Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa Taksiliiton 9.4.2019 julkaisemaan tiedotteeseen.

Taksiuudistus on osa liikennepalvelulakia, jonka tavoitteena on mahdollistaa asiakkaalle monipuoliset ja heidän tarpeitaan vastaavat palvelut. Laki antaa tilaa koko liikennemarkkinan kehittymiselle uudistamalla liikenteen julkista ohjausta ja velvoittamalla palveluntarjoajat avaamaan tietojaan palvelujen kehittämiseksi, todetaan ministeriön tiedotteessa.

Lain tavoitteena on varmistaa liikennepalvelujen saatavuutta, edistää kilpailua henkilöliikennemarkkinoilla sekä parantaa liikennealan palveluntarjoajien kilpailukykyä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Laki myös tukee kuljetusten tehostamista ja sitä kautta ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Ministeriön mukaan laki luo edellytykset liikenteen digitalisaatiolle, uusille liiketoimintamalleille ja uudenlaisille palveluille. Laki muun muassa edellyttää, että liikkumispalveluja tarjoavat tahot avaavat palvelujensa olennaiset tiedot palvelukehitystä varten.

Tarkoitus on, että asiakkailla olisi käytössään saumattomat eri liikennevälineiden ja -palvelujen väliset matkaketjut. Erityisesti taksialalla on ollut positiivisia esimerkkejä tietorajapintojen avaamisesta.

Uudistus tuo helpotusta taksien saatavuuteen ja kuljettajapulaan

Uudistuksen tavoite on lisätä taksipalvelujen tarjontaa, sillä ennen uudistusta taksitoimijoiden määrä oli vähentynyt vuosi vuodelta.

Poistamalla taksilupien määrän rajoittamisen, alalle on helpompi tulla ja tarjota palveluja esimerkiksi osa-aikaisesti muun työn ohessa tai yhdistää taksipalvelujen tarjonta muuhun elinkeinotoimintaan. Tämä tuo uusia mahdollisuuksia myös haja-asutusalueiden liikennepalveluiden järjestämiseen, tiedotteessa sanotaan.

Lain voimaantulon jälkeen alalle on tullut uusia toimijoita. Liikenne- ja viestintävirasto on myöntänyt yli 3 900 uutta taksiliikennelupaa ja lähes 5 000 uutta taksinkuljettajan ajolupaa.

Ministeriön mukaan yksi ratkaisu kuljettajapulaan oli taksinkuljettajan paikallistuntemuskokeen poistaminen taksinkuljettajan kokeesta. Paikallistuntemuskokeen poisto oli eduskunnan keskustelema ja hyväksi toteama ratkaisu. Ministeriö tarttui asiaan nopeasti sen jälkeen, kun muun muassa Taksiliitto ja monet muut taksialan toimijat olivat esittäneet kokeen poistoa liikennepalvelulain seurantakokouksessa syksyllä 2018.

Kuljettajalta vaaditaan edelleen riittävä vuorovaikutus- ja kielitaito sekä pääasiallisen toiminta-alueensa paikallistuntemus. Erona aiempaan on, että nyt vaatimusten toteutumisesta vastaa liikenneluvan haltija.

Taksinkuljettajan koe säilyi muilta osin ennallaan. Kokeessa mitataan keskeisiä taksinkuljettajana toimimisen taitoja, kuten sitä, että kuljettaja kykenee huolehtimaan matkustajan turvallisuudesta ja huomioimaan matkustajan toimintarajoitukset.

Taksiyritysten ja välityskeskusten sisäisillä laadunvarmistuskeinoilla on keskeinen merkitys kuljettajan osaamisen varmistamisessa ja kehittämisessä.

Merkittävä osa taksikuljetuksista on Kelan ja kuntien tilaamia lakisääteisiä palveluja vanhuksille, vammaisille ja terveydenhuollon asiakkaille.

Olennaista on sopivan kuljetusten järjestämistavan valinta ja riittävän tehokkaat hankintasopimukset. Palvelujen sujuvuuden turvaaminen edellyttää myös eri viranomaisten tiivistä yhteistyötä. Tämän vuoksi liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Liikenne- ja viestintävirastoa selvittämään asiaa yhdessä toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

Vaikutuksia arvioidaan yhdessä alan toimijoiden kanssa

Taksitoimialalla lupien säännöstelystä ja enimmäishinnoista luopuminen on mahdollistanut sen, että tarjonta ja hinnat elävät markkinatilanteen mukaisesti.

Hyvin toimivat markkinat edellyttävät tuekseen tehokasta valvontaa. Jos markkinoilla esiintyy kilpailulain vastaista toimintaa, se voi vaikuttaa palvelujen hintoihin ja saatavuuteen. Valvonnalla varmistetaan, että kaikki toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.

Liikennepalvelulain ja siihen sisältyvän taksilainsäädännön uudistusten vaikutuksia ministeriö seuraa ja arvioi yhteistyössä muun muassa Liikenne- ja viestintäviraston kanssa.

Ministeriö on myös asettanut seurantaa varten liikennemarkkinafoorumin, jonka työhön voivat osallistua sekä viranomaiset että toimialan edustajat. Lisäksi ministeriö huomioi lain seurannassa saamansa kansalaispalautteet sekä mediassa esiin nostetut epäkohdat.

Ison uudistuksen tullessa voimaan, tarvitaan aikaa uuteen tilanteeseen sopeutumiseksi. Kokonaisvaltaisempia johtopäätöksiä lain vaikutuksista voidaan tehdä vasta myöhemmässä vaiheessa.

Ministeriön mukaan liikennepalvelulaki valmisteltiin avoimesti ja laajassa yhteistyössä alan järjestön, toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Valmistelussa tarjottiin myös kansalaisille mahdollisuus vaikuttaa.

Liikennepalvelulakia koskevat valmisteluvaiheen keskustelut olivat seurattavissa suorina verkkolähetyksinä ja saatavilla myöhemmin tallenteina. Lisäksi laki oli normaaliin tapaan avoimesti lausuttavana oikeusministeriön ylläpitämässä lausuntopalvelussa.

Liikennepalvelulaki-hanke käynnistyi marraskuussa 2015. Hanke on toteutettu kolmessa vaiheessa sen sisällöllisen laaja-alaisuuden takia. Laki tuli pääosin voimaan 1.7.2018, viimeinen kolmas vaihe tuli pääosin voimaan 1.4.2019.

Katso myös: Taksiliitto: Ministeriö yrittää syyllistää taksialaa epäonnistuneesta taksiuudistuksesta, vaikka syylliset ovat ministeriössä!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //