Finavia kilpailutti syksyllä 2024 Helsinki-Vantaan lentoaseman neljännen taksikaistan. Kilpailutuksen tavoitteena oli varmistaa palvelun laatu ja luotettavuus matkustajille, sekä rauhoittaa toiminta aiemmin rajoituksetta kaikkien taksiyrittäjien käytössä olleella taksikaistalla.
Uutena neljännen kaistan sopimuskumppanina aloittaa 1.1.2025 Lähitaksi. Samalla muiden toimijoiden operointi neljännellä kaistalla lakkaa. Lentoaseman kolmella muulla taksikaistalla jatkavat vuodesta 2018 lähtien toimineet kilpailutetut sopimustoimijat. Ne ovat FixuTaxi, Taksi Helsinki ja Menevä-taksi.
”Haluamme kehittää taksiaseman toimintaa ja parantaa entisestään lentoaseman matkustuskokemusta. Sopimustakseihin pohjautuva toimintamalli on lentoasemalla jo vakiintunut, ja nyt osaa siitä päivitetään matkustajilta saadun palautteen ja kertyneen kokemuksen pohjalta. Taksikaistan lisäksi avaamme yhä yleistyville sovelluskyydeille oman määritellyn noutopaikkansa”, kertoo Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennejärjestelyistä vastaava projektipäällikkö Jukka Isomäki Finaviasta.
Osana taksijärjestelyn kehittämistä Finavia avaa uuden noutopaikan sovelluskyydeille terminaalin välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan P2-pysäköintitaloon, jonne on suora kulku terminaalin tuloaulasta.
Myös taksit, joilla ei ole kilpailutettua sopimuskumppanuutta Finavian kanssa, ohjataan jatkossa noutamaan asiakkaansa kyseiseltä noutopaikalta. Lennoiltaan saapuvat matkustajat ohjataan noutopaikalle suoraan terminaaliopastuksen avulla.
Lentoaseman bussi- ja taksiliikenteen kehittämiseksi Finavia ottaa liikenteen koordinoinnin vastuulleen toukokuun 2025 alusta alkaen.
Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Staran perinteinen ensilumikisa ratkesi sunnuntaina 24. marraskuuta. Staran aurauskalusto lähti aamuyöstä laajasti liikkeelle auraamaan kaduille tupruttanutta lunta.
Jari-myrsky toi runsaasti lunta osaan Helsingistä jo aiemmin viime viikon aikana, mutta koko Staran hoitoalueella päästiin auraamaan vasta sunnuntaina.
Ensilumikisa keräsi tänä vuonna 2 977 arvausta ensilumen tulosta. Voittaja arvottiin 55 oikein veikanneen vastaajan joukosta. Arvonnassa onni suosi Susanna Aimonahoa Roihuvuoresta. Hän saa palkinnoksi suksipaketin. Stara on voittajaan yhteydessä henkilökohtaisesti.
Lumisadetta oli saatu jo aiemmin marraskuussa, mutta aura-autoja tarvitaan vasta, kun lunta kertyy maahan viitisen senttimetriä. Liukkautta on tarpeen mukaan hoidettu suolaamalla ja hiekoittamalla.
Ensilumikisassa seurattiin aurattavan lumen ilmestymistä Kehä ykkösen eteläpuoleisille alueille, joilla Stara toimii. Kisassa ensilumi katsotaan sataneeksi, kun kaikki Staran hoitopiirit ryhtyvät lumitöihin.
Talvien suuri vaihtelu näkyy talvihoidossa – lumensulatuskokeilut jatkuvat
Haastetta talvihoitoon tuovat ääripäästä toiseen vaihtelevat talvet. Stara mittaa lumimääriä kuorma-autoissa pois kuljetettavina lumikuormina. Helsingissä on ollut talvia, jolloin lumikuormia on kertynyt vain 100, mutta myös 340 000 lumikuorman talvi on nähty.
– Viime talven 96 000 lumikuormaa vastaa noin 1,5 miljoonaa kuutiota lunta. Lukuja voi hahmottaa paremmin ajattelemalla, että lumimäärän varastointiin olisi tarvittu noin 15 eduskuntatalon kokoista rakennusta, sanoo yksikönjohtaja Ville Alatyppö Starasta.
Helsinki pyrkii vähentämään lumen kuljetuksen vaatimaa kuorma-autoliikennettä ja hakee lumensulatus- ja puhdistuskokeiluilla ympäristöystävällisiä tapoja lumen käsittelyyn. Kaupungin tavoitteena on ottaa käyttöön 21 lumensulatuslaitteen verkosto vuoteen 2033 mennessä. Lumensulatuslaitteet palvelisivat etenkin kantakaupungin alueen lumenhallinnassa.
