Lähes kolmasosa (31 %) heistä, joiden taloudessa on auto käytettävissä, on joutunut säästämään autoilun kustannuksista aiempaa enemmän viimeisen kahden vuoden aikana, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.
Kustannuksista säästäneistä valtaosa on vähentänyt ajamista (78 %) tai seurannut polttoaineiden hintoja ja pyrkinyt ostamaan polttoaineen halvemmalla (71 %). Yli neljännes (26 %) on lykännyt uusien renkaiden ostoa.
LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta ja autopalveluista vastaava johtaja Tapani Alaviiri korostaa, että auto on monille suomalaisille tärkeä arjen mahdollistaja. Renkaista säästäminen on kuitenkin vaarallista uhkapeliä, joka voi pahimmillaan johtaa henkilövahinkoihin ja säästöjä suurempiin korjauskustannuksiin.
Lue myös: Näin paljon autoilu maksaa — katso esimerkkilaskelmat
– Etenkin kesäkaudella ajetaan paljon ja rankkasadekuurot voivat iskeä yllättäen, jolloin tien pinnalla voi olla äkkiä paljon vettä. Silloin on äärimmäisen vaarallista ajaa kuluneilla renkailla, sillä vesiliirron riski kasvaa merkittävästi. Loma-aikaan uusien renkaiden löytäminen nopeasti voi myös olla vaikeaa, joten kannattaa ennakoida ja hoitaa renkaat kuntoon ennen lomareissuun lähtemistä.
Vaikka vanhoissa renkaissa olisi jäljellä kulutuspintaa, vanhetessaan renkaat kovettuvat ja niiden pito heikkenee. Onnettomuustietoinstituutin mukaan 14 prosentissa kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista vuosina 2013–2022 pääaiheuttajana olleessa henkilö- tai pakettiautossa oli jokin renkaisiin liittyvä taustariski. Yleisin renkaisiin liittyvä riskitekijä olivat kuluneet renkaat.
Rengasvahinkoriskiä lisää se, että Suomen tiestön kunto on huonontunut. LähiTapiolan vahinkotiedoista näkyy, että rengasrikon aiheuttamat matkan keskeytymiset ovat lisääntyneet viime vuosina.
– Sähköautoilijoiden kannattaa myös huomioida, että renkaat ja niiden tuennat kuluvat monesti polttomoottoriautoja nopeammin. Uudehkossakin sähköautossa ja verrattain pienellä kilometrimäärällä renkaat voivat olla kuluneet auton painosta ja tehosta johtuen, Alaviiri sanoo.
Huolloista tehdyt säästöt voivat jäädä lyhytaikaisiksi
Kyselyn mukaan moni autoilija on joutunut säästämään myös huolloista. Autoilun kustannuksista säästäneistä vastaajista 29 prosenttia kertoi joutuneensa säästämään karsimalla huollot vähimmäishuoltoihin.
– Myös huolloista tehdyt säästöt voivat jäädä lyhytaikaisiksi, Alaviiri sanoo.
– Auton arvo pysyy parempana, kun se on huollettu kunnolla, ja sillä ennaltaehkäisee isompien korjauskulujen muodostumista. Huollettu auto on myös aina ympäristöystävällisempi ja turvallisempi. Auton säädöt ovat silloin kohdillaan, ja moottori toimii mahdollisimman vähäpäästöisesti. Myös riski siitä, että auto jättää tielle, on pienempi.
Alaviiri korostaa, että autonvalmistaja on suunnitellut huolto-ohjelman, jossa tehdään erilaisia toimenpiteitä tietyin määräajoin, eli kaikki huollot eivät ole samanlaisia.
– Suomalaiset tekevät liian usein niin, että he vaihtavat öljynsuodattimen, ilmansuodattimen ja öljyt ja ajattelevat, että huolto on silloin tehty. Mielikuva on, että auto on hyvin huollettu, mutta oikeasti se ei ole sitä. Autoa myytäessä potentiaalinen ostaja kyllä tarkastaa, mitä autolle todella on tehty, ja huomaa, että huolloissa on laiminlyöty paljon asioita.
Lisäksi 15 prosenttia kustannuksista säästäneistä kertoi vaihtaneensa vakuutuksen vähemmän kattavaan ja edullisempaan. 11 prosenttia kertoi jättäneensä vahingon korjaamatta.
Alaviiri uskoo, että luvut heijastelevat Suomen ajoneuvokannan ikää ja sitä, että vanhimpia autoja jätetään vakuuttamatta. Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan Suomen henkilöautokannan keski-ikä nousi viime vuonna jo noin 13,2 vuoteen.
– Siellä on varmasti sellaisiakin vahinkoja, joilla on vaikutusta auton liikenneturvallisuuteen. Jos esimerkiksi ajat monttuun ja ratti on sen jäljiltä vinossa, auto kyllä kulkee, mutta jokin tukivarsi tai säätö on silloin pielessä. Jos autoa ei viedä korjaamolle, ongelma jää korjaamatta. Se ei vaikuta pelkästään kuljettajan ja kyydissä olijoiden vaan myös muiden tielläliikkujien turvallisuuteen.
Renkaat kuntoon ennen reissua
- Tarkista urasyvyydet. Kesärenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden pitää lain mukaan olla vähintään 1,6 millimetriä ja talvirenkaiden vähintään 3,0 millimetriä. Turvallisuussyistä urasyvyydeksi suositellaan kesärenkaissa kuitenkin ainakin 4,0 millimetriä ja talvirenkaissa vähintään 5,0 millimetriä. Urat parantavat pitoa ja estävät liirtoa esimerkiksi sateisella tiellä.
- Tarkista rengaspaineet. Rengaspaineet kannattaa tarkistaa säännöllisesti ja aina renkaiden vaihdon yhteydessä. Rengaspainetta kannattaa myös lisätä suuren kuorman ajon yhteydessä.
- Kiristä pultit. Renkaan pulttien kiristys on hyvä tehdä monivaiheisesti: Ensin alustavasti, kun rengas on asetettu ilmassa paikoilleen, ja uudemman kerran, kun auto on laskettu takaisin maahan. Muista myös jälkikiristys, kun autolla on ajettu muutama kerta tai noin 100 kilometriä.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 092 henkilöä 12.–19.1.2024 välisenä aikana. Autoilusta säästämistä koskevat kysymykset esitettiin niille 865 vastaajalle, joiden taloudessa on auto käytössä. Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,0 prosenttiyksikköä. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.
Lue myös
Bensa-autoilijoita pännii polttoaineen hinta ja sähköautoilijoita verotus!
Näin paljon Bemarin 5-sarjan auton pito maksaa viidessä vuodessa!
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
