Ensimmäinen rikospoliisin tutkimusauto tuli Helsingin poliisilaitokselle vuonna 1951.
Auton mallin on Renault Goelette. Se oli melko yleinen poliisin mustamaija 1950- ja 1960-luvuilla.
Goelettea valmistettiin vuosina 1947 – 1965.
Kuva on Poliisimuseon Rikosmuseon kokoelmista.
Kun ihminen hankkii uuden sijasta käytettyä, hän jatkaa jo käytettyjen luonnonvarojen hyödyntämistä – sen sijaan, että hän kuluttaisi uusia luonnonvaroja.
– Terästä säästyi siinä määrin, että säästyneestä määrästä saisi 405 kilometriä rautatiekiskoja. Sillä pantaisiin kerralla kuntoon rataosuus Helsingistä Lahteen ja Mikkelin kautta Kuopioon, Tori.fi:n johtaja Jenni Tuomisto sanoo.
Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan päästömäärää, jota ei syntynyt, koska suomalaiset hankkivat ja hyödynsivät käytettyä tavaraa uuden ostamisen sijaan.
Ympäristövaikutuksessa siis tutkitaan, paljonko terästä olisi kulunut, jos suomalaiset olisivat hankkineet käytettynä hankkimansa tavaran uutena.
– Vaihtoehtoisesti säästyneellä teräsmäärällä saataisiin koko pääkaupunkiseudulle uudet polkupyörät. Helsinkiläiset, espoolaiset, vantaalaiset ja kauniaislaiset pääsisivät pyöräillen baanalle. Valitsemalla käytettyä uuden sijaan suomalaiset säästivät viime vuonna terästä 1,2 miljoonan polkupyörän edestä, Tuomisto jatkaa.
Tiedot selviävät vertaiskaupan ympäristövaikutustutkimuksesta, jonka Tori.fi teetti kestävän kehityksen konsulttitoimisto Ethoksella yhteistyössä Ruotsin ympäristöntutkimuslaitoksen kanssa. Tutkimus tehdään vuosittain. Kyse on Tori.fi:ssä käydystä vertaiskaupasta syntyneestä ympäristövaikutuksesta. Kaiken Suomessa käydyn vertaiskaupan yhteenlaskettu ympäristövaikutus on vielä huomattavasti suurempi.
Tori.fi on suomalaisen vertaiskaupan keskus. Torissa vierailtiin viime vuonna yhteensä 431 miljoonaa kertaa. Palveluun ladattiin vuodessa yli 13,7 miljoonaa ilmoitusta. Palvelussa vierailee kuukausittain keskimäärin yli 3,4 miljoonaa eri kävijää.
Suomalaiset valitsivat Tori.fi:n tänä vuonna Suomen vastuullisimmaksi verkkokauppabrändiksi. Valinta tehtiin Sustainable Brand Index -tutkimuksessa, johon vastasi 9150 suomalaista.
Teslat koko Kajaanille
Viime vuonna käytetyn tavaran kaupalla säästyi Suomessa alumiinia niin paljon, että määrä vastaa 36 000 uuden Teslan tuotantoa. Alumiinisäästöillä saisi siis uudet Teslat esimerkiksi koko Kajaanille, Nokialle tai Savonlinnalle.
– Terästä ja alumiinia säästyy eritoten käytettyjen autojen, suurten koneiden ja veneiden kaupassa. Ympäristön kuormittamisen kannalta on iso ero, valmistetaanko uusi traktori tai pakettiauto vai hyödynnetäänkö jo valmistettua. Koronakriisi on korostanut autoissa ja isoissa koneissa käytetyn tavaran kauppaa entisestään, kun uuden valmistamisessa ja toimittamisessa on ollut ongelmia muun muassa komponenttipulan takia, Tuomisto kertoo.
Uusimaalaiset säästävät eniten
Maakunnista eniten vertaiskaupalla päästöjä säästää Uusimaa. Se on luonnollista, koska Uusimaa on selkeästi suurin Suomen maakunnista – noin kolmannes suomalaisista asuu Uudellamaalla.
26 prosenttia Tori.fi:n kautta käydyn käytetyn tavaran kaupan ympäristöhyödyistä syntyy Uudellamaalla. Toiseksi merkittävin maakunta on tässä mielessä Pirkanmaa. Pirkanmaalaisten osuus ympäristöhyödyistä on 11 prosenttia.