Viime talvena Stara sulatti lunta meriveden lämpöä ja veden virtausta hyödyntävällä laitteella, joka puhdisti lumesta roskat, sepelin, hiekan ja muovin. Lopulta puhdistettu sulamisvesi johdettiin mereen.
– Sulattaminen on tehokas tapa käsitellä lunta paikallisesti. Sen avulla saamme vähennettyä lumenkuljetuksia ja niistä aiheutuvia pakokaasupäästöjä. Tavoitteemme on kokeilla tulevana talvena myös uudenlaista kaukolämmöllä toimivaa lumensulatus- ja puhdistuslaitetta, Alatyppö kertoo.
Viimeisistä viidestä talvesta kolme on ollut hyvin runsaslumisia ja kaksi varsin vähälumisia. Jos lunta tulee vähän, Stara keskittyy liukkaudentorjuntaan.
Stara hoitaa noin puolet Helsingin katu- ja viheralueista
Helsingin katu- ja viheralueiden ylläpitovastuut muuttuivat 1.10.2024 niin, että kaikki Staran hoidossa olevat alueet sijoittuvat Kehä ykkösen eteläpuolelle. Stara hoitaa nyt hieman alle puolet ja yksityiset urakoitsijat toisen puolen Stadista. Haastavimmat lumityöt kantakaupungin kapeilla ja täyteen pysäköidyillä kaduilla ovat edelleen kokonaan Staran vastuulla.
Kovien lumisateiden aikaan asuntokadut aurataan vasta pääkatujen ja joukkoliikennekatujen jälkeen. Yhä uuden lumen sataessa syrjäisempien asuntokatujen auraus väistämättä viivästyy.
Markkinaosuuttaan kasvattaviin autobrändeihin lukeutuva Cupra on avannut oman Cupra Garage -myymälän Oulun Visiolinjalle.
K-Auto panostaa merkittävästi Oulun alueeseen osana vahvaa valtakunnallista kasvustrategiaansa. Jatkossa Oulun Visiolinjalla samassa kiinteistössä sijaitsevat Cupra Garage ja Porsche Store sekä samalla tontilla K-Auton käytettyjen autojen myymälä.
Cupra Garage on perinteisestä automyymälästä poikkeava moderni automyymäläkonsepti, joka on suunniteltu heijastamaan Cupra-brändin ydintä ja DNA:ta: ainutlaatuisuutta, hienostuneisuutta ja suorituskykyä. Uuden konseptin perustana on Cupra-brändin identiteetti, joka keskittyy muotoiluun ja materiaaleihin. Betoni, puu, teräs ja kupari ovat tilan tärkeimpiä materiaaleja.
Kaupankäynti Cupra Garagessa alkoi jo lokakuussa, mutta virallisia avajaisia vietettiin lauantaina 23. marraskuuta. Cupralla ollaan avaukseen tyytyväisiä.
”Olemme saaneet myynnillisesti hyvän startin Oulussa. On mahtavaa tuoda Cupra-brändi asiakkaiden saataville näissä puitteissa. Sanoisin, että olemme onnistuneet tuomaan pienen palan Barcelonaa Ouluun”, iloitsee K-Autolla Cuprasta vastaava aluemyyntipäällikkö Santeri Luotola.
Oulun Garagessa on paikalla yhteensä seitsemän autoa, eli koko Cupran mallisto on asiakkaiden nähtävillä. Autoille on oma erillinen luovutustilansa aidon Cupra-asiakaskokemuksen viimeistelemiseksi. Brändin esittelyautokalusto on myös ajettavissa kattavasti.
Koko K-Auton verkosto kasvaa nyt vauhdilla uusien ja käytettyjen autojen myymäläavauksilla valtakunnallisesti. Syyskuussa vastaavanlainen Cupra Garage avasi ovensa Tampereella, ja seuraava käytettyjen autojen myymälä puolestaan nousee Jyväskylään keväällä 2025.
Samaan aikaan kun täyssähköisten Volvo EX90 -mallien ensimmäiset asiakasluovutukset Suomessa ovat hyvin lähellä, Volvo ei ole vielä täysin unohtanut ja kuopannut polttomoottorimalliensa päivittämistä. Merkin lippulaiva SUV, XC90, on saanut uuden päivitetyn mallin, jota valmistaja itse kutsuu nimellä ‘Uusi XC90’.
Kuva: Antti Järveläinen.
Ensimmäinen XC90-malli esiteltiin jo vuosituhannen alussa ja nykyinen toisen sukupolven malli rullasi markkinoille vuonna 2015. Uusi XC90 jakaa tämänhetkisen mallin kanssa saman SPA1 alustan pohjarakenteen ja uutta mallia Suomeen tuodaan ainoastaan tuttuna T8-lataushybridinä. Mikä sitten on muuttunut, jos tekniikka ja pohjarakenne ovat samoja, eikä ulkonäössäkään ole valtavia eroja havaittavissa?
Pehmeä siirtymä sähköautoiluun?
Uuteen XC90:een on tuotu elementtejä täyssähkömallien puolelta. Uusi ja suurempi 11,2-tuumainen keskinäyttö on tuttua EX30 ja EX90 -malleista. XC90 tulee jakamaan nyt saman käyttöliittymän täyssähkömallien kanssa. Googlen toiminnot ovat käyttöliittymään sisäänrakennettuina, navigointi toimiin Google Mapsin kautta ja päivitykset tulevat autoon over-the-air (OTA) päivityksinä. Näyttö ei ole markkinoiden suurimpia, mutta käyttömukavuutta lisää se, että näyttö on kevyesti kallistettu kuljettajan suuntaan.
Kuva: Antti Järveläinen.
Ulkoisesti merkittävin muutos uudessa XC90:ssä on auton keula. Uudelleenmuotoiltu etuosa on täyssähkömallien tapaan nyt varsin pelkistetty ja suoraviivainen. Volvon perinteinen logo komistaa moottorin ilmanottosäleikön keskellä, ja itse säleikkö näyttää nopeasti katsottuna umpinaiselta täyssähkömallien tapaan. Täysin ummessa maski ei kuitenkaan ole, kun säleikköä tarkastelee lähempää.
Thorin vasaroiksi nimetyt etuvalot ovat saneet päivitystä, ollen nyt selvästi edeltäjiään sirommat ja modernimmat. Etusäleikön ja ajovalojen lisäksi kauneusleikkauksessa on käynyt etupuskuri, konepelti ja etulokasuojat. Auton takaosassa päivitetyt takavalot ovat edellistä mallia tummemmat. Uutta löytyy myös väripaletista, josta ulkoväriksi saa valittua uuden elegantin punaisen Mulberry Red -värin.
Kuva: Antti Järveläinen.
Uusi XC90 olisi ansainnut samalla päivityksen ainakin sähköisen voimalinjan puolelle ajoakun kokoon, mikä pysyy nykyisessä 14,7 kilowatissa. Lataushybridi T8-malli on ainoa voimalinja, joka tulee Suomeen saataville uuteen XC90:een. Voimalinja etuakselin kaksilitraisella moottorilla ja kahdeksanvaihteisella automaatilla yhdistettynä taka-akselin sähkömoottoriin hoitaa hommansa mukisematta, vaikka uutuudenviehätys tästä onkin jo ehtinyt häviämään. Markkinoilla on tarjolla selvästi hienostuneempia hybridivoimalinjoja.
Volvo mainostaa sähköisen toimintamatkan olevan jopa yli 70 kilometriä yhdellä latauksella. Koeajopätkien aikana Etelä-Ruotsin tasaisilla maalaisteillä ei pystytty tarkkoja sähköisen toimintamatkan mittauksia tekemään, mutta todellisuudessa hyvissä olosuhteissa voisi matkan olettaa asettuvan 50-70 kilometrin väliin.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kylmemmillä keleillä jo pelkästään suuret sisätilat vievät sen verran lämmitysenergiaa ajon lisäksi, ettei yli 50 kilometrin lukemista tarvitse todennäköisesti kuin haaveilla talvella. Suurempi ajoakun kapasiteetti olisi ollut yksi suurimmista suomalaisen autoilijan sydäntä lämmittävistä tekijöistä uuteen XC90:een.
Taattua laatua
Koeajoautot olivat varusteltu korkeammalla Ultra-varustetasolla, jossa vaalea Bright dusk -ulkoväri yhdistettynä sisustan vaaleaan, osittaiseen kangasverhoiluun ja aitoihin puupaneeleihin toi esiin auton skandinaavista tyylikkyyttä parhaimmillaan.
Istuimet antavat ilahduttavan pitkällä reisituella höystettynä hyvän tuen pidemmillekin ajopätkille. Istuinten verhoilu koeajoautoissa oli uutta keinonahkaa. Käsituntuman puolesta sai hetken aikaa arvuutella, ovatko istuimet peräti oikeaa nahkaa vai ei. Volvo kertoo keinonahan olevan valmistettu kierrätysmateriaaleista sekä biologisista raaka-aineista, jotka ovat peräisin metsistä Ruotsista ja Suomesta.
Kuva: Antti Järveläinen.
Keinonahan lisäksi saatavilla on myös uusi kangasverhoilu, joka on tehty kierrätetystä polyesteristä. Ylellisintä tuntumaa tarjoilee kolmantena sisustavaihtoehtona aito nappa nahka.
