Koti Blogi Sivu 194

Elokuun viimeisenä viikonloppuna monipuolinen sähköautotapahtuma Woikoskella

Kuva: Antti Järveläinen.

Woikoskella järjestetään elokuun viimeisenä viikonloppuna Electric Weekend -tapahtuma, joka tarjoaa monipuolista sähköisen liikkumisen ohjelmaa, jossa itse kokeminen on keskiössä.

Tapahtumassa pääsee itse kokeilemaan kymmeniä erilaisia sähköautoja, polkupyöriä, potkulautoja, ruohonleikkureita ja veneitä. Korjaamo-salissa on myös kahdeksan erittäin korkeatasoista luentoa tapahtuman aikana.

Maailmanennätyssauna

KiramiHarvia-Maailmanennätyssauna on kuumana perjantaista 29.8. klo 9:sta sunnuntaihin 31.8. klo 15 asti. Pientä sähkölämmitteistä saunaa lämmitetään saunan omien akkujen ja aurinkopaneelien sekä sähköauton kaksisuuntaisen latauksen avulla.

Tarjolla on myös perinteisempi puulämmitteinen palju. Saunojia tarvitaan yötä päivää maailmanennätyksen saavuttamiseksi, joten ota oma pyyhe ja uimapuku mukaan ja kirjaa nimesi ennätykseen!

Camping

Leirintäalue sijaitsee testiradan eteläpäädyssä, noin 300 metrin päässä tapahtumakeskuksesta. Sähköpaikkoja on saatavilla 20 euron maksua vastaan. Sähköttömät paikat ovat ilmaisia.

Alueella on WC, bajamajoja ja vesipiste. Tarjolla on edullista aamupalaa perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina, ja lounasta useissa eri ravintoloissa kello 9 alkaen. Illallista on tarjolla Ravintola Prinssissä ja isossa teltassa on myös mahdollisuus omatoimiseen kokkailuun ja grillailuun.

Pysäköinti

Pysäköinti on maksutonta WHD Gårdin testiradalla, joka on noin 300 metrin päässä tapahtumakeskuksesta. Liikuntarajoitteisille on tarjolla autokyytiä parkkipaikalta tapahtumakeskukseen ja invapaikkoja on tapahtumakeskuksen välittömässä läheisyydessä.

Perjantai 29.8.

9:00 Maailmanennätyssaunominen alkaa

10:00 Electric Weekend näyttely- ja koeajotapahtuma alkaa

11:00 Avaussanat, Antti Rantanen ja Harri Salo

11:10 Luento 1, Korjaamo-sali: Aurinkopanelit on sähköauton paras kaveri, Mikko Jokinen, Scanoffice

10-22 Useita lounas ja kahvilavaihtoehtoja tarjolla.

13:00 Luento 2, Korjaamo-sali: Sähköautojen tulevaisuus, Tero Kallio

15:00 Luento 3, Korjaamo-sali: Lataus ja sähköturvallisuus, Vesa Linja-Aho

17:00 Luento 4, Korjaamo-sali: Sähköautojen korjaaminen, Jesse Haapala, Kokkolan autohuolto,

18:00 Electric Weekend näyttely- ja koeajotapahtuma päättyy

19:00 Illallinen, Ravintola Prinssi

20:00 Trubaduuri Peter Joukainen, Iso teltta

Lauantai 30.8.

9:00 Electric Weekend näyttely- ja koeajotapahtuma alkaa

10:00 Luento 5, Korjaamo-sali: Kestääkö sähköverkko? Tuukka Heikkilä, Energiateollisuus ry

11:00 Luento 6, Korjaamo-sali: Sähköautojen vaihtoakut tulee, Akkuauto

9-22 Useita lounas ja kahvilavaihtoehtoja tarjolla.

13:00 Luento 7, Korjaamo-sali: Akkutohtori, Juho Heiska

15:00 Luento 8, Korjaamo-sali: Akkujen paloturvallisuus,Iiro Wennberg

16:00 Regeneranssi-Podcast live-äänitys grillikodalla

17:00 Electric Weekend näyttely- ja koeajotapahtuma päättyy

18:00 Illallinen, Ravintola Prinssi

19:00 DJ soittaa isossa teltassa

Sunnuntai 31.8.

15:00 Saunominen päättyy

16:00 Electric Weekend Camping 2025 päättyy

Tapahtuman osoite: WHD Gård, Nurmaankyläntie 90, 52960 Nurmaa

Lisätietoja Electric Weekend -Facebook sivuilta ja osoitteesta www.electricweekend.fi

Lue muita juttuja sähköautoilusta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Vasta 15-vuotias tulokas nousi driftingin Pro2-luokan Suomen mestariksi

Aku Airaksinen nro211 Jussi Juhala nro134. Kuva: TenhoPhotography.

Vasta 15-vuotias Aku Airaksinen teki sensaatiomaisen suorituksen autourheilun driftingin Pro2-luokan SM-sarjan päätösosakilpailussa Hämeenlinnassa. Suomen Driftingin edustaja nappasi voiton ja nousi niukasti Suomen mestariksi lauantaina. SM-hopea matkasi sarjakärjessä Ahvenistolle saapuneelle, Kannuksen Moottorikerhon Petteri Joki-Hollannille.

Neljän osakilpailun mittaisen Drift SM Fure Pro2 -sarjan lopulliset ratkaisut haettiin Hämeenlinnan Ahveniston moottoriradalla kahden päivän aikana. Perjantaina oli jaossa pieni nippu SM-pisteitä lajitteluvedoissa, mutta lauantaina ajettiin varsinainen SM-osakilpailu lajitteluiden 32 parhaan ajajan pudotuspelityylisessä ”kuljettaja vastaan kuljettaja” -pariajokaaviossa.

Lajitteluiden perusteella katseet kohdistuivat Drift Madness Trackin Jussi Juhalaan ja SM-sarjassa toisena olleeseen, Suomen Driftingin (FPDA) Aku Airaksiseen, jotka muodostivat kärkisijat ajettuaan kumpikin paremmalla vedollaan yhtä monta suorituspistettä (92). FPDA:n Lasse Lehtiniemi oli lajitteluiden kolmas, mutta samoihin suorituspisteisiin (87) ylsivät kaksi seuraavaa, FPDA:n Kalle Lehmusvaara ja Ruotsin Niklas Jonsson. SM-sarjan kärkinimi, Kannuksen Moottorikerhon Petteri Joki-Hollanti oli lajitteluissa kahdeksas.

Lauantain kaavion päättäneessä finaalissa kohtasivat Airaksinen ja Juhala, joista tulokaskuljettaja Airaksinen kuittasi osakilpailun ykkössijan jättäen näin Juhalan toiseksi. Pronssifinaalissa Jonsson oli Kuusamon Urheiluautoilijoiden Nico Juntusta vahvempi vieden osakilpailun kolmospaikan.

Kun Joki-Hollanti oli pudonnut jatkosta Juhalaa vastaan Top8-vaiheessa ja hänelle kirjattiin kahden päivän pisteiden perusteella osakilpailun viides sija, tarkoitti se sitä, että Airaksinen nousi SM-sarjan kakkospaikalta Suomen mestariksi.

– On sanaton fiilis. En käsitä, että voitin sekä kisan että Suomen mestaruuden. SM oli niin tiukalla. Ratkaisevaa oli se, että Joki-Hollanti putosi Top8-vaiheessa. Heti sen jälkeen napsahti mieleen ja spotterini kertoi, että voitan SM:n, jos voitan kisan. Sitten vedin vain täysillä. En tiedä helposta loppupäivästä, mutta täysiä vedinkin. Olen yllättynyt mestaruudesta, vaikka lopulta sitä hainkin, Airaksinen kertoi riemuissaan.

Niin ikään luokan tulokas, 22-vuotias Joki-Hollanti kuittasi SM-hopeaa vain kolme sarjapistettä Airaksista perässä.

– Olen tyytyväinen SM-hopeaan. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille, varikolle ja tiimille ja kaikille, Joki-Hollanti totesi FlyingFinnTV-palvelun suorassa lähetyksessä.

SM-pronssin otti viime kauden Suomen mestari, Honkajoen Moottorikerho / UA:n Juha-Matti Mäkinen, jonka taival Ahvenistolla päättyi Top16-vaiheessa niin ikään Juhalaa vastaan.

– Nuoret pojat vetivät sen verran kovemmin, että kyllä tämä kolmossija on ihan voitettu meille. Siellä on kärjessä ne kaksi, joiden pitääkin olla, konkari Mäkinen jakoi kunniaa Airaksiselle ja Joki-Hollannille FlyingFinnTV-palvelussa.

Juhala oli SM-pisteissä neljäs.

– Olen varmaan ikuinen [osakilpailun] kakkossijalainen. Ei oikeasti. Täytyy olla hiton tyytyväinen, koska täällä oli varmaan sarjan vaikein rata enkä ole varmaan ajanutkaan täällä koskaan. Koko päivän lähti tosi hienoja vetoja. Vähän napsui seinään finaalissa, mutta se riittää mihin riittää, kun kaikkensa yrittää. Täytyy olla tosi, tosi tyytyväinen. Tiimi oli taas tänään ihan huikea, kaikki on toiminut, Juhala kiitteli FlyingFinnTV-palvelun haastattelussa.

Sarjassa kuudenneksi sijoittunut naapurimaamme Jonsson oli erittäin mielissään kilpailun jälkeen.

– Juuri viime hetkillä tuli ensimmäinen palkintosijani Suomessa. Oli tosi kiva kisa ja koko kausi. Oli niin mahtavia kuskeja ja ratoja. On vaikea olla pois ensi kaudella. Uskon, että näette vielä minua Suomessa, Jonsson ennakoi FlyingFinnTV-palvelussa.

Vaikka Drift SM Fure Pro2 -kausi nyt päättyi, ei driftingin kotimainen SM-kausi ole vielä täysin paketoitu. Drift SM Koneita.com Pro -sarjan viides ja samalla viimeinen SM-osakilpailu ajetaan Iitin Kymiringillä 5.-6. syyskuuta.

Drift SM Fure Pro2, 4/4-osakilpailu, Hämeenlinna, Ahvenisto, 23.-24.8.2025

Pro2-luokka:

1. Aku Airaksinen, FPDA, BMW

2. Jussi Juhala, DM, BMW

3. Niklas Jonsson, SWE, BMW

4. Nico Juntunen, KuuUA, Nissan

Pro2-luokka, SM-loppupisteet:

1. Aku Airaksinen, FPDA, BMW, 303 pistettä

2. Petteri Joki-Hollanti, KMK, BMW, 300p.

3. Juha Matti Mäkinen, HoMK/UA, Nissan, 198p.

4. Jussi Juhala, DM, BMW, 194p.

5. Mikael Karen, LoiUA, BMW, 189p.

 

Lue muita drifting-juttuja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Rallisprint SM -sarja palasi tauolta Kiteellä

Tuukka Hallialle ei löytynyt edelleenkään pysäyttäjää nelivedoissa. Kuva: Timo Uimi / AKK.

Rallisprintin suomenmestaruussarjan kuuden kuukauden mittainen tauko päättyi lauantaina 23. elokuuta Idän Metsäkone SM-Rallisprintissä.

Kitee Race & Event Moottoriurheilukeskuksella ajettiin kauden kolmas osakilpailu, joka samalla avasi sarjan sorakauden. Keski-Karjalan Urheiluautoilijoiden järjestämässä kisassa yleiskilpailun voittoihin ajoivat Eetu Kortelainen ja Tuukka Hallia.

Rallisprint SM:n yleisessä sarjassa kilpaillaan niin kaksivetoisten kuin nelivetojenkin Suomen mestaruudesta. Nelivedot käsittävät luokat 1 ja 2 ja kaksivedoilla ajetaan luokissa 3-6.

Nelivedoissa Tuukka Hallia (MäntsMK) on ollut viime vuosina täysin omaa luokkaansa, eikä Kiteen osakilpailu tuonut trendiin poikkeusta. Nelikkojen yleiskilpailun ja luokan 2 voitto irtosi ylivoimaiseen tyyliin yli 10 sekunnin erolla toiseksi tulleeseen Jari Lamminsivuun (HämUA).

Edellinen tappio SM-sarjassa Hallialla on vuoden 2022 toukokuulta, jolloin sarjassa ajettiin vielä asfaltilla, voittoputki on siis jo reilusti yli kolmen vuoden ikäinen. Hallia jatkaa nelivetojen pistekärkenä, kun jäljellä on vielä kolme osakilpailua.

Kolmanneksi yleiskisassa tuli Janne Laasonen (JoeUA) ennen Aarni Mertasta (Kaj-UA), joka kuittasi nelivetojen ykkösluokan korkeimmat pisteet.

Kaksivedoissa kotikilpailuaan ajavat kuskit olivat vahvoja. Yleiskilpailussa nopeinta kyytiä piti Keski-Karjalan Urheiluautoilijoiden Eetu Kortelainen, joka nappasi myös nelosluokan voiton. Kortelainen kävi kovaa kamppailua voitosta sarjan vakiomenestyjiin lukeutuvan Mika Lemmetin kanssa, joka joutui taipumaan Kortelaiselle lopulta vain 21 sekunnin kymmenyksellä.

Lemmetti kuittasi kuitenkin luokan 6 ykkössijan, joka nostaa Laihian UA:n kuskin 39 pisteellä yksin sarjakärkeen. Samassa luokassa kilpaillut Ville Reuter (KaMK) oli toinen ja pisteissä nyt toisena, kahden pisteen päässä Lemmetistä. Luokan 5 voittanut Ville Keljo (P-HUA) nousi 35 pisteellään sarjassa kolmanneksi.

Senioreissa kilpaileva Jukka Lifländer (K-KUA) oli yleiskisan kolmas, 1,7 sekuntia Kortelaista perässä.

Luokkavoittoihin yleisessä siis Mertanen (1), Hallia (2), Anssi Rita (3, ImUA), Kortelainen (4), Keljo (5, P-HUA) sekä Lemmetti (6).

Junioreissa ykkössijat luokissaan nappasivat Valtteri Koski (7, Al-Härmä), Timo Viitanen (8, HoMK/UA), Marko Paasonen (9, TerUA), Juho Ruuth (10, MhMK), Janne Laasonen (11) sekä Markus Hassinen (12, K-KUA). Viitanen jatkaa sarjan kärjessä ennen Koskea ja Ruuthia.

Senioreissa ajetaan luokissa 13-15. Jukka Lifländer kamppaili tosissaan jopa kaksivetojen koko kilpailun nopeimmasta kellotuksesta. Kotikisaansa ajanut Lifländer johtikin vielä ensimmäisen kierroksen jälkeen, mutta joutui lopulta taipumaan toisella kierroksella kolmanneksi. Luokan 13 Lifländer voitti kuitenkin ylivoimaisesti yli viiden sekunnin erolla. Luokan 14 ykköseksi kiiruhti Veini Kämppi (MhMK), joka hänkin oli kaksivetojen yleiskisassa hienosti kahdeksas. Luokan 15 voiton otti Jari Lamminsivu. Lifländer jatkaa sarjakärjessä kuuden pisteen erolla ennen kakkospaikalla tasoissa olevia Kämppiä ja Veijo Viitasta (RaaUA).

Naisten luokassa 16 Meiju Viitanen (RaaUA) oli omaa luokkaansa. Voitto irtosi peräti kahdeksan sekunnin erolla Marjo-Riitta Mansikkamäkeen (HämUA). Sarjakärkenä kisaan startannut Maria-Teresa Lahti (NokUA) taipui Kiteellä kolmanneksi ja sai pisteissä Viitasen rinnalleen. Kati Vinni (JoeUA) nappasi naisten nelivetoluokan 17 ykkössijan.

Nuorten luokassa Vili Hyytiäinen (HyUA) oli päivän ykkönen ennen Jesper Rantasta (AL-Härmä). Kolmanneksi ehti Rasmus Pentti (LMM). Kolmikko on myös luokan pisteissä samoilla sijoilla kauden kolmannen kisan jälkeen.

Suomi Cupissa BMW-Rallisarjan ykköseksi jälleen AL-Härmän Riku Koski, joka otti kauden kolmannen ykköstilansa ja jatkaa sarjakärjessä seitsemän pisteen erolla. Joukkuekilpailussa Mika Lemmetin, Tuukka Hallian ja Timo Viitasen muodostama Raakateippi otti jälleen täydet pisteet kolmella luokkavoitolla. Plakkarissa tiimillä on jo 99 pistettä, 22 pistettä enemmän kuin toisena olevalla Koski Racingin tiimillä.

Rallisprint SM -sarja jatkuu kolmen viikon kuluttua Pohjanmaalla RATI SM-Rallisprint -osakilpailuolla. Ensimmäinen kilpailu ajetaan lauantaina 13.9. Isokyrössä ja toinen heti perään sunnuntaina 14.9. Laihialla.

Idän Metsäkone SM-Rallisprint, Kitee

Yleiskilpailun tulokset (kaikki kilpailuluokat)

4WD

1. Tuukka Hallia (lk2) 2:39.15

2. Jari Lamminsivu (15) +10.42

3. Janne Laasonen (11) +10.80

4. Aarni Mertanen (1) +11.97

5. Joni Toivanen (2) +12.44

2WD

1. Eetu Kortelainen (lk4) 2:54.18

2. Mika Lemmetti (6) +0.21

3. Jukka Lifländer (13) +1.70

4. Ville Reuter (6) +2.01

5. Ville Keljo (5) +3.41

SM-luokkavoittajat

Yleinen

LK1: Aarni Mertanen

LK2: Tuukka Hallia

LK3: Anssi Rita

LK4: Eetu Kortelainen

LK5: Ville Keljo

LK6: Mika Lemmetti

Juniorit

LK7: Valtteri Koski

LK8: Timo Viitanen

LK9: Marko Paasonen

LK10: Juho Ruuth

LK11: Janne Laasonen

LK12: Markus Hassinen

Seniorit

LK13: Jukka Lifländer

LK14: Veini Kämppi

LK15: Jari Lamminsivu

Naiset

LK16: Meiju Viitanen

LK17: Kati Vinni

Nuoret

LK19: Vili Hyytiäinen

BMW-Rallisarja (Suomi Cup)

LK20: Riku Koski

Rallisprint SM -pisteet: 3/6 osakilpailua

4WD Yleinen

1. Tuukka Hallia 39p

2. Aarni Mertanen 30p

3. Jari Koski 25p

4. Harry Nieminen 24p

5. Juha Vinni 19p

 

2WD Yleinen

1. Mika Lemmetti 39p

2. Ville Reuter 37p

3. Ville Keljo 35p

4. Jukka Riuttanen 29p

5. Walle Pajuoja 26p

Juniorit

1. Timo Viitanen 39p

2. Valtteri Koski 35p

3. Juho Ruuth 30p

4. Aki Ala-Varvi 28p

5. Petri Väyrynen 27p

Seniorit

1. Jukka Lifländer 37p

2. Veijo Viitanen 31p

2. Veini Kämppi 31p

4. Jari Lamminsivu 30p

5. Tarmo Ollila 29p

Naiset

1. Maria-Teresa Lahti 29p

1. Meiju Viitanen 29p

3. Kaisa Sistonen 24p

4. Kati Vinni 17p

5. Marjo-Riitta Mansikkamäki 11p

Nuoret

1. Vili Hyytiäinen 31p

2. Jesper Rantanen 29p

3. Rasmus Pentti 28p

4. Miska Tuomisto 25p

5. Aatu Nikusaari 15p

BMW-Rallisarja (Suomi Cup)

1. Riku Koski 35p

2. Sami Laurila 28p

3. Anssi Luoma-Aho 24p

4. Timo Karhinen 11p

5. Ville Mäntynen 8p

Joukkueet (Suomi Cup)

1. Raakateippi 99p

2. Koski Racing 77p

3. VAH Team Kajaani 73p

4. Viitanen & Väyrynen Racing 69p

5. Ämmälänkylän Rallyrings 62p

Katso tästä muita rallisprint-juttuja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

Ensimmäinen Huili-taukopaikka avautuu 28.8.

Kuva: Koko3.

Tauko matkan varrella ei ole enää pelkkä pysähdys, vaan kokonaisvaltainen elämys. Restelin uusi Huili-konsepti uudistaa Suomen liikenneasemakentän, kun vuoden 2025 loppuun mennessä 33 modernia Huili-taukopaikkaa avautuu Neste-liikenneasemaverkostoon eri puolille maata.

Ensimmäinen Huili-taukopaikka avataan Neste Vantaa Tammisto-liikenneasemalla 28. elokuuta. Syksyn aikana Huili laajenee vauhdilla ja avajaisia juhlitaan seuraavaksi:

  • Neste Tampere Hatanpää 11.9.
  • Neste Imatra Korvenkangas 18.9.
  • Neste Varkaus Warkaudenportti 25.9.
  • Neste Janakkala Linnatuuli 1.10.
  • Neste Lahti Kivistönmäki 2.10.

Uusista asemista tiedotetaan aina, kun sopimukset on vahvistettu. Tämän vuoden avauskohteet on nyt nimetty, ja kohteiden tarkat aikataulut julkaistaan syksyn aikana liikenneasemakohtaisesti.

Ruoka päivän eri hetkiin

Ruoka on Huilin sydän ja syy pysähtyä. Aamuisin tarjolla on runsas buffet, josta löytyy esimerkiksi tuoretta leipää, talon munakokkelia ja vaihtuvia puuroja lisukkeineen, mutta myös nopeampia aamiaiskomboja, kuten smoothieita ja bageleita.

Lounasaikaan Huilissa nautitaan reilua kotiruokaa, kuten kievinkanaa, itse tehtyä lasagnea tai perinteistä karjalanpaistia. Joka päivä tarjolla on myös vaihtuvat keitot, kasvislounas ja runsas salaattipöytä tuoreen lämpimän leivän kera.

Viikonloppuisin lounas laajenee buffetiksi ja à la carte -listalta löytyy klassikoita kuten lehtipihvi sekä kiinnostavia uutuuksia, esimerkiksi butter-kanaa ja Huilin lempeä kanapasta.

Vitriinistä houkuttelevat omatekoiset bagelit, wrapit ja paikalliset erikoisuudet, kun taas makean ystäville tarjolla on muun muassa pistaasipuusteja, croissantteja ja muita kahvileivonnaisia.

Faktaa Huilista

  • 33 uutta taukopaikkaa ympäri Suomen vuoden 2025 loppuun mennessä
  • Ensimmäinen avaus Vantaan Tammistossa 28.8.2025
  • Syksyn avaukset jatkuvat Tampereella, Imatralla, Varkaudessa, Janakkalassa ja Lahdessa
  • Kaikki taukopaikat remontoidaan KOKO3:n suunnittelemalla, tunnistettavalla ja aikaa kestävällä sisustuksella
  • Neste-liikenneasemilla jo asiakkaita palvelevat Burger King -ravintolat pyritään pitämään avoinna normaalisti remonttien aikana.

Tulevat uudet Huili-taukopaikat

  • Neste Kuopio Puijonlaakso
  • Neste Imatra Korvenkangas
  • Neste Vantaa Tammisto
  • Neste Kerava Alikeravantie
  • Neste Varkaus Warkaudenportti
  • Neste Tampere Hatanpää
  • Neste Loviisa Ankkurituuli
  • Neste Sipoo Sipoonlahti
  • Neste Vantaa Keimola Itä
  • Neste Lahti Kivistönmäki
  • Neste Kempele Ouluntulli
  • Neste Kemi Lapintuuli
  • Neste Jyväskylä Kirri
  • Neste Masku Riviera
  • Neste Paimio
  • Neste Mäntsälä Tuuliruusu
  • Neste Janakkala Linnatuuli Länsi
  • Neste Lapinjärvi Pukaro
  • Neste Orimattila Tuuliharja
  • Neste Lahti Karisto
  • Neste Espoo Matinkylä
  • Neste Lappeenranta Simolantie
  • Neste Jyväskylä Savela
  • Neste Tampere Teiskontie
  • Neste Vantaa Tikkurila Kehä 3
  • Neste Jyväskylä Tourula
  • Neste Helsinki Hermanni
  • Neste Helsinki Malmi
  • Neste Tornio Röyttäntie
  • Neste Helsinki Eläintarha
  • Neste Hämeenlinna Idänpää
  • Neste Vantaa Martinlaakso Vihertie
  • Neste Express Helsinki Metsälä

Lue myös: Suomen tieverkoston varrelle nousee uusi ravintola- ja kahvilabrändi Huili

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Kuorma-auton syttymisherkkä kuorma hankaloittaa Iitin nokkakolarin pelastustöitä

Kuva: CvB.

Hätäkeskukseen tuli ilmoitus 23.8.2025 kello 13.17 kuorma-auton ja henkilöauton kolarista Iitissä Hämeentiellä (Vt12) Tapolantien ja Ratatien välillä.

Henkilöauto on lentänyt ojaan törmäyksessä ja kuorma-auto on poikittain tiellä. Kolarissa on menehtynyt ainakin yksi henkilö.

Kuorma-autossa on vetyä kyydissä, mikä vaikeuttaa syttymisherkkyytensä vuoksi pelastustoimia. Pelastustoimet tulevat kestämään todennäköisesti vielä pitkään.

Pelastuslaitoksen arvion mukaan tie saadaan auki vasta ensi vuorokauden puolella. Onnettomuuspaikan kohdalla tie on täysin poikki ja kiertotie henkilöautoille on järjestetty toistaiseksi Tapolantien ja Ratatien kautta.

Lue myös

Henkilöauton kuljettaja menehtyi eilisessä nokkakolarissa Nokialla

Henkilöauton kuljettaja kuoli nokkakolarissa Mynämäellä

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

Nuoret kaahasivat mopoilla poliisia karkuun järjettömillä nopeuksilla!

Arkistokuva. Kuva: CvB.

Perjantaina illalla moottoripyöräpoliisi havaitsi kilvettömän mopon Torniossa. Mopoa kuljettanut nuori lähti välittömästi ajamaan moottoripyöräpoliisia karkuun. Mopoilija ajoi moottoripyöräpoliisia karkuun Torniosta Keminmaahan, ajaen matkan aikana mm. kahden kaupan parkkialueen läpi.

Mopoilija ei hiljentänyt matkan aikana risteysalueilla, vaan ajoi uhkarohkeasti havainnoimatta risteykset läpi. Mopoilija kaahasi myös kevyenliikenteenväylällä 99 km/h nopeudella.

Kevyenliikenteenväylillä olleet useat jalankulkijat joutuivat väistämään pakenevaa mopoilijaa pientareelle. Matkalla Torniosta Keminmaahan mopoilija ajoi 99 km/h nopeudella, kaivoi puhelimen taskustaan ja alkoi kuvaamaan taaksepäin.

Lisäksi mopoilija näytteli keskisormea.

Keminmaassa mopoa kuljettanut nuori kaatui ja poliisi otti nuoren kiinni. Mopoa kuljetti 15-vuotias nuori, joka ei loukkaantunut tilanteessa.

Nopeuden perusteella nuoren kuljettama mopo katsotaan moottoripyöräksi, joka vaatii vähintään A1- luokan ajo-oikeuden.

Mopoa ei oltu muutoskatsastettu moottoripyöräksi. Poliisi määräsi nuoren väliaikaiseen ajokieltoon ja takavarikoi mopon. Poliisi teki nuoresta lastensuojeluilmoituksen ja ilmoitti asiasta huoltajille. Asiaa tutkitaan mm. törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

Toinen mopoilija ajautui ojaan

Noin puoli tuntia ensimmäisen mopoilijan kiinni jäämisen jälkeen toinen mopoilija pakeni moottoripyöräpoliisia Keminmaassa.

Mopoilija kaahasi moottoripyöräpoliisia karkuun kohti Lassilan koulua. Koulun takana mopoa kuljettanut nuori menetti mopon hallinnan ajautuen ulkokurvin puolelta heinikkoon päätyen lopulta ojaan.

Mopoa kuljetti 17-vuotias nuori, joka ei loukkaantunut tilanteessa. Nuori kertoi poliisille, että mopo kulkee yli 70 km/h.

Nopeuden perusteella nuoren kuljettama mopo katsotaan moottoripyöräksi, joka vaatii vähintään A1- luokan ajo-oikeuden. Mopoa ei oltu muutoskatsastettu moottoripyöräksi. Poliisi määräsi nuoren väliaikaiseen ajokieltoon ja takavarikoi mopon.

Poliisi teki nuoresta lastensuojeluilmoituksen ja ilmoitti asiasta huoltajille. Asiaa tutkitaan mm. törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

Vanhemmilla vastuu

Poliisi haluaa muistuttaa, että vanhemmilla on keskeinen vastuu nuorten liikennekasvatuksesta ja kulkuneuvojen valvonnasta. Vanhemmat ovat vastuussa nuoren käyttämän mopon turvallisesta ja laillisesta kunnosta.

Viritetty mopo on hengenvaarallinen. Perjantain törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset osoittavat, että valitettavan usein nuoret kuljettajat käyttävät kohtuuttomia nopeuksia liikenteessä ja vaarantavat kyseisellä toiminnalla sekä itsensä että muut liikenteessä kulkijat. Järjettömällä kaahaamisella voi olla pahimmassa tapauksessa kohtalokkaat ja peruuttamattomat seuraukset.

Lue muita juttuja mopoilijoista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Romutuspalkkiokampanjalla merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntaan

Arkistokuva. Kuva: Kuusakoski.

Autojen romutuspalkkio on ollut esillä mediassa viime päivinä. Autoalan Keskusliitto (AKL) korostaa hallituksen esityksen mukaisen romutuskampanjan merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen ja kiertotalouteen.