Varsinaissuomalaiset ja pohjoispohjanmaalaiset muodostavat molemmat 9 prosentin osuuden. Neljän maakunnan osuus Suomessa vertaiskaupalla aikaan saaduista ympäristöhyödyistä on yhteensä 55 prosenttia.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //
Toyotan Kalle Rovanperä on onnistunut erinomaisesti Kroatian MM-rallin avauspäivänä.
Päivän aikana ajettiin kahdeksan erikoiskoetta ja Rovanperä oli nopein kuudella pätkällä.
Rovanperän johto on nyt toista minuuttia toisena olevaan Hyundain Thierry Neuvilleen.
Kolmantena ajaa Hyundain Ott Tänak Hän on jäänyt Neuvillesta yli 19 sekuntia.
Lauantaina ajetaan kahdeksan erikoiskoetta ja ensimmäinen käynnistyy Suomen aikaa ennen kello 9.
Kroatian MM-rallin tilanne erikoiskoe 8 jälkeen
1 K. ROVANPERÄ Toyota 1:15:35.5 Ero kärk.
2 T. NEUVILLE Hyundai +1:04.0 +1:04.0
3 O. TÄNAK Hyundai +19.3 +1:23.3
4 C. BREEN Ford +11.9 +1:35.2
5 O. SOLBERG Hyundai +1:03.3 +2:38.5
6 E. EVANS Toyota +10.6 +2:49.1
7 T. KATSUTA Toyota +38.9 +3:28.0
8 G. GREENSMITH Ford +11.6 +3:39.6
Sade kiusasi Imolan GP:n aika-ajoja. Viimeinen jakso jouduttiin ajamaan välikelin renkailla ja paalupaikalle ajoi Red Bullin Max Verstappen.
Toiseksi ajoi Ferrarin Charles Leclerc ja kolmanneksi McLarenin Lando Norris.
Alfa Romeon Valtteri Bottas pääsi viimeiseen jaksoon, mutta ajo keskeytyi tekniseen vikaan. Bottas lähtee kisaan ruudusta 8.
Molemmat Mercedekset epäonnistuivat eikä kumpikaan päässyt viimeiseen jaksoon. Russel jäi ruutuun 11 ja Hamilton ruutuun 13.
Aika-ajojen tulos määrää lähtöjärjestyksen lauantain sprinttikisaan. Sprinttikisan tulos määrää lähtöjärjestyksen varsinaiseen kisaan sunnuntaina.
Lauantain sprinttikisa ajetaan Suomen aikaa kello 17.30.
Imolan GP:n aika-ajot
1 Max Verstappen Red Bull Racing 1:27.999
2 Charles Leclerc Ferrari +0.779
3 Lando Norris McLaren +1.132
4 Kevin Magnussen Haas F1 Team +1.165
5 Fernando Alonso Alpine +1.203
6 Daniel Ricciardo McLaren +1.743
7 Sergio Perez Red Bull Racing +1.809
8 Valtteri Bottas Alfa Romeo +2.440
9 Sebastian Vettel Aston Martin +3.063
10 Carlos Sainz Ferrari
11 George Russell Mercedes
12 Mick Schumacher Haas F1 Team
13 Lewis Hamilton Mercedes
14 Guanyu Zhou Alfa Romeo
15 Lance Stroll Aston Martin
16 Yuki Tsunoda AlphaTauri
17 Pierre Gasly AlphaTauri
18 Nicholas Latifi Williams
19 Esteban Ocon Alpine
20 Alexander Albon Williams
Viime viikolla järjestetyssä Renkaat kelin mukaan -kampanjassa autoilijoita kehotettiin välttämään keväällä nastarenkaiden tarpeetonta käyttöä.
Sää- ja keliennusteiden mukaan nastarenkaiden keliperusteiselle käytölle ei näyttäisi olevan enää edellytyksiä suuressa osassa maata.
Pienemmillä teillä kesärenkailla on yhä syytä noudattaa erityistä varovaisuutta mahdollisen liukkauden vuoksi.
Talvirenkaiden keliperusteinen käyttövelvollisuus päättyi maaliskuun lopussa. Huhtikuun alusta alkaen nastarenkaita on saanut käyttää vain, jos sää tai keli sitä edellyttää.
Nastattomien talvirenkaiden eli kitkarenkaiden käyttöä ei ole rajoitettu, joten ne tuovat tarvittavaa joustoa renkaanvaihdon ajoitukseen ja parantavat näin rengaspalvelujen saatavuutta kevät- ja syyssesongeissa.
Nastarenkaiden osuutta henkilö- ja pakettiautoliikenteessä seurataan eri puolilla Suomea automaattisesti. Tutkimuskeskus Terran nastaäänien tulkintaan perustuva nastarengasluokitin toimii mm. Helsingin Pukinmäenkaaressa, Alavudella (Kt66) ja Tervolassa (Vt4). Helsingissä on lisäksi käytössä Innofreaks Oy:n värinätunnistukseen perustuva seurantamenetelmä Lönnrotinkadulla ja Tapaninvainiontiellä.
Poliisi puuttumassa nastarenkaiden käyttöön
Automaattisen seurannan mukaan lähes 60 prosenttia autoilijoista käytti Helsingissä nastarenkaita pääsiäisviikolla. Ajankohtaan nähden korkea osuus on ymmärrettävää, sillä vielä toissa viikolla talvisia kelejä esiintyi Etelä-Suomea myöten.
Oletettavasti renkaanvaihtoja tehdäänkin vilkkaasti heti pääsiäisen jälkeen keväisten kelien myötä niin kotipihoilla kuin rengasalan ammattilaisten toimesta.
Helsingin liikennevalvontatoiminnon johtaja Dennis Pastersteinin mukaan poliisi ei ole vielä tänä keväänä puuttunut nastarenkaiden tarpeettomaan käyttöön.
– Ilmanlaadun, liikennemelun ja päällysteiden kulumisen vuoksi kesärenkaisiin vaihtoa ei pitäisi kuitenkaan aiheettomasti viivytellä. Seuraamme tilannetta ja alamme puuttumaan nastarenkaiden käyttöön, jahka kevät ottaa vielä muutaman askeleen.
Myönteisiä kokemuksia kitkarenkaisiin siirtymisestä
Pääsiäisviikolla Yle TV1:ssä pyörineissä yleishyödyllisissä tietoiskuissa aktivoitiin autoilijoita kertomaan omakohtaisia kokemuksia nasta- ja kitkarenkaista.
Käyttäjäkysely osoitettiin autoilijoille, joilla oli kokemusta molemmista talvirengastyypeistä. Kyselyyn osallistui 411 vastaajaa, joista useimmat (76 %) ilmoittivat siirtyneensä käyttämään talvella kitkarenkaita.
Käyttäjäkyselystä vastaava viestintäkonsultti Jouko Lahti uskoo myönteisten käyttäjäkokemusten vauhdittavan kitkarenkaiden yleistymistä.
– Suurimpana esteenä rengastyypin vaihtamiselle lienee omakohtaisen kokemuksen puute toisesta rengastyypistä. Monet vastaajat kertoivat yllättyneensä kitkarenkaiden toimivuudesta haastavissakin kelioloissa, kun vaan muistaa ajaa ennakoiden kelin mukaan.
– Kitkarenkaiden suosio on lähtenyt meillä kasvuun vasta aivan viime vuosina. Nyt jo joka neljäs Suomen markkinoille toimitettu henkilöauton talvirengas on kitkarengas, kun vielä kymmenisen vuotta sitten osuus oli vain 13–15 prosenttia, Lahti toteaa.
Liikenneturvan mukaan moottoripyöräilijä voi tehdä paljon oman turvallisuutensa eteen. Turvallisten valintojen ketju alkaa moottoripyörästä ja varusteista ja päättyy omaan käyttäytymiseen liikenteessä.
Liikenneturvan uusittu moottoripyöräilijöiden koulutusmateriaali osoittaa oikeaksi, että motoristi voi omalla toiminnallaan useimmiten estää onnettomuuden.
Suomessa kuolemankolarit tutkitaan tarkasti. Mitä moottoripyöräilijöiden kuolemankolareista voidaan oppia? – aineisto perustuu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkintaselostuksiin moottoripyöräilijöiden kuolemankolareista 2010-luvun lopulta*.
Katso tästä muita Liikenneturva-juttuja.
Tutkijalautakunnat etsivät onnettomuuden syitä ja tekivät parannusehdotuksia monesta näkökulmasta. Selostukset analysoitiin ja onnettomuudet luokiteltiin tätä aineistoa varten.
– Suomessa kuolemaan johtaneet onnettomuudet tutkitaan tarkasti. Uusittu aineisto on hyvä esimerkki siitä, miten tutkijalautakuntien tekemää työtä hyödynnetään, korostaa liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty Onnettomuustietoinstituutti OTIsta.
