Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL haluaa olla mukana vähentämässä päästöjä

Kuljetusala ottaa päästöjen alentamisen tosissaan. SKAL:n laskelmien mukaan vielä vuonna 2045 yli 80 prosenttia maanteiden tavaraliikenteen energiankulutuksesta on vielä nestemäistä dieseliä.

SKAL:n mukaan kaasu on vaihtoehto kevyimmissä yhdistelmissä ja sähkö taajamien jakeluliikenteessä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Panostus uusiutuvista raaka-aineista valmistettuun dieseliin ja biokaasuun olisi Suomen tavaraliikenteelle kuitenkin paras ympäristövalinta, todetaan SKAL:n tiedotteessa.

Maanteiden tavaraliikenne käyttää tällä hetkellä vuosittain noin 1,3 miljardia litraa dieseliä.

SKAL:n mukaan on tärkeää huomata, että tavaraliikenteen energiankulutuksesta kaksi kolmasosaa liittyy raskaisiin ajoneuvoyhdistelmiin, joissa ei toistaiseksi ajoneuvoteknisistä syistä ole vaihtoehtoa nestemäiselle dieselille.

Viimeaikaisissa päästökeskusteluissa kärkeen nostetulla sähköllä on SKAL:n mukaan paikkansa kevyimmissä jakelukuljetuksissa, tosin esimerkiksi pakettiautokuljetukset edustavat vain yhtä prosenttia tavaraliikenteen energiankulutuksesta.

Koska dieseliä käytetään vielä pitkään, päästöjen kannalta on ratkaisevaa, mistä se valmistetaan.

Ympäristöystävällisemmän dieselin saatavuus kohtuulliseen hintaan edellyttää raskaan liikenteen dieselin polttoaineveron alentamista ja jakeluvelvoitteen kasvattamista.

SKAL esittää liikenteen verotuksen kokonaisuudistusta, jossa verotuksen tavoitteeksi otettaisiin liikenteen päästöjen vähentäminen ja Suomen kilpailukyvyn tukeminen.

Maanteiden tavaraliikenteessä käytettävän polttoaineen verotusta kevennettäisiin ottamalla käyttöön ammattidiesel, jolloin tuettaisiin fossiilista dieselöljyä kalliimman uusiutuvan dieselin osuuden kasvattamista kilpailukyvyn kärsimättä.

SKAL vaatii seuraavaa eduskuntaa laittamaan tiet kuntoon, sillä huonokuntoinen tieverkko lisää polttoaineen kulutusta ja heikentää liikenneturvallisuutta.

SKAL esittää miljardin euron vuotuista lisäpanostusta tiestön ylläpitoon ja kehittämiseen. Liikenneverkkoa tulee kehittää parlamentaarisessa ohjauksessa ja 12 vuoden sykleissä.

Miljardin vuotuisesta summasta SKAL ohjaisi 300 miljoonaa euroa perustienpidon rahoitustasoon, toiset 300 miljoonaa euroa tulisi vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen ja suurin erä, 400 miljoonaa euroa, tasokorotukseksi tiestön kehittämisinvestointeihin.

SKAL:n mukaan panostus maksaisi itsensä takaisin turvallisuutena ja kilpailukykynä.

 

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here

Hyvä kysymys!