Uusi XC90 on saatavilla alustan puolesta perinteisellä jousituksella sekä ilma-alustalla. Koeajoautot olivat varustettu vain ilma-alustalla, joka tuntui olevan erinomainen pari 2300 kiloisen ja viisimetrisen auton alla mutkikkaammilla maalaisteillä. Ilma-alustaa ei pysty täysin oman maun mukaan säätämään. Alustan tuntuma ja korkeus säätyy ainoastaan ajoprofiilin mukaan, ollen Power-tilassa 20 mm normaalitilaa alempana ja Offroad-tilassa 40 mm normaalitilasta korotettuna.
Kuva: Antti Järveläinen.
Uusi XC90 on saanut valmistajan mukaan parannusta myös sisätilojen äänieristykseen laminoitujen lasien ja paremmin eristettyjen A- ja B-pilarien ansiosta. Korvakuulolla maantienopeuksiin asti ohjaamo vaikuttaa olevan varsin rauhallinen jopa koeajoauton alla olevien 275 leveiden ja 22-tuumaisten kitkarenkaiden kanssa. Moottoritienopeuksissa kaikki rengas- ja tiemelu ei suodatu pois, joka olisi ollut viimeinen silaus muuten mukavaan matkustuskokemukseen.
Uusi XC90 tulee Suomeen ainoastaan 7-paikkaisena versiona. Toisen ja kolmannen penkkirivin saa kaadettua täysin vaakatasoon. Kolmas penkkirivi kaadettuna tavaratila on 670 litraa. Kolmannen penkkirivin ollessa pystyssä, tavaratila kutistuu varsin olemattomiin tarjoten syvyyttä joillekin kauppakasseille tai muutamalle pienelle matkalaukulle.
Kuva: Antti Järveläinen.
Toisen penkkirivin istuimia saa siirrettyä pituussuunnassa yksitellen, jolloin kolmannella penkkirivillä mahtuu tarvittaessa matkustamaan jopa aikuinen kohtuullisella jalkatilalla.
Äänihifistelijöille tarjolla on lisävarusteena 19 kaiuttimen Bowers & Wilkins -äänentoistojärjestelmä, josta riittää äänen syvyyttä ja tunnetta vaativampaankin makuun. Auton ulkopuoliset melut unohtuivat nopeasti, kun antoi järjestelmän täyttää sisätilat jo pienemmilläkin musiikin desibeleillä.
Kuva: Antti Järveläinen.
Uusi XC90 saattaa hämätä ostajaa nimellään – odotukset ovat ehkä suuremmat, kuin mitä todellisuus tuo tullessaan. Tämä pätee kuitenkin vain juuri uusimpien lataushybridi-Volvojen ratissa olevia. Vaikka T8-voimalinja ei tarjoile markkinoiden moderneinta tuntumaa, on uusi XC90 kokonaisuutena laadukkaan loistava monelta kantilta katsottuna. Osuvampi nimi autolle voisi kuitenkin olla vain uudistunut XC90, teknisten päivitysten jäädessä kevyehköiksi.
Selviääkö XC90 näillä päivityksillä kunnialla 2030-luvulle, jää nähtäväksi, mutta tällä erää auto on erinomainen kulkupeli konservatiivista ja etenkin turvallisen luotettavaa lippulaiva SUV kyytiä etsivälle.
Kuva: Antti Järveläinen.
Uusi Volvo XC90 T8 AWD Long Range High Performance Ultra Bright
Sunnuntaina iltapäivällä poliisipartio pysäytti Kuopiossa Siunauskappelintiellä henkilöauton, jonka mieskuljettaja kuljetti autoaan päihdyttävien aineiden alaisena.
Ulkopaikkakuntalainen vuonna-97 syntynyt mies puhalsi poliisin alkometriin 0,00 mg/l. Huumausainepikatesti osoitti kuitenkin positiivisen tuloksen huumausaineille.
Ajoneuvon kuljettajalla ei ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta. Kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.
Sama mies pysäytettiin uudemman kerran sunnuntai-iltana Kuopiossa Savilahdentiellä, kun hän oli liikkeellä samalla ajoneuvolla, jolla hän ajoi aikaisemman epäillyn rattijuopumuksen.
Kuljettaja puhalsi polisiin alkometriin 0,00 mg/l, mutta huumaisaineiden pikatesti antoi taas positiivisen tuloksen huumausaineille.
Kuljettajaa epäillään toistamiseen rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.
Ranskalainen puhtaan energian infrastruktuuriin keskittynyt yhtiö Proviridis on kehittänyt uuden sähkörekkojen latausasennusratkaisun, joka tukee logistiikan sähköistymistä. Proviridis on Kempowerin kumppani Ranskassa.