Luokitellusta aineistosta muodostui neljä onnettomuusluokkaa: Suistuminen vauhdilla (29 %), moottoripyöräilijä toimi oikein tai aito vahinko (27 %), suistuminen tai törmääminen päihtyneenä (23 %) ja moottoripyöräilijä toimi poikkeavasti (21 %).
– Luokittelussa aidot vahingot ilman suurta riskinottoa, kuten päihteitä tai rajuja ylinopeuksia, vastaavat vajaata kolmasosaa kaikista onnettomuuksista. Kuitenkin yli 70 prosenttia kuolemaan johtaneista onnettomuuksista kertoo karua kuvaa siitä, että moottoripyöräilijän oma toiminta on usein ollut omiaan aiheuttamaan onnettomuuden, Liikenneturvan suunnittelija Toni Vuoristo toteaa.
Moottoripyöräonnettomuudet tilastoissa
Tilastojen valossa moottoripyöräily on monin kerroin vaarallisempaa kuin vaikkapa henkilöautoilu. Viimeisen kolmen vuoden aikana on kuollut keskimäärin 24 ja loukkaantunut 325 moottoripyöräilijää vuodessa**.
– Kun verrataan moottoripyöräilyä ja autoilua suhteessa suoritteeseen eli siihen, kuinka paljon niillä ajetaan, on moottoripyöräily huomattavasti turvattomampaa kuin henkilöautoilu. Vuosien 2018–2020 aikana menehtyi keskimäärin 130 henkilöautossa ollutta ja 24 moottoripyöräilijää. Suoritteeseen nähden moottoripyörällä sattuu kuolonkolareita noin kuusi kertaa useammin kuin henkilöautolla”, vahvistaa Vuoristo.
– Turvallisuushakuinen moottoripyöräilyä tosissaan harrastava, tai jopa työmatkojaan ajava voi oppia tilastoihin päätyneistä onnettomuuksista, mutta ei kuitenkaan päädy niihin koskaan itse, Vuoristo painottaa.
Mitä moottoripyöräilijöiden kuolemankolareista voidaan oppia? -aineisto sopii myös itsenäiseen opiskeluun
Koulutuksen avulla motoristeja ohjataan pohtimaan omaa ajamistaan ja sen mahdollisia riskejä onnettomuusesimerkkien avulla. Tavoitteena on osoittaa, että vaarojen ennakointi ja niiden välttäminen on mahdollista monessa vaiheessa ja ajallisesti myös kauan ennen onnettomuustilannetta. Uusittu koulutusaineisto, motoristin opas sekä kouluttajan opas, sopii erityisesti koulutuksiin. Aihetta voi opiskella myös itsenäisesti.
Aineiston voi ladata Liikenneturvan sivuilta pdf:nä tai tilata oppaan painettuna.
*Aineisto perustuu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkintaselostuksiin moottoripyöräilijöiden kuolemankolareista 2010-luvun lopulta. Aineistoa varten on käyty läpi yhteensä 96 kuolemankolaria.
**Luvut perustuvat Tilastokeskuksen tilastoimiin, poliisin tietoon tulleisiin tieliikenneonnettomuuksiin.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //
Hirvieläimet lähtevät liikkeelle talven jälkeen ja etenkin metsäkauriit aiheuttavat keväisin paljon onnettomuuksia. Tien päällä kannattaa olla nyt erityisen varovainen ja kiinnittää huomiota varoitusmerkkeihin, todetaan Fennian tiedotteessa.
Hirvieläinonnettomuudet pysyivät viime vuonna lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna.
Onnettomuuksia sattui Tilastokeskuksen mukaan 13 953, vain 51 kappaletta edellisvuotta vähemmän.
Metsäkaurisonnettomuuksia sattui puolestaan ennätykselliset 5 537. Niitä sattui erityisesti keväällä, mutta myös kesän jälkeen aiempaa enemmän.
Valkohäntäpeurakolareita sattui jälleen eniten, mutta niiden määrä väheni hieman, ollen viime vuonna 6 607.
Hirvieläinonnettomuuksia sattuu erityisesti Varsinais-Suomessa ja Uusimaalla, mutta myös Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Satakunta erottuvat tilastoissa.
– Tähän aikaan vuodesta on syytä olla erityisen tarkkana tien päällä. Onnettomuuksia sattuu erityisesti toukokuussa, jolloin onnettomuusmäärät jopa tuplaantuvat huhtikuuhun verrattuna, mutta huhtikuussakin sattuu päivittäin kymmenkunta metsäkaurisonnettomuutta. Päälle tulevat myös törmäykset muiden eläinten kanssa, sanoo Fennian ajoneuvovakuutus- ja vahinkopalveluista vastaava johtaja Mikko Pöyhönen.
Onnettomuuksien suuren määrän taustalla on eläinten luonnollinen liikehdintä keväällä talven jälkeen. Valtaosa kevään kolareista tapahtuu ravinnon perässä liikkuvien metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen kanssa.
Erityisesti metsäkauriiden osuus onnettomuuksissa korostuu huhti-toukokuussa eläinten reviiritaisteluiden seurauksena.
Lisäksi hirvieläinten vasat jäävät keväällä tiettyyn aikaan omilleen, jolloin ne saattavat eksyä autoteille.
– Hirvieläinonnettomuudet näkyvät myös Fennian korvaustilastoissa, ja niiden määrä on meillä jatkuvasti kasvussa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 1 500 vahinkoa. Keskimäärin korvauksen määrä oli noin 4 500 euroa, mutta hintahaitari on luonnollisesti hyvin laaja. Yhteensä hirvieläinvahinkoja korvattiin viime vuonna noin 6,5 miljoonalla eurolla, Pöyhönen kertoo.
– Hirvieläinonnettomuuksia, erityisesti metsäkauriskolareita, sattui viime keväänä alkuvuodesta aiempaa vähemmän, mutta huhtikuusta eteenpäin enemmän.
Tilannenopeus ratkaisee paljon hirvieläimen sattuessa tielle
Pöyhösen mukaan nyt kannattaa liikenteessä höllätä kaasujalkaa, vaikka mökkimaisemat houkuttelevatkin ja säät ovat toistaiseksi suosineet.
– Tilannenopeus on ratkaiseva, kun hirvieläin tulee yllättäen eteen. Mitä kovempi vauhti, sitä pidempi on jarrutusmatka. Metsäkauriita liikkuu usein alueilla, joilla teiden nopeusrajoitukset voivat olla 80 tai 100 kilometriä tunnissa.
Pöyhönen muistuttaa, että hirvistä ja kauriseläimistä varoittavat merkit sijoitetaan harkitusti sellaisiin paikkoihin, joissa näitä eläimiä tilastojen mukaan liikkuu enemmän. Silloin kannattaa vähentää nopeutta.
– Nopeuden alentaminen vaikuttaa yllättävän vähän matkan kokonaiskestoon, mutta sillä voi olla iso vaikutus, jos eteen kävelee hirvi tai metsäkauris. Erityisen tarkkana kannattaa olla, kun tie vie metsästä peltoaukealle ja päinvastoin.
– Hirvivahinkovakuutus korvaa vahingon, kun autolla törmätään hirvieläimeen. Omaa vakuutusturvaa voi lisäksi täydentää kolarivakuutuksella, joka kattaa muun muassa hirvieläimen väistöstä johtuneen tieltä suistumisen seurauksena ajoneuvolle aiheutuneet vahingot, Pöyhönen vinkkaa.
Hirvieläinten määrät jatkuvassa kasvussa
Hirvieläinten määrä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Esimerkiksi valkohäntäpeuran kannan arvioitu koko on Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan kaksinkertaistunut 2010-luvun alusta alle 50 000:sta yli 120 000:een vuonna 2020.
Viime vuonna arvio kannan koosta kääntyi kuitenkin laskuun. Helmikuussa päättyneellä metsästyskaudella kaadettiin 74 000 valkohäntäpeuraa, mikä on 4000 edelliskautta enemmän.
Metsäkauriin kannan koosta ei ole tarkkaa arviota. Saalismäärät ovat kuitenkin kasvaneet vuosittain ja tänä vuonna päättyneellä metsästyskaudella kaadettiin yli 20 000 metsäkaurista.
– Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran kannan suuret koot ovat erityisesti Lounais- ja Etelä-Suomen riesa, jossa on samalla paljon liikennettä mutta vain vähän hirvieläinten luonnollisia vihollisia. Ainoa keino pitää kantojen koko kurissa on metsästys, Pöyhönen sanoo.
Näin vältät hirvieläinkolarit
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //
Toyotan Kalle Rovanperä on Kroatian MM-rallin kärjessä aamupäivän ensimmäisten neljän erikoiskokeen jälkeen.
Rovanperä johtaa 12,5 sekunnilla toisena olevaan Hyundain Thierry Neuvilleen. Kolmantena on hänen tallikaverinsa Ott Tänak.
Hän on Neuvillesta 34,8 sekuntia.
Toyotan Esapekka Lappi keskeytti ensimmäisellä erikoiskokeella rikottuaan autonsa pienessä ulosajossa.
Rovanperän tallikaverilla Elfyn Evansilla on ollut kaksi rengasrikkoa ja on jo yli kaksi minuuttia Rovanperää perässä.
Rovanperä oli nopein kolmella erikoiskokeella ja Evans yhdellä.
Kisa jatkuu iltapäivällä Suomen aikaa kello 16 jälkeen.
Kroatian MM-rallin tilanne erikoiskoe 4 jälkeen
1 K. ROVANPERÄ Toyota 37:20.6 Ero kärk.
2 T. NEUVILLE Hyundai +12.5 +12.5
3 O. TÄNAK Hyundai +34.8 +47.3
4 C. BREEN Ford +1.9 +49.2
5 G. GREENSMITH Ford +34.0 +1:23.2
6 O. SOLBERG Hyundai +13.0 +1:36.2
7 T. KATSUTA Toyota +21.2 +1:57.4
8 E. EVANS Toyota +4.5 +2:01.9
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //
Perjantain vastaisena yönä anastettiin katalysaattori Rautavaaran kirkonkylällä.
Hätäkeskukseen asiasta ilmoittanut asianomistaja oli huomannut jo aiemmin yöllä P-paikalla hänen autonsa luona pyörivän toisen auton. Noin tunnin kuluttua sama auto oli tullut takaisin ja joku/jotkut oli ollut hääräämässä hänen autonsa ympärillä ja sen alla.
Tekijä/tekijät olivat ehtineet poistua ennen poliisin tuloa, mutta poliisipartio tavoitti asianomistajan ilmoittaman rekisteritunnuksen perusteella epäillyn ajoneuvon Iisalmen suunnalta.
Autosta löytyi anastettu katalysaattori.
Autoa kuljettanut mies puhalsi alkometriin nollatuloksen, mutta huumepikatesti näytti positiivisen tuloksen ja hänet käytettiin verikokeessa asian varmentamiseksi.
Kuljettajalla ei ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta ja hänellä oli jo 23 aiempaa ajo-oikeudetta ajoa vuoden sisällä.
Kempower ja Virta ovat sopineet yhteistyöstä tuodakseen helppokäyttöisiä pikalatausratkaisuja eurooppalaisille sähköautoilijoille. Suomalaisyritykset tukevat toistensa kasvua tähtäämällä merkittävään kasvuun pikalatausteknologian tarjonnassa Euroopassa.
Ensimmäiset Kempowerin pikalatausasemat asennetaan Virran asiakkaille Suomessa ja Ruotsissa kesän aikana. Suomen ja Ruotsin lisäksi vuoden 2022 kohdemarkkinoihin kuuluvat Saksa, Ranska ja Iso-Britannia.
Yhteistyössä Kempower tarjoaa DC-pikalatausratkaisujaan Virran älykästä latauspalvelualustaa käyttäville yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaille.
Paikallisen hankintaketjun ja suomalaisen tuotannon ansiosta yritykset ovat lähellä niin toisiaan kuin Pohjoismaiden sekä Euroopan sähköajoneuvomarkkinoita. Tämä mahdollistaa sujuvat laitetoimitukset, käyttöönoton ja toiminnan asiakkaille nopeasti kasvavassa markkinaympäristössä.
Financial Timesin uusimman FT1000-listauksen mukaan Virta on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista yrityksistä jo kolmatta kertaa peräkkäin. Virran yli tuhat kumppania tarjoavat tällä hetkellä latauspalveluita yli 50 000 laturin kautta liki 500 000 sähköautoilijalle yli 30 maassa.
Kempower on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja saanut vankan aseman Pohjoismaiden ja Euroopan markkinoilla. Vuonna 2021 lahtelaisyrityksen liikevaihto kasvoi 741 prosenttia 27,4 miljoonaan euroon vahvan kysynnän vetämänä kaikkialla Euroopassa. Syksyllä 2021 Kempower listautui Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle.