Autoalan menestyksellä on laajempaa vaikutusta koko Suomen hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Autoalan verokädenjälki on noin 3 miljardia euroa. Romutuspalkkio olisi tehokas keino autokaupan kysynnän elvyttämiseen.

Autoala arvioi uusien autojen myynnin kasvavan noin 9 000-10 000 kappaleella romutuspalkkion myötä, mikä parantaisi alan yritysten toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä. Kun uusien autojen kauppa on usean vuoden ollut 1990-luvun laman lukemissa, kärsivät siitä sekä autokaupat että korjaamot.

– Romutuspalkkio vaikuttaisi positiivisesti koko yhteiskuntaan liikenneturvallisuuden parantumisena. Kampanja toisi myös elinvoimaa 50 000 henkeä työllistävälle yrittäjävetoiselle autoalalle, jonka työllisyystilanne on autokaupan pitkäaikaisen alhon takia haastava. Romutuspalkkion myötä Suomen talouteen saataisiin laajemminkin positiivisia signaaleja, joita nyt tarvitaan, AKL:n toimitusjohtaja Tero Lausala arvioi romutuspalkkion vaikutuksia.

Romutuspalkkiossa uudelle hankittavalle autolle esitetty päästöraja 140 g/km (WLTP) mahdollistaisi myös edullisemman hintaluokan autojen mukanaolon kampanjassa, jolloin useammalla kotitaloudella olisi mahdollisuus hyödyntää kampanjaa uuden auton hankintaan.

AKL kuitenkin arvioi, että romutuspalkkiokampanjassa romutettavat autot tulevat keskimäärin olemaan elinkaarensa päässä olevia keskimäärin noin 210 g/km (WLTP) päästäviä henkilöautoja, joita voitaisiin korvata uusilla vähäpäästöisillä autoilla, joiden keskipäästöt jäisivät arviolta 80 g/km (WLTP) tienoille.

Traficomin vuosina 2015 ja 2018 laatimien, aiempia romutuspalkkiokampanjoita koskevien seurantatutkimusten perusteella romutuspalkkio lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, sillä romutuspalkkion hyödyntäjät poikkeavat uuden auton ostajien valtavirrasta.

Romutuspalkkio kannustaa uuden auton hankintaan tavanomaista nuorempia ja pienituloisempia asiakkaita sekä tavallista enemmän naisia verrattuna keskimääräiseen uuden auton ostajaan. Romutuspalkkion hyödyntäneet myös asuivat suhteellisesti useammin alueilla, joissa uusia autoja hankitaan keskimääräistä vähemmän.

Romutuspalkkio nopeuttaa autokannan uudistumista, mikä osaltaan johtaa liikenneturvallisuuden paranemiseen

Liikenneturvallisuus tutkitusti paranee vanhojen autojen korvautuessa uusilla autoilla, joissa on pakollisina varusteina useita turvajärjestelmiä. Suomessa autojen romutusikä on jo lähes 23 vuotta ja yli 15-vuotiaita henkilöautoja on Suomen liikenteessä noin 1,2 miljoonaa.

EU-komission turvallisuusasetuksen mukaisesti ensirekisteröitävissä autoissa on 7.7.2024 lähtien ollut pakollisena uusia turvallisuutta parantavia varusteita, esimerkiksi automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä, hätätilanteiden kaistanpitojärjestelmä ja peruutustutka tai kamera.

EU-komission arvioiden mukaan turvallisuusasetuksen muutokset vähentävät koko EU-alueella vuosina 2021–2037 yhteensä noin 24 800 liikennekuolemaa. Autokannan uudistaminen on myös Suomessa Onnettomuustietoinstituutin (OTI) parannusehdotusten listalla liikenneturvallisuuden kehittämiseksi.

Suomen vanha autokanta näkyy myös vakuutusyhtiöiden vahinkotilastoissa. Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan vuosina 2005–2010 valmistettujen autojen törmäysvahingoista (ajonopeus yli 60 km/h) lähes kymmenen prosenttia on johtanut henkilövahinkoihin. Vuonna 2021 valmistettujen tai uudempien autojen törmäyksissä henkilövahinkoihin on johtanut vain viisi prosenttia, vaikka uudemmilla autoilla ajetaan enemmän.

Romutuspalkkio edistää vahvasti henkilöautojen kierrätystä

Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan monipuolisesti useita toimia ja romutuspalkkio on osa tätä kokonaisuutta. Autoalan laskelmien perusteella romutuspalkkion päästövähennysvaikutus olisi noin 11 000 t COe/v.

Romutuspalkkio edesauttaa vanhojen huonokuntoisten autojen päätymistä asianmukaiseen käsittelyyn aiempaa varhaisemmassa iässä. Suomen Autokierrätyksen mukaan autoista kierrätetään ja hyödynnetään materiaalina ja uudelleenkäytössä yli 95 % auton painosta.

“On hyvä, että romutuspalkkio on kohdennettu uuden auton hankintaan, jolloin kampanjan rajalliset resurssit keskitetään esityksen mukaisesti tehokkaasti ja selkeästi kampanjan päätavoitteen, autokannan uusiutumisen nopeuttamiseen”, Lausala toteaa.

Vuosina 2020-2021 romutuspalkkio oli mahdollista hyödyntää vähäpäästöisen auton ohella myös sähköavusteiseen pyörään. Autokannan uusiutumisen kannalta se ei ollut tehokasta, sillä määräraha kului pääosin sähköpyörien hankintaan.

Polkupyörien ajosuoritteet olivat vain murto-osa henkilöautoilla ajetuista ja täten käytännössä pyörät eivät korvanneet työmatka- ja arkiliikkumisen tarpeita laajemmin.

Valtiontalouden näkökulmasta romutuspalkkio on nettopositiivinen, kun huomioidaan sen synnyttämät auto- ja arvonlisäverotuotot sekä onnettomuuskustannussäästö

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin seurantatutkimusten mukaan noin 60 % aiemmissa romutuspalkkioissa hankituista uusista autoista olisi jäänyt ilman palkkiota hankkimatta.

