Yksi ihminen on menehtynyt liikenneonnettomuudessa viime yönä Ilmajoella valtatiellä 19.
Ilmoitus hätäkeskukseen onnettomuudesta tuli klo torstaina 1.13 aikaan. Tapahtumapaikka on Rengonharjun lentokentältä noin neljä kilometriä Jalasjärven suuntaan.
Poliisin tiedotteen mukaan täysperävaunuyhdistelmä oli matkalla Jalasjärveltä Seinäjoen suuntaan. Samaan aikaan Seinäjoen suunnasta tuli henkilöauto, joka törmäsi yhdistelmään.
Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu kiireellinen hallituksen esitys liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaa koskevaan lainsäädäntöön tehtävistä väliaikaisista muutoksista.
Ehdotetuilla muutoksilla on tarkoitus mm. joustavoittaa katsastussääntelyä.
– Korostan, että näillä toimilla pyritään suojelemaan riskiryhmiin kuuluvia, jotka voivat pysytellä kotona ja siirtää autonsa katsastuksen myöhempään aikaan. Kannustan kuitenkin kaikkia katsastamaan auton ajallaan, jos poikkeamismahdollisuus ei tunnu välttämättömältä. Katsastusasemat palvelevat asiakkaitaan normaalisti – ja luultavasti ilman jonoja, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Toinen riskiryhmiä koskeva muutosehdotus liittyy ajokortin uudistamiseen liittyvien lääkärintodistusten toimittamiseen. 70 vuotta täyttäneiden tulee toimittaa lääkärintodistus ajokortin uusimiseksi, mutta ehdotetun muutoksen mukaan todistus voitaisiin poikkeusolojen aikana toimittaa myöhemmin.
– Hallitus on antanut toimintaohjeeksi, että yli 70-vuotiaat pysyisivät erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa. Siksi on tärkeää, että he voivat liikkua omilla autoillaan myös poikkeusoloissa, sanoo ministeri Harakka.
Liikenne- ja viestintäministeriö järjestää kuulemistilaisuuden hallituksen esityksestä torstaina 16.4. klo 14 Skype-yhteydellä. Lausunto- ja kuulemiskierroksen jälkeen hallitus antaa esityksen eduskunnalle.
Liikennelainsäädäntöön esitettävät muutokset olisivat väliaikaisia.
Moni autoalan yhtiö ja konserni osallistuu koronapandemian torjuntaan. Niin myös Volkswagen.
Volkswagen-konserni organisoi saksalaisille lääkäreille ja sairaaloille lääkintälaitteita Kiinasta noin 40 miljoonan euron arvosta.
Tilattuihin tuotteisiin kuuluu mm. hengityssuojaimia, käsineitä, desinfiointiaineita, kuumemittareita, suojalaseja ja suojavaatteita.
Volkswagen vapauttaa työntekijöitään terveydenhuollon vapaaehtoistyöhön
Volkswagen vapauttaa lääketieteellisen koulutuksen omaavia työntekijöitään – lääkäreitä, kirurgeja ja hoitajia – 15 päiväksi vapaaehtoistyöhön julkiseen terveydenhuoltoon täydellä palkalla. Myös muissa tehtävissä Volkswagenilla työskentelevät asianmukaisen pätevyyden omaavat henkilöt voivat osallistua vapaaehtoistyöhön.
Järjestelyllä Volkswagen vastaa myös työntekijöiden toiveisiin saada heidän lääketieteellinen osaamisensa käyttöön yhteisen edun hyväksi.
Volkswagenin näkökulmasta lääketieteellisen koulutuksen saaneet työntekijät voisivat toimia monissa tehtävissä esimerkiksi pelastuslaitoksilla ja ensiavussa tai tarjota apuaan esimerkiksi auttavissa puhelimissa tai näytteenotossa.
Suojavisiirien kiinnityspantoja tuotetaan nyt 3D-tulostuksella
Volkswagen on ryhtynyt tuottamaan 3D-tulostuksella suojavisiirien kiinnityspantoja yhdessä Airbusin ja kansainvälisen materiaalia lisäävän eli 3D-valmistuksen parissa toimivien yritysten MGA-verkoston kanssa.
