Tienvarsien niitoilla edistetään turvallisuuden lisäksi luonnon monimuotoisuutta


15.6.2018 09.15

Keväällä 2018 kesä on edennyt poikkeuksellisen hurjaa vauhtia: hellerajat paukkuivat jo toukokuussa ja hiirenkorvista kasvoi lehtiä muutamassa päivässä. Aikaistunut vehreys tarkoittaa myös tienvarsien jokavuotisten niittotöiden ajankohtaistumista.

Tienvarsien niittotyöt herättävät vilkasta keskustelua vuosittain, mutta Liikenneviraston hankinnan asiantuntija Heikki Lappalainen perustelee tarvetta tienvarsien siistimiselle painavin syin.

Lappalaisen mukaan kyse on ennen kaikkea tieliikenteen käyttäjien turvallisuudesta ja luonnon monimuotoisuuden edistämisestä.

Tienvarsien niitoilla pyritään takaamaan liikenteenkäyttäjille esteettömät näkemät ja rajoittamaan vesakon leviämistä liian lähelle ajoratoja.

– Aivan teiden kupeessa rönsyilevä kasvillisuus on käytettävyyttä rajoittava turvallisuusriski, Lappalainen toteaa.

– Heikon näkyvyyden kaarteet, risteykset ja eläinonnettomuudet ovat uhkia, joiden minimoimiseksi niittoja ja vesakoiden raivauksia tehdään.

Tienvarsille on määritelty niittoja varten tien tyyppiin perustuvat hoitoluokat. Luokituksen mukaan erilaisten tieosuuksien niitoille määrittyy ajankohta, niittotiheys sekä niittoleveys, joka lasketaan tien reunasta metreinä.

Tiettyjen tieosuuksien näkyvyys vaatii vain kahden metrin levyisen niiton, mutta osan turvallisuus varmistuu vasta niittämällä kuusi metriä kasvillisuutta päällysteen reunasta mitaten.

Esimerkiksi Keski- ja Itä-Suomessa raivausleveydet ovat pääteillä 10 – 12 metriä ja muilla teillä kuusi metriä. 

Vesakko raivataan pääsääntöisesti joka kolmas vuosi. Hirvivaara-alueilta vesakot raivataan joka toinen vuosi. Maanteiden liittymissä vesakkoa raivataan näkemäalueilta aina tarvittaessa.

Keski- ja Itä-Suomessa valta- ja kantateiden tienvarret niitetään pääsääntöisesti kahteen kertaan. 

Ensimmäinen niitto tapahtuu kesäkuun puolenvälin jälkeen, jolloin niitto ulottuu vain kahden metrin etäisyydelle tien reunasta. Toiseen kertaan nämä kohteet niitetään ennen elokuun loppua, jolloin niitto ulottuu 4 – 6 metrin päähän tien reunasta. 

Muiden teiden varsien niitto ajoittuu pääosin loppukesälle, ja niittoleveys on kaksi metriä. Taajamamaisilla maantieosuuksilla niitot tehdään 3 – 4 kertaa. Ensimmäisten niittojen ajankohdat määräytyvät kesän edistymisen mukaan.

Yksityisteiden tulee hoitaa liittymänäkymät itse

Yksityisen tien liittymänäkemästä maantielle niitto- ja vesakonraivaustöiden osalta vastaa liittyvän tien pitäjä eli tiekunta, yksittäinen kiinteistö tai muu taho, jonka hoidossa yksityinen tie on.

Työ- ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi tienkäyttäjien on syytä varautua kesäaikana tiellä liikkuviin työkoneisiin ja noudattamaan työkohteille asetettuja nopeusrajoituksia.

Tähtäimessä monimuotoinen luonto

Niittotöillä Liikennevirasto pyrkii turvallisuuden lisäksi varjelemaan luonnon monimuotoisuutta, sillä niitettäville penkereille on asettunut tavanomaisen kasvillisuuden lisäksi myös epätoivottuja vieraita. 

Laajimmalle on levinnyt lupiini, joka alueen alkuperäiseltä kasvustolta vallattuaan tahtoo jäädä pysyväksi ja alati pahenevaksi riesaksi. Tästä syystä lupiineja ei säästellä niitoissa.

Aina vaaralliset jättiputkiesiintymät poistetaan erillisin torjuntatoimin, kun niitä havaitaan.

Usein niittotöitä vastustavat harmittelevat tienvarsien vehreyden poissaoloa.

Liikennevirasto on huomioinut tämän ja huolehtii kotimaisten lajien kukoistuksesta kylvämällä tieluiskiin tarvittaessa maisemanurmiseosta. 

Seos, joka sisältää muun muassa valkoapilaa, punanataa ja nurmirölliä, on myös ominaisempi elinympäristö suomalaisten niittyjen lajistolle.

Antaakseen tienkäyttäjille mahdollisuuden ihailla kotimaisen kasvillisuuden viherloistoa pidempään, Liikennevirasto on määrittänyt ensimmäiset niitot tehtäväksi pitkillä linjoilla kapeana.

Jokavuotisten niittojen ajankohtaa on myös osittain myöhäistetty. 

Loputtomasti niittoja ei kuitenkaan voida siirtää, sillä se uhkaisi tieturvallisuutta ja nostaisi kustannuksia merkittävästi.

Myöhäisempien niittotöiden kustannukset kohoaisivat, kun lyhyellä aikavälillä tehtävät niitot vaatisivat nykyistä huomattavasti suuremman kaluston.

 

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here