötilanvaihtelut voivat halkaista tuulilasin – eritoten, jos jossain kohti lasia piilee jo valmiiksi iskemäkohta. Tuulilasia ei tulisi myöskään skrapata esimerkiksi parkkikiekolla, vaan käyttää ainoastaan tarkoitukseen tehtyjä sekä puhtaaksi todettuja skrapoja ja harjoja, Mattila painottaa.

Tuulilasin puhtaudesta voi osaltaan huolehtia myös varmistamalla, että tuulilasin pesunestettä on riittävästi ja että nesteen pakkasenkesto on tarpeeksi korkea.

Minimoi häiriöt erityisen tarkkaan haastavissa olosuhteissa

Kun ajo-olosuhteet ovat huonot, olipa kyse sitten liukkaista teistä, tiheästä lumisateesta tai pimeästä, häiriötekijöiden poistamisen tärkeys korostuu entisestään.

Esimerkiksi älypuhelimen voi asettaa erityiseen keskittymistilaan, jossa vain tärkeät yhteydenotot, kuten puhelut, tulevat läpi. Näin vaikkapa mahdolliset viesti-ilmoitukset eivät häiritse ajoon keskittymistä.

– Toiseksi esimerkiksi nostaisin tilanteen, josta myös itselläni on omien lasten myötä kokemusta: aamulla lapset pakataan autoon pienellä kiireellä, lähdetään suoraan liikkeelle ja melkein heti takapenkiltä kuuluu avunpyyntö vaikkapa huonosti olevasta hanskasta tai hukkuneesta lelusta. Tällöin ratissa olevalla vanhemmalla on usein suuri houkutus kurottaa nopeasti takapenkille, mikä voi siinä hetkessä tuntua pikkujutulta, mutta kasvattaa heti onnettomuuden riskiä melkoisesti. Suositeltavaa onkin yrittää varata riittävästi aikaa lähtöön ja varmistaa muun muassa, että lapsilla on kaikki hyvin ennen liikkeelle lähtöä, Mattila sanoo.

Varaudu yllätyksiin

Hyvälläkin valmistautumisellakin liikenne voi toisinaan yllättää. Tämän vuoksi on myös tärkeää varautua mahdollisiin vahinkotilanteisiin esimerkiksi selvittämällä ennakkoon, miten rengasrikon, auton tiensivuun jäämisen, kolarin tai muun ongelman sattuessa toimitaan ja mihin otetaan yhteyttä.

Lisäksi mukaan kannattaa aina varata lämmintä vaatetta sekä tärkeimmät turvavarusteet, kuten taskulamppu, lumilapio, ensiapulaukku, varoituskolmio ja huomioliivi.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vetoomus meille autoilijoille!

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Facebook.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on Facebook-sivuillaan julkaissut tärkeän vetoomuksen meille autoilijoille.

”Kun näet onnettomuuspaikan, muista hiljentää ja keskity ajamiseen. Erityisesti, jos keli on liukas, muistathan myös turvavälien tarpeellisuuden.

Haluamme, että meidän väki, joka on auttamassa onnettomuuspaikalla, pääsee ehjänä kotiin jokaisen työvuoron jälkeen. Kuten myös muut auttamassa olevat.

Tämä vetoomus juontaa eiliseltä, jossa kahta ajoneuvoamme kolaroitiin onnettomuuspaikalla, peräti neljällä autolla.

Onneksi henkilövahingoilta selvittiin, mutta tässä olisi voinut käydä myös huonosti.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos.”

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Erikoinen tapahtuma: Tukkirekan perävaunu tönäisi poliisiauton ojaan

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

Tiistaina tapahtui Rovaniemen Hirvaalla tilanne, missä puutavara-ajoneuvoyhdistelmän perävaunu töytäisi poliisiautoa. Tarkempi tapahtumapaikka on Hirvaan koulun kohdalla Nelostiellä.