Proviridis on suunnitellut Kempowerin pikalatureiden asentamiseen uudenlaisen ratkaisun, joka mahdollistaa latauslaitteiden sijoittamisen maan alle. Samalla uusi asennusinnovaatio poistaa tarpeen varata olemassa olevilta pysäköintialueilta tilaa latureille. Innovaatio kehitettiin Proviridisin rekkavarikolla Saint Quentin Fallavierissä Ranskassa.
Tila ja tilankäyttö on yleinen haaste logistiikassa. Ratkaistakseen haasteen, Proviridis testasi, miten Kempower Control Unit -ohjausyksikön voi asentaa maan alle. Ohjausyksikkö saa virtansa maan päälle asennetusta 600 kW -tehoisesta Kempower Power Unit -tehoyksiköstä.
Kuva: Kempower.
Onnistunut pilotointi on ensimmäinen esimerkki maanalaisen asennuksen hyödyntämisestä tilarajoitteiden voittamiseksi, ja tarjoaa edullisemman vaihtoehdon nykyisin monissa logistiikkakeskuksissa käytetyille, ajoneuvojen yläpuolelle asennettaville latureille.
Latauslaitteiston sijoittaminen maan alle tarjoaa lisäetuna suojan vaurioilta, ja samalla latausinfran hajautettu suunnittelu mahdollistaa käytettävissä olevan tehon dynaamisen jakamisen Kempower Power Unitista jopa kahdeksalle laturille. Proviridiksen pilottiasennuksen pohjalta on jo lähdetty kehittämään räätälöityjä kokonaisuuksia muille asiakkaille. Uusi asennustapa voi tarjota ratkaisun myös sähköbussivarikoille, joissa latausjärjestelmän asennukseen liittyy samankaltaisia tilahaasteita erityisesti kaupungeissa.
Perinteinen tapa asentaa latauslaitteita varikoille voi johtaa jopa 20 %:n menetykseen olemassa olevasta rekkojen pysäköintikapasiteetista. Kempower on jo aiemmin saanut tunnustusta lataussatelliittiensa pienestä koosta ja tehokkaasta tilankäytöstä. Proviridiksen patentoima ratkaisu Kempowerin latureiden asentamiseksi voi entisestään lisätä sijoitetun pääoman tuottoa varmistamalla, että ajoneuvojen lukumäärää ei tarvitse vähentää tilanpuutteen vuoksi, kun yhtiöt sähköistävät rekkakalustoaan.
Innovaatio on tällä hetkellä pilottikäytössä Proviridisin Saint Quentin Fallavierin V-GAS-asemalla. Seuraavassa vaiheessa Proviridis laajentaa ratkaisua muualle Ranskaan hyödyntäen yksinomaan Kempowerin pikalatausratkaisuja. Proviridiksen latauskenttä pystyy tarjoamaan jopa 240 kW tehoa yhdelle kuorma-autolle, mikä mahdollistaa latauksen 0–100 % noin tunnissa.
Toyotan WRC-talli julkisti ensi vuoden kuljettajansa ja uuden apulaistallipäällikön.
Kalle Rovanperä ajaa ensi kaudella koko sarjan ja hänen rinnalleen tulee Sami Pajari, Elfyn Evans ja Takamoto Katsuta. Lisäksi Sebastien Ogier ajaa osan vuoden kisoista.
Jari-Matti Latvala jatkaa tallipäällikkönä, mutta avukseen hän saa Juha Kankkusen. Latvala ajaa ensi vuonna myös Historic-rallin EM-sarjan Toyota Celicalla.
Rovanperän kartanlukijana jatkaa Jonne Halttunen, mutta Pajari saa uuden kartanlukijan, joka ilmoitetaan myöhemmin. Eilen kerrottiin, että Pajarin lopettaa yhteistyön nykyisen kartanlukijansa Enni Mälkösen kanssa.
Laurin & Klement esitteli 18.11.1899 kaksi yksisylinteristä moottoripyörää, joissa oli rungon suojassa L&K:n suunnittelema moottori, sähkömagneettinen sytytysjärjestelmä ja polttoainesäiliö. Moottorin voima välittyi takapyörälle nahkahihnalla. Kuva: Skoda.
Marraskuussa 125 vuotta sitten Laurin & Klementin Slavia-merkkiset moottoripyörätyypit A ja B esiteltiin yleisölle ajonäytöksessä Prahassa. Alle neljä vuotta aiemmin Mladá Boleslavissa perustettu polkupyörätehdas toi julkisuuteen modernit, teknisesti etevät moottoripyörät, jotka laajensivat merkittävästi tehtaan tuotevalikoimaa.
Moottorin asennus runkoon eikä korkealle etupyörän yläpuolelle laski moottoripyörän painopistettä, paransi ajettavuutta ja suojasi moottorin komponentteja. Muita uusia ratkaisuja olivat itse kehitetyt innovatiivinen sähköinen sytytysjärjestelmä ja kaasutin.