Tavoitteena on valmistaa mahdollisimman paljon kiinnityspantoja ensi viikkoon mennessä, jolloin Airbusin kehittämät tuotteet viedään Espanjaan.
Tämän lisäksi Volkswagen-konsernin brändit tuottavat myös muita lääkintätarvikkeita.
Volkswagen tulostaa kiinnityspannat, joihin asennetaan tavanomaiset muovikalvot. Läpinäkyvillä suojavisiireillä voidaan peittää kasvot kokonaan. Korkeimpien mahdollisten hygieniastandardien takaamiseksi Volkswagenin kiinnityspantoja valmistavat työntekijät käyttävät käsineitä ja kasvosuojia.
Volkswagen-konsernin 3D-tulostusprojektia ohjaa yli 30 asiantuntijan työryhmä.
Auto Bild -lehden kesärengastestissä testattiin kaikkiaan 50 kesärengasta, mutta vain 20 jarrutusmatkan osalta parasta rengasta pääsivät mukaan varsinaiseen loppuarvosteluun.
Testin ykkössijan jakoivat Continental Premium Contact 6 ja Goodyear Eagle F1 Asym. S.
Seitsemän parasta rengasta saivat kokonaisarvosanan Esimerkillinen. Kärkikaksikon lisäksi seitsemän parhaimman joukkoon nousivat järjestyksessä Michelin Pilot Sport 4, Vredestein Ultrac Vorti, Apollo Aspire XP, Nexen N´Fera Sport ja Falken Azenis FK510.
Kahdeksantena oli Nokian Powerproof. Sen arvosana oli Hyvä.
Auto Bild kesärengastesti 2020
1. Continental Premium Contact 6 Esimerkillinen
1. Goodyear Eagle F1 Asym. 5. Esimerkillinen
3. Michelin Pilot Sport 4 Esimerkillinen
4. Vredestein Ultrac Vorti Esimerkillinen
5. Apollo Aspire XP Esimerkillinen
6. Nexen N´Fera Sport Esimerkillinen
7. Falken Azenis FK510 Esimerkillinen
8. Nokian Powerproof Hyvä
9. Firestone Roadhawk Hyvä
9. Fulda Sport Control2 Hyvä
11. Bridgestone Potenza S001 Tyydyttävä
12. Hankook Ventus S1 evo3 Tyydyttävä
13. Laufenn S Fit EQ+ Tyydyttävä
14. Dunlop SportMaxx RT2 Tyydyttävä
15. Kleber Dynaxer UHP Tyydyttävä
16. Uniroyal RainSport 3 Tyydyttävä
17. Kumho Ecsta PS71 Kyseenalainen
18. Maxxis Victra Sport 5 Kyseenalainen
19. Toyo Proxes Sport Kyseenalainen
20. Zeetex HP 2000 vfm Kyseenalainen
Uuden auton hankinta näinä epävarmoina aikoina mietityttää varmasti monia. Toyota haluaa olla ratkaisemassa tilannetta luomalla sille tunnusomaista mielenrauhaa.
Yhdessä Toyotan rahoitusyhtiön kanssa on kehitetty uusi rahoitusratkaisu sekä uuden että käytetyn auton hankintaan juuri nyt.
Toyota Jousto on rahoitustuote, jossa nimensä mukaisesti pyritään mahdollisimman joustavaan ratkaisuun asiakkaan tarpeiden kannalta.
Tärkeimpiä Toyota Jouston elementtejä ovat vapaus määritellä käsiraha ja kuukausittainen maksuerä sekä kattavat lisäpalvelumahdollisuudet aina renkaiden kausisäilytyksen kautta huoltosopimuksiin.
Ehkä kaikista tärkein Toyota Jouston ominaisuus on kuitenkin taattu hyvityshinta. Sen ansiosta autoa ostettaessa asiakkaalla on aina varmuus siitä, mikä hänen autonsa arvo on vähintään rahoitussopimuksen päättyessä – eikä ikäviä yllätyksiä pääse syntymään.