Tapahtumaketjussa puutavararekka jarrutti voimakkaasti edessä olevan liikenteen vuoksi. Hätäjarrutuksen seurauksena rekan perävaunu puski vinoon tien oikeaan laitaan ja osui siellä pysäköitynä olleeseen poliisiautoon kovalla voimalla.

Poliisiautossa ollut poliisi toimitettiin sairaalaan tutkittavaksi. Poliisiauto vaurioitui törmäyksen johdosta.

Tapausta tutkitaan liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja vammantuottamuksena.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Yksi henkilö menehtyi ja kaksi loukkaantui nokkakolarissa Juuassa

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: CvB.

Yksi henkilö menehtyi, yksi loukkaantui vakavasti ja yksi lievästi henkilöauton ja pakettiauton välisessä nokkakolarissa Juuassa.

Kolarissa menehtynyt oli noin 60-vuotias juukalainen mies. Lisäksi noin 60-vuotias juukalainen nainen loukkaantui vakavasti.

Menehtynyt mies ja vakavasti loukkaantunut nainen olivat liikkeelle henkilöautolla. Pakettiauton kuljettaja loukkaantui onnettomuudessa lievästi.

Onnettomuus sattui 17.1. noin kello 12 aikaan Paalasmaantiellä Karhusalmen kohdalla. Henkilöauto ja pakettiauto olivat viranomaisten paikalle saapuessa molemmat keskellä tieuraa.

Tapahtuma-aikaan olosuhteet olivat lumituiskun, pöllyävän lumen ja kavenneen tieuran vuoksi haastavat. Vakavasti loukkaantunut nainen kuljetettiin saamiensa vammojen vuoksi sairaalahoitoon.

Tie oli useita tunteja poikki ja Paalasmaan lossi oli varattuna vain viranomaisliikenteelle.

Poliisi ja onnettomuustutkintalautakunta selvittävät tapahtunutta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Uuden tekniikan avulla saadaan tarkempaa tietoa teiden kunnosta

Tekijä
Clas von Bell
-
Pointcloud-hankkeessa mallinnettiin ensi kertaa kohteita, joita Suomessa ei ole ennen kartoitettu näin tarkasti. Laserkeilausta sovellettiin metsien, kaupunkien ja väylien, kuten teiden, sähkölinjojen ja jokien, 3D-mallinnukseen. Kuva: Maanmittauslaitos.

Suomen tieverkon kuntoarvio 50 000 km:n pituudelta, sähkölinjojen kunnon arviointi ja metsien hoitotarpeiden arviointi jopa puun tarkkuudella. Muun muassa tämä on mahdollista tuoreen tutkimuksen ansiosta.

Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa COMBAT/Pointcloud-tutkimushankkeessa laserkeilattiin kohteita ja tehtiin niistä tarkkoja 3D-mallinnuksia.

Hankkeeseen osallistui Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n, Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja Oulun yliopiston tutkijoita.

Kuusivuotisessa hankkeessa mallinnettiin ensi kertaa kohteita, joita Suomessa ei ole ennen kartoitettu näin tarkasti. Laserkeilausta sovellettiin metsien, kaupunkien ja väylien, kuten teiden, sähkölinjojen ja jokien, 3D-mallinnukseen.

Laserkeilausten avulla kerätty tarkka tieto on yhteiskunnalle ja yrityksille hyödyksi, kun tehdään päätöksiä teiden, sähkölinjojen tai metsien hoidosta.

– Käytännössä laserkeilaamalla tuotettu tarkka kuva ympäristöstämme hyödyttää metsien, kiinteistöjen ja väylien, eli merkittävän osan kansanvarallisuudestamme, ylläpidossa, kertoo tutkimusprofessori Harri Kaartinen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

Mallinnuksia tehtiin myös hankkeessa kehitetyllä omalla monikanavaisella laserkeilausjärjestelmällä, joka on alan uusinta teknologiaa ja tuottaa kohteestaan aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa. Ympäristön 3D-mallintamista varten Paikkatietokeskuksen ja yliopistojen tutkijat tuottivat algoritmeja, jotka tunnistavat puiden runkoja, kaupungin maankäyttöä tai sähkölinjojen johtimia.

– Tutkimuksessa saavutettujen läpimurtojen ansiosta puulajit ja esimerkiksi teiden päällysteet voidaan tunnistaa aineistosta huomattavasti aiempaa tarkemmin, sanoo Kaartinen.

Aiemmin 3D-mallinnuksia tehtiin tarkkojen ilmakuvien avulla. Maanmittauslaitos tuottaa nykyisin ilmakuvien lisäksi 3D-pistepilviä laserkeilaamalla, jossa kohdetta valaistaan laserilla. Kansallinen laserkeilausohjelma päivittää koko Suomen pistepilven kuuden vuoden välein, lukuun ottamatta aivan pohjoisinta Lappia.

Laserkeilain repussa, mönkijässä, helikopterissa ja autossa – näin kuvataan Suomea 3D-muodossa

Nyt laserkeilattiin kohteita, joita Suomessa ei ole ennen kartoitettu tällä tarkkuudella. Siksi valmiita laitteitakaan ei kaupan hyllyillä ollut. Tutkijat rakensivat itse tarvitsemiaan monikanavalaserkeilauslaitteita, joilla ympäristöä kuvattiin mönkijästä, helikopterista ja autosta sekä selkäreppurversiolla maastossa kävellen.

Väylien kuntokartoitusta pilotoitiin laserkeilaimella varustetulla autolla. Kokeilu oli onnistunut ja Suomessa onkin alkamassa tarkan 3D-aineiston kerääminen koko Suomen tiestöstä ja pääkatuverkostosta, yhteensä noin 50 000 km:n pituudelta. Aineistosta voidaan tehdä tarkkaa tien ja sen ympäristön kartoitusta ja kuntoarviointia. Aineisto soveltuu myös kaupunkimallien tarkentamiseen.

– Kehitimme hankkeen aikana väyläkartoitusteknologioita eteenpäin, jonka tuloksena niitä päästään soveltamaan käytännön tasolla teiden kunnon inventoinnissa ja ylläpidon optimoinnissa, kertoo professori Hannu Hyyppä Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutista.

3D-mallintaminen kovassa kasvussa – Suomi kehityksen kärjessä

Pointcloud-hanke on edistänyt monikanavalaserkeilauksen ja 3D-mallinnuksen hyödyntämistä Suomessa. Hankkeen aikana tekniikan kysyntä ja osaaminen ovat Suomessa laajentuneet uusille toimialoille. Yksi Pointcloud-hankkeen tehtävistä onkin ollut osaamisen ja oppien siirtäminen Suomessa eteenpäin uusille hyödyntäjille.

– Suomen osaaminen laserkeilauksessa on maailman kärkeä. Hankkeen avulla olemme voineet vauhdittaa osaamisen leviämistä Suomessa sekä luomaan yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia pistepilviteknologian yleistyessä lujaa vauhtia. Tutkimuksen laadusta kertoo myös Maanmittauslaitoksen sijoittuminen tutkimuslaitosten ykkössijalle tuoreessa Suomen Akatemian tilastoinnissa, Kaartinen sanoo.

Tiedon jakaminen on osa avoimen tieteen periaatetta, jonka mukaisesti tutkimus ja sen tulokset ovat avoimesti saatavilla ja hyödynnettävissä.

Avoimesti jaettujen aineistojen sekä kannustavien tutkimustulosten myötä 3D-mallinnuksella on erinomaiset edellytykset jatkaa kasvua yhä uusille alueille. Pointcloud-hankkeen päätyttyä on aiheen parissa käynnissä jo useita uusia tutkimushankkeita, kuten kestävään jokiympäristöön keskittyvä Hydro-RDI-Network ja metsällinen lippulaivahanke UNITE.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

1...1 1261 1271 128...2 679Sivu 1 127 / 2 679