Moottoripyörillä saavutettu kaupallinen ja moottoriurheilullinen menestys pohjustivat Mladá Boleslavin tehtaan tietä kohti ensimmäistä L&K Voiturette A -automobiilia vuonna 1905.
Rohkea aloitus
Mekaanikko Václav Laurin ja kirjakauppias Václav Klement perustivat Slavia-polkupyöräverstaan Mladá Boleslavissa juuri ennen joulua 1895. Heidän yrityksensä modernit ja korkealaatuiset tuotteet mahdollistivat verstaan laajentamisen tehtaaksi, mikä puolestaan kiihdytti tuotevalikoiman laajentumista.
Syksyllä 1898 Václav Klement kiinnostui kasvavasta moottoripyöräsektorista. Jo keväällä 1899 L&K tarjosi polkupyörien ostajille bensiiniapumoottoria, mutta varsin nopeasti kävi selväksi, että tulevaisuus oli oikeiden moottoripyörien. Laurin & Klement päätti omistautua niiden kehittämiselle.
Ainutlaatuisia teknisiä ratkaisuja
Teknisesti lahjakas Václav Laurin hylkäsi vallalla olleen rakenneratkaisun, jossa moottori asennettiin suoraan vetävän etupyörän yläpuolelle. Hänen mielestään sillä eivät toteutuneet hänen moottoripyörän ajettavuudelle ja luotettavuudelle asettamansa vaatimuksensa.
L&K tyyppi A:ssa (vuodelta 1899) oli nelitahtinen yksisylinterinen bensiinimoottori isku-tilavuudeltaan 184 cm3 ja teholtaan 1,25 hv (0,9 kW). Vain 50 kg painanut moottoripyörä saavutti huippunopeuden 30 km/h. Kuva: Skoda.
Laurin päätyi sijoittamaan moottorin keskelle runkoa, lähemmäs moottoripyörän keskikohtaa, mikä paransi moottoripyörän painonjakaumaa.
Putkirunkorakenne myös suojasi yksisylinteristä moottoria, polttoainesäiliötä ja höyrystyskaasutinta sekä sytytysjärjestelmää mekaanisilta vaurioilta. Sittemmin rakenteesta tuli kansainvälinen standardiratkaisu. Lisäksi Laurin korvasi itse suunnittelemallaan sähkömagnetismiin perustuvalla sytytysjärjestelmällä aiemmin käytetyn ulkoisella liekillä kuumennetun platinahehkuputkisytytyksen.
Ensimmäiset kaksi yksisylinteristä L&K Slavia -moottoripyörää ensiesiteltiin Praha-Bubnyn polkupyöräreittiradalla 18.11.1899.
Noin 460 guldenin hintaisessa tyyppi A:ssa moottori oli iskutilavuudeltaan 184 cm3 ja teholtaan 1,25 hv (0,9 kW).
Tehokkaammassa (1,75 hv / 1,3 kW) 500 guldenin tyyppi B:ssä oli 240 m³:n moottori. Moottorin voima välittyi takapyörälle nahkahihnalla. Näiden kahden moottoripyörätyypin huippunopeudet olivat 30 km/h ja 40 km/h.
Huhtikuussa 1905 Prahan ajoneuvonäyttelyssä L&K:n näyttelyosaston keskipisteenä oli vielä nelisylinterinen moottoripyörä-tyyppi CCCC , mutta etuoikealla on näkyvästi esillä myös tulevan, ensimmäisen Laurin & Klement Voiturette A -automobiilimallin moottori. Kuva: Skoda.
Uutuusmallit menestyivät hyvin ulkomailla, kuten Britanniassa ja Saksassa. Näillä maissa moottoripyörillä saavutettiin niin hyvä maine, että vuodesta 1904 alkaen Slavian yksi- ja kaksisylinterisiä malleja valmistettiin lisenssillä Germania-nimisinä Saksan Dresdenissä. Samana vuonna L&K esitteli tyypin CCCC, joka oli yksi maailman ensimmäisistä nelisylinterisistä moottoripyöristä. L&K:n huippusaavutuksena voidaan pitää Pariisin Dourdanissa vuonna 1905 voitettua moottoripyörien epävirallista maailmanmestaruutta.
Siirtyminen autoihin
Moottoripyöriensä kulta-aikaan Laurin ja Klement olivat jo alkaneet suuntautua automobiileihin. Prahassa esiteltiin huhtikuussa 1905 uusi yksilitrainen kaksisylinterinen moottori, joka tuli samana syksynä voimanlähteeksi L&K:n ensimmäiseen Voiturette A -automobiiliin.
Moottoripyörien valmistus Mladá Boleslavissa päättyi vuonna 1910. Siihen mennessä ehdittiin tehdä arviolta 3500‒4500 moottoripyörää. Moottoripyörämalleista esimerkiksi tyyppi B vuodelta 1902, tyyppi L vuodelta 1904 ja kaksimoottorinen CCD vuodelta 1906 löytyvät Škoda-museon kokoelmista Mladá Boleslavissa.
Vuonna 1907 Laurin & Klement esitteli ylellisen avoautomallin L&K FF, jossa oli ensimmäinen Keski-Euroopassa valmistettu kahdeksansylinterinen rivimoottori. Samaan aikaan L&K kehitti yhteistyössä sähkötekniikan pioneeri František Křižíkin kanssa nelisylinteriseen Laurin & Klement E -malliin perustuneen hybridin, jossa oli kaksi tasavirtamoottoria.
Mladá Boleslavissa moottoripyörätyyppien A ja B myötä vuonna 1899 alkanut vaikuttava, nyt jo 125-vuotinen moottoreiden suunnittelun ja rakentamisen perinne jatkuu edelleen.
Hyundai Motorsportin Emil Lindholm kävi viime vuoden tavoin Japanin MM-rallin yhteydessä kyyditsemässä Hyundain arvovaltaisia vieraita.
Tällä kertaa Lindholmin ajokkina oli täysiverinen Hyundai i20 N Rally1-auto, jolla suomalaiskuljettaja lennätti VIP-vieraita Japanin MM-rallissa kolmeen kertaa ajetulla Toyota Stadiumin (2,15 km) asfalttipintaisella yleisö-EK:lla.
Lindholmin kyydistä pääsivät nauttimaan Hyundaille tärkeät japanilaiset toimittajat ja somevaikuttajat.
– Aika harvoin pääsee täysverisellä ralliautolla ajamaan MM-rallin yleisöerikoiskoetta niin monta kertaa peräkkäin, kun pääsin Toyota Stadiumia kiertämään, Lindholm hymyilee.
– Tässä lajissa vastaavanlaisia yleisöpyörityksillä pääsee yleensäkin harvemmin ralliautolla treenaamaan, joten nyt Japanin MM-rallin yleisöerikoiskokeesta on ainakin hyvää käytännön kokemusta. Käytössäni oli kunnon peli eli Rally1:n ja näen, että reissusta oli hyötyä, sillä kaikki kilometrit Rally1-autolla ovat eduksi. Tiukkojen testisääntöjenkin takia ajokilometrit Rally1:llä ovat normaalisti kiven alla, Lindholm muistutti.
Lindholm on käytännössä myös maailmanympärimatkalla, sillä Japanista matka jatkui jo Yhdysvaltoihin ja siellä San Franciscoon.
– Ajatan sielläkin kahtena päivänä Hyundaille tärkeitä vieraita. Tällä kertaa ajokkinani on kilpa-autoksi rakennettu täyssähköauto, jossa on kunnon alusta, pyöräntuennat jne. Varmasti mielenkiintoinen kokemus. San Franciscosta lennän Saksaan ja sieltä kotiin. Kyllä tässä tulee reilun viikon aikana koko maapallo kierrettyä.
Tulevan kauden ajo-ohjelma on Lindholmin osalta vielä auki ja työnalla. Ratkaisuja saadaan siinä vaiheessa, kun ilman sopimusta olevien tehdaskuljettajien työpaikat selviävät.
– Töitä ensi kauden eteen tehdään kovasti. Tärkeätä olisi päästä ajamaan mahdollisimman paljon niin ralleja kuin myös testiä. Hyvän kalenterin eteen teemme koko ajan töitä, Lindholm toteaa.
Valtakunnallisen tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen mukaan raskaan liikenteen tyytyväisyys maanteiden kuntoon kesällä on kasvanut tilastollisesti merkittävästi Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen toimialueella eli Uudellamaalla sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Yksityishenkilöiden tyytyväisyys sen sijaan laski hieman.
Raskaan liikenteen tyytyväisyys sekä maanteiden kuntoon pääväylillä että muiden teiden kuntoon nousi. Myös pääteiden hoitoon pääväylillä ammattiautoilijat olivat yksityisautoilijoita tyytyväisempiä. Lisäksi ammattiautoilijoiden tyytyväisyys päällysteiden kuntoon pääteillä nousi. Pääteillä raskasta liikennettä haittasivat eniten päällysteiden reiät, urat sekä päällysteen paikkausten laatu.
Päällysteiden kunto on tärkein osatekijä, joka vaikuttaa tienkäyttäjien tyytyväisyyteen.
“Raskaan liikenteen kuljettajilla korostuu päätieverkon päällysteiden kunto, kun taas yksityisautoilijoilla tyytyväisyyteen vaikuttaa yhtä paljon myös alemman tieverkon päällysteiden kunto. Muiden osatekijöiden, kuten tiemerkintöjen näkyvyyden, liikennemerkkien kunnon ja tienvarsien sekä levähdys- ja pysähtymisalueiden siisteyden vaikutus tienkäyttäjien kokonaistyytyväisyyteen on vähäisempi”, toteaa Uudenmaan ELY-keskuksen liikennejärjestelmäasiantuntija Annika Sarkkola.
Päällysteen kunnosta valitetaan
Tyypillinen liikenteen asiakaspalvelun kautta tullut tienkäyttäjän palaute koskee päällysteen kuntoa.
Tänä vuonna Uudenmaan ELY-keskuksen toiminta-alueella eli Uudellamaalla sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä päällystettiin noin 780 ajoratakilometriä, josta reilu 70 km oli kävely- ja pyöräilyväyliä. Valtakunnallisesti päällystystöiden tavoitteena oli pysäyttää korjausvelan kasvu eli se, ettei huonokuntoisten päällysteiden määrä kasvaisi.
“Korjausvelan pysäyttäminen oli mahdollista hallituksen myöntämän erillisrahoituksen ansiosta. Näillä näkymin lisärahoitusta on tarjolla myös vuodelle 2025, jolloin toivottavasti pystytään edelleen korjausvelkaa vähentämään erityisesti alemmalla tieverkolla”, toteaa tienpitoyksikön päällikkö Timo Karhumäki.
Ammattiautoilijat arvioivat myös levähdys- ja pysähtymisalueiden siisteyden ja riittävyyden paremmaksi kuin aikaisempina vuosina. Vaikka kasvillisuuden niitot ja raivaukset herättivät keskustelua, tyytyväisyys niihin oli samalla tasolla kuin edellisinä vuosina niin yksityis- kuin ammattiautoilijoidenkin parissa. Etenkin liittymistä on raivattu tänä vuonna vesakkoja.
“Uudenmaan ELY-keskuksen alueella tienkäyttäjät antavat tyypillisesti palautetta teiden varsilla havaitsemistaan näkemäesteistä, kuten puista ja pusikoista. Lisäksi tienkäyttäjät ilmoittavat vieraslajeista, kuten lupiinista, kurtturuususta ja espanjansiruetanasta. Tienvarsien niitoista annetaan palautetta sekä puolesta että vastaan. Useampia niittoja toivovat perustelevat niittotarvetta paitsi vieraslajien torjumisella myös liikenneturvallisuudella. Niitot parantavat tienvarsien näkemiä ja vähentävät näin osaltaan liikenneturvallisuusriskejä. Toisaalta myös harvemmille tai myöhemmille niitoille on kannattajansa, jotka puolustavat luonnon monimuotoisuutta”, Sarkkola kertoo.
Uudenmaan ELY-keskus sai ammattiautoilijoilta parhaan keskiarvon pääteiden ajettavuudesta, leveydestä, mutkista ja mäistä. Myös sorateiden kuntoon keväällä ja kesällä oltiin tyytyväisimpiä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella niin henkilöautoilijoiden kuin ammattiautoilijoidenkin parissa.
Yksityishenkilöiden tyytyväisyys jalankulku- ja pyöräteiden päällysteisiin on hienoisessa kasvussa. Myös jalankulku- ja pyöräteiden määrään tyytyväisyys oli noussut viime vuoden lukemista. Tänä vuonna jalankulku- ja pyöräteitä päällystettiinkin Uudenmaan ELY-keskuksen alueella ennätysmäärä.
Kaksi kertaa vuodessa
Väylävirasto selvittää tienkäyttäjien tyytyväisyyttä kahdesti vuodessa: talvikunnossapidon ja kesäkauden maanteiden kunnon osalta. Tuloksia käytetään toiminnan seurannassa sekä suunnittelussa ja ohjauksessa.
Tuoreimmat tulokset koskevat kesäkauden tutkimusta, joka toteutettiin 15.8.–25.9.2024. Mittarina kyselyssä käytetään tienkäyttäjien tyytyväisyyttä maanteiden kuntoon kesäkaudella. Raskas liikenne ja yksityishenkilöt ovat kyselyssä omina asiakasryhminään, joiden molempien tyytyväisyys on yhtä tärkeää.
Yksityishenkilöiltä kerättiin tietoa online-paneelissa, kun taas raskaan liikenteen osalta käytettiin kirjekyselyä, johon oli myös sähköinen vastausmahdollisuus. Tutkimukseen vastasi yhteensä 4 603 yksityishenkilöä ja 1 281 ammattiautoilijaa. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella tutkimukseen vastasi 1707 yksityishenkilöä ja 266 ammattikuljettajaa.