Toyota Joustoa on nyt päivitetty vastaamaan tämän hetken tarpeisiin. Uusissa rahoitussopimuksissa on uusia ominaisuuksia, jotka ovat mahdollisuus lyhennysvapaaseen ja osamaksujen maksaminen asiakkaan puolesta, mikäli hän joutuu työttömäksi.
Lyhennysvapaata voidaan käyttää maksimissaan kolmen kuukauden ajalta esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakas joutuu lomautetuksi.
Enintään kolmen kuukauden osamaksut taas voidaan maksaa asiakkaan puolesta tilanteessa, jossa vakituisessa työsuhteessa ollut asiakas joutuu työttömäksi. Tarkemmat kampanjaehdot ovat luettavissa tästä linkistä.
Vedin aikoinaan työryhmää, jonka eräs tehtävä oli suunnitella ilmoituksia, joilla haluttiin perustella ilmajäähdytteisten moottorien etuja sekä raskaissa kuorma-autoissa että työkoneissa kuten traktoreissa.
Tekstin tekijänä projektissa oli nainen, joka omien sanojensa mukaan kuului ryhmään ”nainen ei ymmärtä kone.”
Mitä tehdä?
Selitin hänelle moottorin toimintaperiaatteen ja sen parhaat puolet. Teksti syntyi ja valmis luonnos esiteltiin asiakkaalle.
Tekstin luettuaan myyntipäällikkö lausui tyytyväisenä, että näin hienoa kuvausta näiden moottorien tekniikasta en ole koskaan lukenut.
”Oletpas sinä hienosti osannut selvittää kansatajuisesti autotekniikkaan liittyvät monimutkaiset ratkaisut.”
Vastasin, että en ole tekstiä tehnyt, vaan sen oli kirjoittanut ajokortiton naismaisteri.
”Älä narraa” vastasi myyntipäällikkö. Tässä vaiheessa minulta rapisi viimeisetkin epäilyt naisten epäteknisyydestä.
Nainen ratissa
Elämän monilla alueilla tulee vastaan erilaiset ennakkoluulot, kuten sekin, että naiset eivät ymmärrä tekniikkaa.
Tästä asenteesta erinomaisena esimerkkinä Suomen Kuvalehden (nro 11/2020) Hän-palstalla julkaistu juttu ”Nainen ratissa” sekä haastattelu Radio-Suomen ohjelmassa 15.4.2020.
Näissä tietokirjailija Noora Jokinen kertoo suhtautumisestaan autoon ja sen ajoon. Ensimmäiseksi hän nostaa esiin nämä tutut fraasit kuten ”äiti ei osaa ajaa ja että naiset ovat tukkona liikenteessä.”
Jokinen neuvoo tuoreessa kirjassaan ”Aikuinen nainen ratissa”, että vähänkään epävarmaa naista pitäisi, näiden syrjivien huomauttelujen sijaan, kannustaa ja kehua!
Nuorempana hän kertoo vastustaneensa yksityisautoilua ja uusien teiden, kuten Kehä kakkosen rakentamista.
Vasta avioero muutti asennoitumisen, hän meni autokouluun.
Elämäntilanteen muuttumisen seurauksena Jokinen antoi itselleen luvan ostaa auton ja kehittyä riittävän hyväksi ajajaksi.
Ensimmäisen ajotunnin jälkeen Jokinen kertoi tärisseensä ajon jälkeen adrenaliinihuumassa. Olo oli jotenkin riemukas ja epäuskoinen. Hän kertoi, että kortin saatuaan ajoa vaivasi jonkinlainen epävarmuus vielä vuoden verran.
Kokemattomuus ja harjoittelun puute
Tällaisten moitteiden paineessa halusin aikoinaan rohkaista oman vaimoni itsetuntoa viemällä hänet meren jäälle auratulle jääradalle. Muutaman lumivalliin pukkauksen jälkeen ratin nopeat liikkeet ja nelipyöräliuku alkoivat sujua ja puolisostani tuli mainio kuski.
Naisten ajaminen on vuosien saatossa lisääntynyt. He omistavat Suomen 3,7 miljoonasta ajokortista 47 %. Aktiivisten käyttäjien lukumäärä on silti hämmentävän pieni.
Pariskunnan lähtiessä yhdessä autolla liikkeelle, ratin taakse istuu yleensä mies. Kokemuksen puutteen tuoma epävarmuus estää naisen ajamisen sateella, pimeällä, kaupunkien keskustassa, talvella, ulkomailla jne. Vähemmän ajaville turvallisemmaksi ajomatkaksi jää tavallinen mökkitie.
Automaailma on perinteisesti ollut miesten maailma. Mukaan tulo tähän tuntuu monista naisista alussa pelottavalta, mutta harjoitus antaa taitoa ja ajan myötä myös rutiinia.
Varsinkin keski-ikäisten ja vanhempien naisten varovaisuuteen vaikuttaa merkittävästi kielteiset sukupuolikäsitykset. Yleinen käsityshän on, että naisten epävarmuus liikenteessä aiheuttaa ongelmia.
Tosiasia kuitenkin on, että miehet ajavat valtaosan kuolonkolareista. Kolme neljästä liikenneonnettomuudessa kuolleista on miehiä.
Ekologisuus tätä päivää ja tulevaisuutta
Auton käyttöä ajatellen monen mielessä pyörii kuitenkin erilaiset ekologiset asiat kuten hiilijalanjälki.
Auton käyttö on edelleen nähtävä osana liikkumisen kokonaisuutta. Siitä ei tarvitse luopua kokonaan, mutta mukaan on otettava myös järkevyys.
Löytyy monia keinoja, jotka on syytä ottaa huomioon. Sellaisia ovat välttämättömyyden pakko, yhteiskäyttö, suunnitellut yhteismatkat, vähäinen polttoaineen kulutus, ym.
Melko varmaa on, että naiset pystyvät ottamaan tämänkin haasteen realistisesti vastaan. Kevyt kaasujalka sekä tasainen ajo isoilla vaihteilla alentaa polttoaineen kulutusta. Myös automaattivaihteisto on hyvä ratkaisu.
Vuonna 1962 Škoda esitteli kompaktin Typ 998. Se oli ketterä ja kooltaan kätevä erikoisajoneuvo maa- ja metsätalouskäyttöön sekä armeijalle.
Vaikka Typ 998 selviytyi maastoajotesteistä erinomaisesti, tämä avolavamallinen ja kääntyvätuulilasillinen Agromobil-nimellä tunnettu ajoneuvo ei koskaan tullut sarjatuotantoon, mutta se pääsi elokuvaan.
Vain 3,5 metriä pitkässä ajoneuvossa oli paikat jopa 10 matkustajalle. Yksi kolmestatoista valmistetusta Typ 998 -malleista sisältyy Škoda-museon kokoelmiin.
Monikäyttöisiä tuotteita
Laurin & Klementin ja sittemmin Škodan valmistamat autot on aina tunnettu toimivuudesta ja monikäyttöisyydestä.
Esimerkiksi yrityksen alkutaipaleen moottoripyöriä käytettiin pienten maatalouskoneiden pyörittämiseen: moottorin ja takapyörän yhdistävän lyhyen nahkahihnan tilalle oli helppo vaihtaa pitempi hihna, jolloin moottoripyörästä tuli paikallismoottori.
1900-luvun alkupuolella yrityksen tuotevalikoimassa oli myös sähkögeneraattoreita, joita pyöritti auton moottorista modifioitu moottori tai yrityksen itse valmistama dieselmoottori.
Vuodesta 1912 alkaen pellonmuokkaustöissä käytettiin massiivisia ja tehokkaita Excelsior P4 -moottoriauroja, joissa oli L&K:n nelisylinterinen moottori.
