Suomen autolauttaliikenne alkoi 65 vuotta sitten. Yksi ensimmäisistä autolautoista oli Korppoon Galtbystä kesällä 1959 liikenteen aloittanut höyrylautta.
Autolautat ovat myös tänään kesäkauteen avautuvan Tullimuseon Lautalla lännestä -näyttelyn aihe.
Autolauttaliikenne rantautui Suomeen 1950-luvulla pitkän odotuksen jälkeen. Nykyään autolauttaliikenne on meille tuttua arkipäivää – Itämeren autolautoilla seilaavat niin risteilymatkustajat kuin rahtirekatkin.
Arkisella lauttaliikenteellä on ollut valtava merkitys Suomelle paitsi talouden niin myös kulttuurin näkökulmasta. Autolautat ovat toimineet porttina ja liittäneet meidät läntiseen maailmaan.
Tervetuloa tutustumaan autolauttojen historiaan Tullimuseon Lautalla lännestä -näyttelyyn!
Ensimmäinen autolautta saapuu Suomeen
Autolautat muuttivat matkustamista ja tavaraliikennettä. Myös Tulli oli varautunut uuteen liikennemuotoon. Maaliskuun 1959 lopussa ahvenanmaalaiset merikapteenit Gunnar Eklund ja Henning Rundberg perustivat osakeyhtiön nimeltä Rederi Ab Vikinglinjen.
Toukokuun 1959 puolivälissä yhtiölle saapui Maarianhaminaan sen Englannista ostama autolautta, joka sai nimen ”Viking”. Alus oli vanha, palvellut toisessa maailmansodassa ja toiminut 1950-luvun alussa autolauttana Englannin kanaalissa. Höyryvoimalla kulkevaan Vikingiin mahtui noin 700 matkustajaa ja noin 70-80 autoa.
Lauttasatamaan tarvitaan tulliasema
Kesäkuun 1. päivänä 1959 Viking-varustamon uusi lautta aloitti liikenteen Korppoon Galtbystä Maarianhaminaan ja Ruotsin Gräddöhön. Korppoo oli valikoitunut lauttasatamaksi sen vuoksi, että sieltä merimatka Ahvenanmaalle ja Ruotsiin oli lyhin. Lautassa ei haluttu viettää yhtään ylimääräistä aikaa. Toisaalta Korppooseen oli Etelä-Suomen kaupungeista melko pitkä ajomatka.
Tullihallitus esitti 20. toukokuuta 1959 valtiovarainministeriölle, että lauttaliikenne edellytti tulliaseman perustamista Korppooseen. Tulliasema oli perustettava valtioneuvoston asetuksella.
”Koska liikenteen laajuudesta ja kestoajasta ei tässä vaiheessa ole tietoa ja kun tullilaitokselle ei ennestään ole kokemuksia tämän tapaisesta liikenteestä, on katsottu tarpeelliseksi kirjoittaa asetusluonnos niin väljäksi, että tullihallitus voisi tarpeen mukaan antaa tarkempia määräyksiä tulliaseman toiminnasta”.
Valtioneuvosto hyväksyi Tullin laatiman esityksen 28. toukokuuta 1959. Viimein 2. kesäkuuta 1959, päivä liikenteen alkamisen jälkeen, tasavallan presidentti Urho Kekkonen allekirjoitti asetuksen, jolla perustettiin Korppoon tilapäinen tulliasema.
Vaatimaton tullitoimipaikka
Korppoossa ei ollut minkäänlaisia tiloja tullitoimintaa varten. Vasta keväällä 1960 suunniteltiin 4 x 5 metrin toimistorakennusta. Tulliasemakoppiin tuli kaksi pientä huonetta, joista toinen oli varastona. Suunnittelussa käytettiin apuna ensimmäisen kesän kokemuksia.
Tämän suurempaa rakennusta ei haluttu rakentaa, koska Korppoon lauttaliikenne oli tarkoitettu tilapäiseksi kokeiluksi. Tulliasema toimi vain niinä päivinä, jolloin oli Ruotsista saapuvaa liikennettä, klo 16.30 ja 17.30 välisenä aikana. Galtbyssä käytettiin taskukokoisia tullauslomakkeita, jotka voitiin tarvittaessa täyttää vaikka auton ikkunasta.
Korppoon tulliasema oli Turun tullikamarin alainen ja sieltä saapui myös liikenteessä tarvittava tullihenkilökunta.
Koska Viking-lautta poikkesi matkalla myös Maarianhaminassa, myös Maarianhaminan Länsisatamaan tuli pieni parakki autolauttojen tulliselvitystä ja tullivalvontaa varten.
Korppoo jää lyhytaikaiseksi
Viking-lautan ensimmäinen kesä oli menestyksekäs ja 1960-luvulla varustamon toiminta laajeni. Korppoon liikenne jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi kokeiluksi. Joulukuussa 1964 Korppoon tilapäinen tulliasema lopetettiin. Tuolloin Viking-linjan ulkomaanliikenne oli jo siirtynyt Paraisten Lillmälön satamaan.
Yhtenä syynä Korppoon lopettamiseen olivat sen hankalat liikenneyhteydet. Lauttasatamaan päästäkseen piti ylittää monta siltaa ja lossia. Tiekin oli kapea. Sillä varsinkin helsinkiläiset ajoivat Korppooseen kilpaa varmistaakseen Vikingin autokannelta hyvät paikat. Vielä tuolloin maaseututeillä ei ollut nopeusrajoituksia.
Samana keväänä aloitti myös Korsholm III-niminen alus liikenteen Vaasan ja Uumajan välillä. Tässä vanhassa aluksessa oli pieni autokansi, jonne ajettiin laivan kyljestä, kun taas Viking oli peräporttialus. Vain viikko Vikingin ensimmäisen matkan jälkeen aloitti lauttaliikenteen Ahvenanmaalta Ruotsiin ruotsalainen Slite-varustamo.
Tullimuseo avautui yleisölle 15. toukokuuta 2024
Tullitoimintaa ja Itämeren autolauttoja käsittelevä näyttely ”Lautalla lännestä” avautui yleisölle jälleen Tullimuseossa. Näyttelyssä on esillä erilaisia autolauttojen historiaan liittyviä esineitä ja videoita.
Samalla avautui myös museon perusnäyttely, jota on uudistettu. Museon perusnäyttelyssä tutustut tullauksen, tullivalvonnan ja salakuljetuksen historiaan.
Tullimuseo sijaitsee Suomenlinnassa (Kurtiini Hamilton-Polhem, Suomenlinna B 20 D) ja se on auki läpi kesän klo 12.30-17.30 tiistaista sunnuntaihin. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Myös Tullimuseon nettisivut ovat uudistuneet. Uusilta sivuiltamme myös lisätietoa Lautalla lännestä –näyttelyistä.
Lue myös
Historian havinaa: Vuonna 1958 autojen väliaikainen maahantuonti helpottui
Historian havinaa: Autolauttaliikenne Saksaan alkoi sekavissa merkeissä
