Syksy on tunnetusti hirvi- ja peurakolareiden aikaa, mutta harva tietää, että niissä tapahtuu hyppäys myös alkukesästä. Toukokuussa näkyy kasvua niin vakuutusyhtiön vahinkotilastossa kuin Tilastokeskuksen kokoamissa riistaonnettomuusluvuissa.
– Usein ajatellaan, että hirvieläinkolarit ovat vain syksyn ongelma, mutta näin se ei valitettavasti ole. Onnettomuuksia sattuu ympäri vuoden, ja etenkin näin toukokuussa autoilijan kannattaa olla valppaana, koska törmäysriski kasvaa hiljaisemman jakson jälkeen, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen teillä sattui vuonna 2019 kaikkiaan 13 433 riistaonnettomuutta, joista noin joka kymmenes sattui toukokuussa. Useimmin törmäyksen toisena osapuolena on valkohäntäpeura, toiseksi useimmin metsäkauris.
Kokemattomia vasoja ja kesälaitumelle suuntaajia
Keväällä ilmojen lämmetessä ihmiset alkavat suunnata esimerkiksi mökeille, ja samaan aikaan myös eläimet aktivoituvat. Toukokuisen kolarimäärän kasvun taustalta löytyykin useita tekijöitä.
– Kesän kynnyksellä hirvieläinkannat ovat suurimmillaan, kun uusia vasoja on syntynyt eikä metsästys ja luonnollinen poistuma ole vielä verottanut kantaa. Emät myös vieroittavat edellisvuoden vasoja, jolloin ne lähtevät liikkumaan omillaan ja saattavat kulkea pitkiäkin matkoja, kertoo riistasuunnittelija Valto Kontro Uudenmaan riistakeskuksesta.
Eläimet suuntaavat tuoreen ravinnon äärelle, ja etenkin hirvet siirtyvät talvehtimisseuduiltaan kesälaitumille. Onnettomuusmäärissä näkyy toukokuussa etenkin kauriskolareiden määrän kasvu.
– Metsäkauriilla onnettomuuksia voi selittää muita hirvieläimiä aikaisempi kiima-aika. Kaurispukit alkavat etsiä itselleen uutta reviiriä jo kesän alussa, kertoo Kontro.
Taitekohta peurakolareiden kasvussa?
2000-luvun aikana hirvikolarit ovat vähentyneet, kun taas peuraonnettomuuksien määrä on kasvanut selvästi. Kehitys peilaa eläinkantojen kehitystä.
Valkohäntäpeurakanta on kasvanut jo yli 100 000:n, ja sitä on lähdetty suitsimaan lisätyllä metsästyksellä. Luonnonvarakeskuksen tuoreimman arvion mukaan kannan kasvu pysähtyikin viime metsästyskauden myötä.
– Odottaisin, että peurakolareiden määrä ei enää kasva, jos kannan kasvu pysähtyy. Lopulta näemme tämän kuitenkin vasta loppuvuodesta, koska eniten valkohäntäpeurakolareita sattuu edelleen marraskuussa, sanoo Markus Nieminen.
Peurakanta on hyvin keskittynyt lounaiseen Suomeen, joten siellä muutos saattaisi näkyä liikenteessä.
Vauhtia alas ja vakionopeudensäädin pois
Törmäysten välttämiseksi vauhtia kannattaa aina hidastaa hirvivaara-alueelle tultaessa, ja asiantuntija suosittelee myös kytkemään vakionopeudensäätimen pois päältä.
– Säädin voi hidastaa reaktionopeutta, jos jalka on rentona polkimien vieressä. Tällöin jarrutusmatka voi pidentyä, sanoo Nieminen.
Hirvieläimet liikkuvat alkukesästä kuten syksyllä: onnettomuuksia voi sattua etenkin aamu- ja iltahämärissä. Vihertyviä tienpientareita kannattaa siis seurata tarkalla silmällä.
– Kauriiseen tai sitä isompaan peuraan törmäämisestä selviää usein peltivaurioilla, mutta hirvikolarissa seuraukset voivat olla kohtalokkaatkin.
Hirvieläinkolarin sattuessa pakollinen liikennevakuutus korvaa henkilövahinkoja. Autolle hirvieläinkolarista sattuvat vahingot korvataan vapaaehtoisesta kaskovakuutuksesta.