Hieman myöhemmin moottoriauravalikoima täydentyi pienemmällä mallilla, jonka kykyyn vetotöissä ja ojankaivuussa luotti myös armeija ensimmäisessä maailmansodassa.
Samaan aikaan L&K:n tuleva kumppani, pilseniläinen Škoda, valmisti jo siivellisen nuolen logolla varustettuja traktoreita ja muita maatalouskoneita.
Siten myöhemmin 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa Škodalla oli jo vuosikymmenten kokemus maastossakin liikkuvien ajoneuvojen valmistamisesta.
Tuohon aikaan Tšekkoslovakiasta puuttui kompaktinkokoinen, ketterä, kevyt ja monikäyttöinen maastoajoneuvo. Sen vuoksi maatalousministeriö kääntyi Mladá Boleslavin tehtaan puoleen tiedustellen, olisiko mahdollista kehittää ajoneuvomalli, jolla täytettäisiin maa- ja metsätalouden tarpeet ja jota lisäksi voitaisiin käyttää avolouhoksissa.
Ajoneuvon piti myös soveltua armeijakäyttöön. Kylmän sodan aikaan soveltuvuus armeijan käyttöön oli usein lisävaatimus tai jopa tärkein vaatimus, joten monilla tuon ajan armeijaprojekteilla oli siviilipuoleen viittaava koodinimi.
Kuva: Skoda.
Suunnittelu alkoi 1961
Škoda aloitti Agromobil-nimen saaneen Typ 998 suunnittelutyöt tammikuussa 1961. Tässä projektissa Škoda, jonka tuolloin tunnettiin yritysnimellä AZNP (‘Automobilové závody národní podnik’ eli valtion autotehtaat), teki yhteistyötä Česká zbrojovka Strakonice -yrityksen kanssa.
Se tunnettiin ČZ-merkkisten käsiaseiden, polkupyörien ja moottoripyörien valmistajana. Uusi ajoneuvomalli oli tarkoitus valmistaa ČZ:n tehtaalla, koska AZNP:n tuotantokapasiteetti oli jo kokonaan käytössä.
Typ 998 kolme ensimmäistä prototyyppiä valmistettiin kuitenkin Mladá Boleslavissa käyttäen monista Škodan sarjatuotantoautomalleista tuttuja komponentteja.
Agromobilin suunnittelun keskeisin periaate oli muoto seuraa funktiota. Erittäin kompaktinkokoisen ajoneuvon pituus oli 3,47 metriä ja leveys 1,70 metriä.
Sen kori oli itsekantava, ja avolavan suojana oli kangaspeite, joka ylsi myös kuljettajan ja etumatkustajan suojaksi.
Lähes kaksimetrisen (1,98 m) ja 1,59 metriä leveän kuormalavan kuormauskorkeus oli vain 70 senttimetriä.
Lavan 1,24 metriä korkean kuomun alle jäi 3,9 kuutiometriä kuormatilaa, joka oli erittäin helppo kuormata.
Vaihtoehtoisesti kuormatilaan voitiin asentaa kaksi pitkittäistä penkkiä yhteensä kahdeksalle hengelle. Siten Typ 998 pystyi kuljettaja ja etumatkustaja mukaan lukien kuljettamaan jopa 10 henkeä.
Kuva: Skoda.
Käytännöllinen tuulilasi
Yksi tämän monikäyttöisen maastoajoneuvon erikoispiirteistä oli yksiosainen tuulilasi: Sen pystyi kääntämään eteenpäin alas, jolloin Agromobilin korkeus pieneni 1,94 metristä 1,41 metriin.
Se helpotti liikkumista metsässä puiden oksien alla ja ajoneuvon kuljettamista kuljetuslentokoneella.
Ajoneuvon mainiot maasto-ominaisuudet takasivat lyhyt, vain 1,90 metrin akseliväli ja korin lyhyet keula- ja peräylitykset, joiden ansiosta maavarakulma sekä edessä että takana oli lähes 45 astetta.
Maastossa ajamista helpotti myös maavara: kuormatta sitä oli reilut 290 millimetriä ja täyteen kuormattunakin 230 mm. Erillisjousitettujen pyörien tuennassa käytettiin edessä trapetsialatukivarsia ja takana pitkittäistukivarsituentaa ja vääntösauvajousitusta.
Voimanlähde oli vesijäähdytteinen nelisylinterinen kansiventtiilimoottori. Se oli peräisin suositusta, vuosina 1961‒1973 valmistetusta Škoda 1202 -farmarimallista.
Moottori oli asennettu pitkittäin etuakselin takapuolelle kuljettajan ja etumatkustajan istuimien väliin. Sen iskutilavuudesta 1221 cm3 irtosi tehoa 33 kW (45 hv).
Nelivaihteisesta vaihteistosta voima välittyi siihen laipalla kiinnitetylle alennusvaihteistolle ja edelleen tasauspyörästölukolliselle taka-akselille. Tarvittaessa voima voitiin kytkeä välittymään myös tasauspyörästölukolliselle etuakselille.
Maantieajossa käytettiin alennusvaihteiston välityssuhdetta 1:1,30 ja maastoajossa välitystä 1:2,28.
Agromobilin takapäässä oli lisäksi voiman ulosottoakseli maa- ja metsätalouskoneiden pyörittämiseen.
Ajoneuvon kuormattomasta 936 kilon omamassasta 46 prosenttia oli vetävällä taka-akselilla. Täyteen kuormatun Typ 998 maksimimassa oli peräti 1736 kg, jolloin kokonaismassasta kohdistui 56 prosenttia takapyörille rengaskooltaan 6.00-16.
Kuva: Skoda.
Armeijan sana ei paljon painanut
Alun perin valmistetusta kolmesta prototyypistä kaksi meni ČZ:n Strakonicen tehtaalle, jossa sarjavalmistus oli suunniteltu tehtävän.
Kolmas Agromobil-prototyyppi jäi Škodalle Mladá Boleslaviin, jossa sillä tehtiin rankat käytännön testit.
Vain 79 päivässä sillä ajettiin huomattavat 29 953 kilometriä, ja huippunopeudeksi kirjattiin tämän kaltaiselle ajoneuvolle täysin riittävä 89 km/h.
Armeijan testikeskuksen tekemät vertailutestit merkitsivät todellista haastetta, ja niitä varten Typ 998 -mallia rakennettiin vielä 10 kappaletta.
Testeissään armeija arvioi Agromobilin maastoajokyvyt hyviksi, ja Škodan valmistama ajoneuvo pystyi päihittämään venäläisen GAZ 69:n, joka tuohon aikaan oli Varsovan liiton maiden armeijoiden perusmaasturi.
Silti Typ 998 sarjatuotantoa ei koskaan käynnistetty: se ei soveltunut keskusjohtoiseen suunnitelmatalouteen, jossa Tšekkoslovakian armeijan sana ei paljoa painanut.
Julkisuuteen elokuvan avulla
Matala-avolavamallista ajoneuvoa ei julkisuudessa juurikaan tunnettu ennen tammikuun 29. päivää vuonna 1965.
Kyseisenä perjantaina tuli ensi-iltaan tšekkoslovakialainen Kdyby tisíc klarinetů -musikaali (ei suomalaista nimeä, nimi vapaasti käännettynä ”Jos vain tuhat klarinettia”).
Tämän sodanvastaisen elokuvan yhdessä kohtauksessa sotilaskommandoryhmä ajaa kahdella Agromobiililla takaa pasifistikarkuria.
Elokuvan pääosan näytteli 26-vuotias JiříMenzel, joka sittemmin osoitti lahjakkuutensa myös ohjaajana: hänen Tarkoin vartioidut junat -komediansa voitti parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin vuonna 1968.
Yksi kolmesta alkuperäisestä Agromobil-prototyypistä löytyy Škoda-museon kokoelmista Mladá Boleslavissa kuten toinenkin kevyt Škoda-maastoajoneuvo vuodelta 1952 eli tyyppi 973 ‘Babeta’, sekin Kdyby tisíc klarinetů -musikaalissa esiintynyt.
Poliisi tutkii Tampereella viime yönä sattuneita ajoneuvopaloja.
Yhteensä neljä kuorma-autoa, kaksi henkilöautoa ja yksi pienoiskuormaaja vaurioituivat tulipalossa Kytömaankadulla. Asiaa tutkitaan epäiltynä törkeänä vahingontekona.
Vuonna 2019 autojen yhteenlaskettu kilometrimäärä eli liikennesuorite Manner-Suomen maantie- ja katuverkolla 1) oli yhteensä 50 387 miljoonaa autokilometriä, mikä oli 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018, todetaan Tilastokeskuksen tiedotteessa.
Henkilöautojen yhteenlaskettu kilometrimäärä oli 40 718 miljoonaa autokilometriä eli saman verran kuin vuotta aiemmin. Pakettiautojen kokonaissuorite kasvoi 0,6 prosenttia edellisvuodesta.
Raskaan liikenteen kilometrit vähenivät vuonna 2019. Kuorma-autojen liikennesuorite oli yhteensä 3 342 miljoonaa autokilometriä, mikä oli 2,0 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Linja-autoilla ajettiin yhteensä 601 miljoonaa kilometriä eli linja-autojen liikennesuorite väheni 2,1 prosenttia edellisvuodesta.
Raskaan liikenteen osuus oli 8 prosenttia kaikesta liikenteestä kuten edellisvuonnakin.
Henkilöautoilla ajettiin keskimäärin 13 600 km
Tieliikenteen suoritelaskennan mukaan vuonna 2019 Manner-Suomen aktiivisen henkilöautokannan lukumäärä oli 2 995 305 henkilöautoa, joten henkilöautoilla ajettiin viime vuonna keskimäärin 13 600 kilometriä.
Bensiinikäyttöisillä henkilöautoilla ajettiin keskimäärin 11 000 kilometriä ja dieselkäyttöisillä 19 900 kilometriä.
Kaikista henkilöautojen ajokilometreistä 57 prosenttia ajettiin bensiinikäyttöisillä ja 41 prosenttia dieselkäyttöisillä autoilla, vähäpäästöisten käyttövoimien osuus jäi alle 2 prosenttiin.
Maanteiden liikennesuoritteet
Vuonna 2019 maanteiden liikennesuorite 2) oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Keveiden autojen eli henkilö- ja pakettiautojen vuoden 2019 yhteenlaskettu maantiesuorite kasvoi 0,1 prosenttia vuoden 2018 maantiesuoritteisiin verrattuna.
Raskaan liikenteen maantiesuorite väheni prosentin vuoteen 2018 verrattuna. Maantieverkon osuus kokonaissuoritteesta on 77 prosenttia ja katusuoritteiden osuus on 23 prosenttia.
Vuonna 2019 henkilöautojen maantiesuoritteet kasvoivat 0,1 prosenttia ja pakettiautojen maantiesuoritteet kasvoivat 0,6 prosenttia vuodesta 2018. Raskaiden ajoneuvoyhdistelmien maantiesuoritteet vähenivät 1,4 prosenttia ja muilla kuorma-autoilla ajettiin saman verran vuoteen 2018 verrattuna. Linja-autojen maantiekilometrit vähenivät 2,1 prosenttia.
Maanteiden liikenteestä 52 prosenttia ajettiin valtateillä vuonna 2019. Kantateiltä liikennesuoritetta kertyi 14 prosenttia, seututeiltä 18 prosenttia ja yhdysteiltä 16 prosenttia.
Valtateiden liikennesuorite oli edellisvuoden tasolla, kanta- ja seututeiden liikenteessä oli pientä kasvua ja yhdysteiden liikenne väheni vajaan prosentin.
Liikennesuoritteesta 30 prosenttia kertyi Uudenmaan ELY-keskuksen alueelta eli Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien maanteiltä.
Vuonna 2019 Suomen maanteillä liikkui keskimäärin 1 357 autoa vuorokaudessa.
Uudenmaan maakunnassa autoja liikkui eniten eli keskimäärin 5 024 autoa vuorokaudessa. Kanta-Hämeen maakunnassa autoja liikkui maanteillä keskimäärin 2 035 autoa vuorokaudessa ja Päijät-Hämeessä keskimäärin 2 011 autoa vuorokaudessa. Vähiten liikennettä oli Kainuun maakunnassa eli keskimäärin 430 autoa vuorokaudessa.
Liikennesuorite (milj. km) Manner-Suomen maantie- ja katuverkolla autoluokittain vuonna 2019
Autoluokka Maantiet Kadut ja Yhteensä
. yksityistiet
Kaikki autot yhteensä 38 603 11 784 50 387
Henkilöauto 30 943 9 775 40 718
Pakettiauto 4 358 1 368 5 726
Kevyet autot yhteensä 35 301 11 143 46 444
Linja-auto 411 190 601
Kuorma-auto 2 890 452 3 342
Raskaat ajoneuvot yhteensä 3 301 642 3 943
Henkilöliikennesuoritteet
Vuonna 2019 henkilöautojen henkilöliikennesuorite 3) oli yhteensä 66,8 miljardia henkilökilometriä eli saman verran kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2019 linja-autoliikenteen henkilöliikennesuorite oli yhteensä 7,9 miljardia henkilökilometriä. Linja-autoliikenteen henkilöliikennesuorite väheni 2 prosenttia edellisvuodesta.
1) Tieliikenteen kokonaissuorite perustuu suomalaisten autojen katsastushetkellä Traficomin liikenneasioiden rekisteriin tallennettuihin matkamittarilukematietoihin ja niistä Tilastokeskuksen tuottamaan suoriteaineistoon. Tulokset on tilastollisesti korotettu vastamaan kyseisen ajoneuvoluokan eli henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen ajoneuvoluokkien kokonaissuoritetta. 2) Maanteiden liikennesuorite perustuu Väyläviraston maanteiden liikennelaskennan tuloksiin. 3) Henkilöliikennesuoritteet lasketaan ajoneuvojen liikennesuoritteesta käyttämällä kerrointa, joka kuvaa ajoneuvossa matkustavien henkilöiden keskimääräistä määrää.
Hallitus on tänään 15.4.2020 ilmoittanut Uudenmaan liikkumisrajoituksen kumoamisesta Uudenmaan raja-alueen pääväylillä ja teillä. Poliisi lopetti Uudenmaan maakuntarajan ylittävän liikenteen valvomisen välittömästi.
Tarkistuspisteiden poistaminen aloitetaan välittömästi, jotta liikenne palautuu normaaliksi mahdollisimman nopeasti. Liikennejärjestelyiden purkutyöt kestävät torstaihin asti.
– Hallituksen päätöksen mukaisesti poliisi lopettaa liikenteen valvomisen välittömästi, eikä tämän jälkeen enää pysäytä liikennettä, kertoo poliisikomentaja Lasse Aapio Helsingin poliisilaitokselta.
Liikkumisrajoituksen valvontaan ovat osallistuneet Helsingin poliisilaitos, Itä- ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitokset sekä Lounais-Suomen, Hämeen, Kaakkois-Suomen ja Sisä-Suomen poliisilaitokset sekä Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos.
– Historiallinen operaatio on ollut poikkeuksellinen kaikkien viranomaisten osalta, mutta se on jälleen kerran osoittanut sen, että pystymme yhteistyöllä vastaamaan kaikkiin tilanteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä.
Uudenmaan liikkumisrajoituksen tarkoituksena on ollut hillitä koronaviruksen leviämistä Uudeltamaalta.
Rajoituksen aikana liikenne Uudenmaan maakuntarajalla väheni normaalitilanteeseen nähden yli kolmanneksella.
Rajoituksen aikana poliisi tarkasti rajalla yli puoli miljoonaa autoilijaa, joista noin 4 300 käännytettiin takaisin ilman pätevää syytä liikkumiselleen ja 115 sai sakkoja valmiuslain rikkomisesta.
