Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta 2030-luvulla, jolloin myös ravinteet kiertävät tehokkaasti. Täällä ympäristö ja ihmiset voivat hyvin tinkimättä tulevien sukupolvien tarpeista.
Suomella on myös tavoite, että biokaasun tuotanto on 4 TWh vuonna 2030.
Suomen biokaasun tuotanto on ollut noin 1 terawattituntia (TWh) jo useamman vuoden ajan. Vuonna 2021 suurin osa biokaasusta tuotettiin puhdistamolietteistä, biojätteestä ja kaatopaikkakaasuista.
Suomen hallitus on asettanut vuoden 2030 biokaasun tuotantotavoitteeksi 4 TWh budjetti- ja ilmastoneuvotteluiden yhteydessä syksyllä 2021.
Tällä tavoitellaan hiilidioksidipäästövähennyksiä liikenne-, maatalous- ja jätesektoreilla, parannetaan huoltovarmuutta ja lisätään kansallista energia- ja ravinneomavaraisuutta. Kaikkiaan noin 2,5 TWh suuntautuisi tieliikenteeseen.
Neljän terawattitunnin biokaasun tuotanto edellyttää yli 100 uutta biokaasulaitosinvestointia eri puolelle Suomea 2020-luvulla.
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n arvion mukaan biokaasun tuotannon nostaminen lisäisi Suomen huoltovarmuutta ja ravinne- ja energiaomavaraisuutta. Lisäksi tämä vähentäisi liikenne- ja maataloussektoreiden hiilidioksidipäästöjä.
4 terawattitunnin tuotannosta vuonna 2030 tieliikenteen käyttöön saataisiin 2,5 terawattituntia kotimaista liikennebiokaasua; loput biokaasusta olisi käytettävissä teollisuudessa, muussa liikenteessä ja lämmityskäytössä. Kotimaista liikennebiokaasua riittäisi vuosittain lähes 5 000 raskaalle ajoneuvolle.
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n arvion mukaan maatalouden käyttöön saataisiin vuosittain kotimaista kierrätettyä fosforia 6 800 tonnia ja typpeä 32 000 tonnia, josta osa voisi korvata mineraalilannoitteita. Lannan osalta biokaasukäsittely helpottaisi ravinteiden varastointia ja kuljetusta sekä muuttaisi ravinteita paremmin kasveille käyttökelpoiseen muotoon.
Isot biokaasulaitokset avainasemassa
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n arvion mukaan 4TWh tuotantotaso edellyttää yhteensä 100-200 uutta biokaasulaitosinvestointia ja nykyisten laitosten laajennusta vuoteen 2030 menneessä. Tämä synnyttäisi noin 800 miljoonan euron edestä yksityisiä investointeja vuoteen 2030 mennessä.
Uusia laitoksia syntyisi käsittelemään nimenomaan maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Biojätteitä ja lietteitä hyödyntävien biokaasulaitosten määrä tulee kasvamaan muutamilla uusilla laitoksilla vuoteen 2030 mennessä, ja lisäksi nykyisten laitosten käsittelymäärien ja tehokkuuden odotetaan kasvavan.
Energiantuotannon näkökulmasta isot maataloussyötteitä hyödyntävät laitokset vastaisivat noin 44 prosenttia biokaasun tuotannosta vuonna 2030, biojätteitä hyödyntävät laitokset 22 prosenttia ja keskikokoiset maataloussyötteitä jalostavat laitokset noin 12 prosenttia. Typen ja fosforin kierron kannalta isot maataloussyötepohjaiset laitokset ovat pääroolissa erityisesti silloin, kun ravinteita halutaan kuljettaa kustannustehokkaasti sinne, missä niitä tarvitaan.
Kotimaan 4 TWh:n biokaasun tuotantotavoitteessa niin sanotun uuden teknologian osuus olisi 1 TWh. Tämä kattaa esimerkiksi talteen otetusta hiilidioksidista valmistetun synteettisen metaanin ja puun kaasutuksesta saatavan biokaasun.
Neljän terawattitunnin tuotannontason saavuttaminen edellyttää julkista panostusta biokaasun tuotannon ja kysynnän lisäykseen läpi 2020-luvun. SBB:n arvion mukaan investointituet ovat tässä keskeisessä roolissa ja liikenteen kysynnän kasvattamisen näkökulmasta biokaasun jakeluvelvoite on erittäin tärkeä.
Biokaasulla voidaan vähentää päästöjä erityisesti liikenteessä ja maataloudessa
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry arvioi, että vuonna 2030 puolet kotimaisesta biokaasutuotannosta (noin 2 terawattituntia) tuotettaisiin maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista. Syötteistä reilu 4,7 miljoonaa tonnia olisi lantaa ja vajaa 1 miljoonaa tonnia kasvibiomassoja.
Yhdistyksen arvion mukaan tämä voisi vähentää maatalouden päästöjä noin 0,24 miljoonaa hiilidioksiditonnia, mikä olisi seurausta erityisesti lannanvarastoinnin päästövähenemästä.
Tämä päästövähenemä olisi lisäystä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa annetuille maatalouden päästövähenemille (> 0,6 Mt vuoteen 2030 mennessä). Myöskään maatalouden ilmastotiekartan päästölaskennassa ei ole huomioitu biokaasutuotannon roolia lannankäsittelyssä.
Lisäksi biometaanin lisääntynyt käyttö tieliikenteessä voisi vähentää kansallisia hiilidioksidipäästöjä jopa noin 0,95 miljoonaa hiilidioksiditonnia, jos fossiilittoman liikenteen tiekartassa annettu kaasuajoneuvotavoite toteutuu. Niin ikään biohajoavien jätteiden ja lietteiden biokaasukäsittely ja kaatopaikkakaasun kerääminen vähentää päästöjä myös jätesektorilla.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