Autoalan laskelmien mukaan tämä ja kampanjan esitetyt ehdot huomioiden, valtion autovero- ja arvonlisäverotulojen kasvu sekä onnettomuuskustannussäästöt romutuspalkkiokampanjasta olisivat yhteensä noin 50 miljoonaa euroa.

AKL pitää kannatettavana, että romutuspalkkiota voitaisiin myöntää hallituksen esityksen mukaisesti jo 1.10.2025. Tämä minimoi riskiä markkinahäiriön syntymiselle autokauppaan.

Lue muita juttuja romutuspalkkiosta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kialla merkittävä laajennus sähköautojen tuotannossa

Kuva: Kia.

Viisiovinen Kia EV4 Hatchback on ensimmäinen Kian täyssähköinen auto, joka valmistetaan Euroopassa. Tuotanto käynnistyy Kian ainoalla eurooppalaisella tehtaalla Slovakiassa. Kyseessä on merkittävä askel Kian sähköistymisstrategiassa Euroopan alueella.

Erityisesti eurooppalaisille asiakkaille suunnattu EV4 kootaan yksinomaan Kia AutoLand Slovakiassa.

”EV4:n tuotannon käynnistyminen on meille valtava merkkipaalu. Se osoittaa eurooppalaisten toimintojemme teknisen osaamisen ja joustavuuden”, sanoo Marc Hedrich, Kia Europen toimitusjohtaja.

”20. elokuuta alkaen Slovakiassa valmistetaan täyssähköisiä malleja rinnakkain hybridien ja polttomoottorimallien kanssa. Tuotantokapasiteettimme laajenemisen myötä voimme palvella laajaa eurooppalaista asiakaskuntaamme entistä paremmin.”

”Uuden Kia EV4:n tuotannon aloitus Euroopassa on merkittävä tapahtuma myös meille Suomessa”, sanoo Klaus Pohjala, Kiaa maahantuovan Astara Auto Finlandin kaupallinen johtaja.

”Eurooppalainen tuotantolaitos mahdollistaa merkittävästi lyhyemmät toimitusajat autoille, ja yhdessä Euroopassa laajalti tehdyn kehitystyön kanssa olemme varmoja, että uusi EV4 lunastaa myös suomalaisasiakkaiden sille asettamat odotukset.”

EV4 perustuu Hyundai Motor Groupin E-GMP -alustaan ja on saatavilla kahdella akkukoolla: 58,3 kWh sekä 81,4 kWh. Molemmat akkukoot mahdollistavat virran ulosoton V2L sekä kaksisuuntaisen latauksen V2G. Siinä on alumiininen konepelti painon vähentämiseksi sekä kahdeksan ulkovärivaihtoehtoa, mukaan lukien yksi eksklusiivinen mattaväri. EV4:n muotoilu puolestaan yhdistää rohkeat, terävät linjat Kian palkittuun ”Opposites United” -muotoilufilosofiaan.

Zilinasta maailmalle

Kian tuotantolaitos Zilinassa, Slovakiassa, on yhtiön eurooppalaisten toimintojen kulmakivi. Vuonna 2004 avattu kahden neliökilometrin kokoinen tehdas sijaitsee strategisesti keskeisellä paikalle Euroopan markkinoiden palvelemiseksi. Tehdas työllistää noin 3 700 henkilöä ja hyödyntää yli 600 edistynyttä robottia. Tehdas kykenee valmistamaan useita malliversioita samanaikaisesti viidellä pääalueella: puristus, korirakenne, maalaus, moottori, ja kokoonpano.

Tuotantolinjoja on modernisoitu 108 miljoonan euron investoinnilla, ja mukaan on lisätty uusia teknologioita, kuten sähköautojen akkujen kuljetin alustarakenteen kokoonpanolinjalla.

Zilinan tehdas valmistaa myös muita malleja, kuten Kia XCeed ja Kia Sportage, mukaan lukien myös hybridit ja ladattavat hybridit, jotka muodostivat 25 prosenttia tehtaan kokonaistuotannosta vuonna 2024.

Tehtaan vuosikapasiteetti on 350 000 ajoneuvoa ja 540 000 moottoria. Vuodesta 2004 alkaen Zilinassa on valmistettu yli viisi miljoonaa autoa, joita on viety 83 maahan. Luku vastaa noin 11 prosenttia Kian maailmanlaajuisesta tuotannosta.

Kia on integroinut kestävän kehityksen toimenpiteitä tehtaan toimintaan. Vuodesta 2014 lähtien Kia Slovakia on vähentänyt ajoneuvoa kohden sähkönkulutusta 11 prosenttia, vedenkulutusta 28 prosenttia, sekä hiilidioksidipäästöjä 13 prosenttia.

Tällä hetkellä tehdas toimii täysin uusiutuvalla sähköllä, ja suunnitelmissa on kattaa 1,5 prosenttia energiatarpeesta uudella aurinkovoimalalla, joka valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Lue muita juttuja Kiasta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Nämä asiat ovat 17-vuotiaiden lisääntyneiden tieliikennekuolemien taustalla

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Poliisi haluaa painottaa, että nuoret kuljettajat eivät aina ole valmiita vastuulliseen ajamiseen. Jo 17-vuotiaana B-luokan ajokorttiin oikeuttavan ikäpoikkeusluvan tulisi olla aidosti poikkeuksellinen, ei nuorille rutiininomaisesti myönnettävä. Tilastokeskuksen tilastot osoittavat huolestuttavan kehityksen 17-vuotiaiden tieliikennekuolemissa.

Vuosina 2019–2024 liikenteessä 17-vuotiaita henkilö- ja pakettiauton kuljettajia kuoli 13, kun edeltävällä kuuden vuoden jaksolla 2013–2018 vastaavia kuolemia oli vain yksi.

Kuolemat 17-vuotiailla ovat selvästi yleistyneet juuri autoilun osalta – muissa liikkumismuodoissa samanlaista nousua ei ole havaittavissa. Kaikkiaan vuosina 2019–2024 tieliikenteessä 17-vuotiaita kuoli 34, kun vuosina 2013–2018 heitä kuoli 20.

Samanaikaisesti viime vuosina 17-vuotiaiden liikennerikokset ovat kasvaneet jyrkästi ja lähestyvät jo 18–20-vuotiaiden nuorten liikennerikollisuuden tasoa ikäryhmän koko huomioiden. Nuorilla korostuvat erityisesti liikenneturvallisuuden vaarantamisrikokset, jotka tyypillisesti liittyvät ylinopeudella ajamiseen.

Ylinopeudet ovat keskeinen kuolonkolarien taustatekijä myös nuorten kuolemaan johtavissa onnettomuuksissa. Onnettomuustietoinstituutin tietojen mukaan lähes puolessa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista on ajettu reilua ylinopeutta kaikkia ikäluokkia tarkasteltaessa.

Nuorten riskikäyttäytyminen kumpuaa usein kypsymättömyydestä, asenteista ja sosiaalisesta paineesta. Pieni, mutta vaarallinen riskiryhmä aiheuttaa suhteettoman osan vakavista onnettomuuksista.

Tilannetta voitaisiin parantaa esimerkiksi poikkeusluvan rajoittamisella erityistilanteisiin, yöajokiellolla, matkustajamäärän rajoittamisella ja kokeneen apukuljettajan edellyttämisellä. Myös ajoterveys ja relevantti rikoshistoria tulisi ottaa huomioon ajo-oikeutta myönnettäessä.

Turvallinen liikenne ei synny vain liikennesäännöistä – se vaatii välittämistä ja kulttuuria, jossa turvallisuus menee näyttämisenhalun ja kiireen edelle.

Lue poliisin blogi: Nuorten liikenneturvallisuuskulttuurin edistäminen edellyttää toimia koko yhteiskunnalta

Lue juttuja 17-vuotiaista kuljettajista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

Yksi tekijä vaikutti merkittävästi heinäkuun autopalveluvahinkojen määrään!

Kuva: Timo Eskeli.

Poikkeuksellisen pitkän ja kuuman hellejakson käynnistyminen näkyi Pohjola Vakuutuksen autopalveluvahinkojen tilastoissa. Korkeat lämpötilat myös rikkoivat tuulilaseja sekä väsyttivät kuskeja.

Suomea koetteli heinäkuussa ennätyksellinen yli 30 asteen helleputki, kun 12. heinäkuuta eteenpäin kuukauden jokaisena päivänä koko maan ylin lämpötila oli yli 30 astetta.

Helteiden käynnistyttyä koettiin myös poikkeuksellinen piikki autopalveluvahingoissa, kun maanantaina 14. heinäkuuta kirjattiin yli 60 prosenttia kuukauden päiväkohtaista arvoa korkeampi vahinkomääräluku.

Autopalveluvahingolla tarkoitetaan vahinkoa tai viivästystä, jonka autoilija kohtaa tien päällä – esimerkiksi teknisen vian, kolarin, varkauden tai lukon vian takia.

– Maanantaita seurannut viikko näkyi myös kohonneissa autopalveluvahinkomäärissä. Osa selittyy kasvaneen lomaliikenteen myötä, mutta kova hellejakso nosti määriä selkeästi. Autopalveluvahingoissa näkyy tyypillisesti piikkejä lämpötilojen ääripäissä, sekä kesäisin kovissa helteissä että talvisin paukkupakkasissa, sanoo Pohjola Vakuutuksen ajoneuvovakuuttamisesta vastaava johtaja Kristian Hiljander.

Kuuma ilma voi aiheuttaa autoille monenlaisia käynnistys- ja toimintaongelmia, jotka muistuttavat osin pakkaskeleillä ilmeneviä haasteita. Tyypillisiä autopalvelua vaativia vahinkoja ovat esimerkiksi akkuongelmat. Helle voi heikentää akun toimintakykyä jopa niin, että se lakkaa toimimasta.

Voimakkaiden hellejaksojen odotetaan edelleen yleistyvän ilmaston lämmetessä. Autoilijat voivat varautua kuumiin päiviin huolehtimalla etukäteen autonsa jäähdytysjärjestelmän toimivuudesta, ilmastointilaitteen huollosta, akun kunnosta sekä tarvittaessa tuulilasin sekä sivuikkunoiden aurinkosuojien käytöstä. Erityisesti moottorin jäähdytysjärjestelmän toimivuuteen on syytä kiinnittää huomiota, sillä jäähdytysongelmat aiheuttavat ajamista estäviä vikoja.

Korkeat lämpötilat uuvuttavat kuskeja ja rikkovat tuulilaseja

Autopalveluvahingot ovat tilastollisesti yleisimpiä vahinkoja hellejaksojen aikana, mutta korkeat lämpötilat tuovat mukanaan myös muita helteelle tyypillisiä vahinkoja.  

Kovien helteiden nostama kuumuus saattaa laajentaa tuulilasissa jo olevan kiveniskusta aiheutuneen särön suuruutta.

– Suuret lämpötilavaihtelut, esimerkiksi ajaessa ilmastoidusta parkkihallista suoraan auringonpaisteeseen, ovat helteillä omiaan laajentamaan tuulilaseissa jo olleita säröjä isommiksi halkeamiksi, Hiljander sanoo.

Isomman vahingon syntyä voi ennaltaehkäistä käymällä korjauttamassa tuulilasin kiveniskemät heti niiden synnyttyä. Kun kiveniskemän vaurio alkaa laajeta, tyypillisesti koko tuulilasi pitää vaihtaa uuteen, ja tämä on huomattavasti korjaamista kalliimpaa.

Kesäisin sattuu jonkin verran vahinkoja tien päällä, jossa helteestä johtuva kuumuus on vaikuttanut kuljettajan vireystilaan, jolloin tämän tarkkaavaisuus on laskenut tai kuljettaja on nukahtanut rattiin.

– Näihin asioihin kuljettaja voi tietysti itse vaikuttaa pitämällä auton ilmastoinnin kunnossa, juomalla tarpeeksi nestettä sekä lepäämällä tarpeeksi, Hiljander muistuttaa.

Lue muita juttuja Pohjola vakuutuksesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //