Koti Blogi Sivu 1218

Näe ja näy pimeällä autoillessa — tarkista nämä asiat autosi valoista

Kuva: Vianor.

Valojen toiminta ja suuntaus on hyvä tarkistaa syksyn pimeyden ja sateiden saapuessa. Toimimattomat tai väärin toimivat valot paitsi heikentävät liikenneturvallisuutta myös voivat aiheuttaa katsastuksessa korjauskehotuksen tai hylkäyksen.

Ajoturvallisuutta on helppo parantaa varmistamalla, että auton valot valaisevat mahdollisimman hyvin, ajoneuvo näkyy pimeässä kunnolla ja että valot eivät häikäise vastaantulijoita. Yleensä valoihin liittyvistä ongelmista myös tulee katsastuksessa korjauskehotus, mutta esimerkiksi takavalojen tai jarruvalojen täysi toimimattomuus tai pakollisen valaisimen puuttuminen aiheuttavat hylkäyksen.

– Jos ajovalopolttimo on päässyt rikkoutumaan, polttimot kannattaa vaihtaa pareittain, sillä toisenkin polttimon käyttöikä tulee todennäköisesti pian täyteen. Myös teho on tällöin samanlainen molemmissa valoissa, millä on merkitystä erityisesti, jos käytetään paljon valotehoa antavia polttimoita, muistuttaa autonhuolto- ja rengasketju Vianorin autonhuollon päällikkö Pekka Alanko.

Uusimpien autojen valaisimissa on osittain tai kokonaan käytössä led-tekniikkaa. Led-valaisimien käyttöikä on pitkä, joten niiden toimimattomuus ei ole kovin yleistä. Vanhempien autojen halogeeni- ja xenon-polttimot puolestaan tulevat vuosien mittaan tiensä päähän. Niiden kestävyyteen vaikuttavat eri tekijät.

– Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että mitä kirkkaampi halogeenipolttimo, sen lyhyempi käyttöikä. Xenon-polttimot puolestaan ovat yleensä pitkäikäisiä, mutta niiden teho hiipuu ajan myötä, sanoo Alanko.

Oikeanlaisen polttimon löytäminen ja valinta ei aina ole aivan helppoa. Niin halogeeni- kuin xenon-polttimomalleja on lukuisia, ja jokaisesta mallista on useita erilaisia versioita. Esimerkiksi xenon-polttimo voi sopia fyysisesti paikalleen mutta olla silti väärän mallinen ja aiheuttaa voimakasta häikäisyä.

Nykyautoissa myös polttimoiden vaihtaminen itse voi olla vaivalloista tai jopa mahdotonta. Lisäksi xenon-polttimoita vaihdettaessa on pieni sähköiskujen vaara, sillä niissä käytetään hyvin korkeita jännitteitä. Alanko suositteleekin vaihdattamaan polttimot ammattilaisilla.

– Led-polttimoa ei yleensä voi edes vaihtaa, vaan polttimon rikkoutuminen tarkoittaa koko valaisimen vaihtoa. Väärin kiinnitetty polttimo puolestaan ei anna parasta valaistustehoa tai saattaa esimerkiksi olla vinossa, Alanko sanoo.

Kiinnitä huomiota myös valojen suuntaukseen ja puhdistukseen

Toimivuuden lisäksi on hyvä tarkistaa valojen suuntaus. Jos valot on suunnattu väärin, valaistava osuus joko on turhan pieni tai valot häikäisevät vastaantulijoita. Useimmiten syynä on väärin asennettu polttimo, jota ei ole vaihdon yhteydessä saatu täysin oikeaan asentoon.

– Suuntaus on hyvä tarkistaa polttimoiden vaihdon jälkeen, erityisesti jos esimerkiksi tavallisten xenon-polttimoiden tilalle vaihdetaan tehokkaammat polttimot, Alanko sanoo.

– Xenon- ja led-valoissa korkeudensäätö tapahtuu perussäädön jälkeen automaattisesti, mutta halogeenivaloissa ajovalojen korkeudensäätö on kuljettajan vastuulla. Tämän takia on hyvä muistaa käyttää korkeudensäätöä, jos autossa on halogeenipolttimot ja esimerkiksi takaluukkuun lastataan enemmän kuormaa, jatkaa Alanko.

Suuntauksen oikeellisuustta voi suuntaa antavasti itse tarkistaa esimerkiksi ajamalla auto lähelle rakennusta niin, että valokuvio näkyy seinästä. Jos valokuvio on epäselvä tai kuvioiden reunat ovat eri korkeuksilla, polttimon asennuksessa tai valojen suuntauksessa on todennäköisesti jotain vialla.

Ajovalojen puhtauteen pitää myös kiinnittää huomiota. Autojen pesusuuttimet eivät välttämättä puhdista valoja tehokkaasti, ja likaisten ajovalojen valaistusteho on huono.

Lopuksi kannattaa vielä tarkastaa takavalojen toimivuus.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Poliisi tunnisti ajokiellossa olevan

Kuva: CvB.

Viime yönä kello 00.53 aikaan Riihimäen keskustassa partioinut poliisipartio kiinnitti huomiota henkilöautoon, jonka kuljettajan partio tunnisti ja tiesi tämän olevan ajokiellossa.

Partio yrittäessä pysäyttää auton Hj. Elomaankadulla, kiihdytti auto vauhtiaan pyrkien karistamaan poliisiauton kannoiltaan.

Takaa-ajon jatkui Riihimäen alueella päätyen lopulta Hikiäntien ja Karhintien risteykseen asetettuun piikkimattoon ajon jälkeen Uusi Karhitielle missä auto törmäsi tolppaan.

Kuljettaja pakeni maastoon, mistä poliisi otti hänet kiinni.

Takaa-ajon aikana autoa kuljettanut 1990-luvulla syntynyt mies aiheutti useita vaaratilanteita.

Poliisi epäilee miestä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Ilmajoen miitissä mukana myös traktoreita

Arkistokuva. Kuva: Clas von Bell.

Ilmajoen Kaarenojantielle kokoontui eilen useita kymmeniä mopoja, moottoripyöriä, henkilöautoja, mopoautoja sekä traktoreita.

Suurin osa paikalla olevista käyttäytyi poliisin tiedotteen mukaan hyvin, mutta joukkoon mahtui jälleen myös niitä, joiden kulkuneuvot eivät olleet lain mukaisessa kunnossa tai joiden ajokäyttytyminen vaati poliisin puuttumista.

Poliisi antoi kaikkiaan 12 sakkomääräystä, kuudesta ajoneuvosta poistettiin rekisteritunnukset ja kolme henkilöä määrättiin ajokieltoon.

Poliisi toivoo, että mopoilevien nuorten vanhemmat tarkistaisivat nuorten ajoneuvojen kunnon ainakin valojen, renkaiden ja jarrujen osalta.

Syksyn pimeydessä on tärkeää, että mopoilijan voi havaita pimenevässä illassa. Näin mopon käyttö on turvallisempaa paitsi mopoilijalle itselleen, myös muille tienkäyttäjille.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Emil Lindholm Kokkolan SM-rallin kärjessä avauspäivän jälkeen – mestaruustaistelu tiivistyy!

Emil Lindholm. Kuva: Meritapix/Merita Mäkinen.

Ralli SM-sarjan viimeinen osakilpailu kaudella 2021 käynnistettiin lauantaina 25.9. kuudella erikoiskokeella. Äärimmäisen tasaisen päivän päätteeksi kilpailua johtaa Emil Lindholm.

SM1-luokan osalta viimeisestä osakilpailusta odotettiin hurjaa taistelua Suomen mestaruudsesta ja kilpailu on lunastanut kaikki odotukset. Ensimmäistä Suomen mestaruuttaan metsästävä Emil Lindholm hallitsi ensimmäisen päivän kuusi erikoiskoetta ja siirtyy yötauolle 2,9 sekunnin erolla toisena ajavaan Venäjän Nikolay Gryaziniin.

Kolmantena luokassa on hienon päivän ajanut Eerik Pietarinen. Mestaruutta Lindholmin kanssa metsästävä Mikko Heikkilä on luokan neljäntenä kahdeksan sekuntia kärkeä perässä.

Teemu Asunmaan mestaruushaaveet kokivat pienen kolauksen ensimmäisen päivän viimeisellä erikoiskokeella, kun Asunmaa kärsi rengasrikon ja jäi viimeisessä erikoiskokeella reilut yhdeksän sekuntia pohjat tehneelle Gryazinille. Kokonaistuloksissa Asunmaa on kuudentena 12 sekuntia Lindholmia perässä.

Luokan muut ulkomaalaisvieraat Egon Kaur ja Pepe Lopez ovat sijoilla 8 ja 11.

Hautamäki hallitsee tilannetta SM2-luokan kärjessä

Toista perättäistä SM2-luokan Suomen mestaruutta jahtaava Ville Hautamäki päätti ensimmäisen päivän luokan kärjessä. Eroa toisena tulevaan Anssi Rytköseen on kertynyt 5,5 sekuntia.

Jaro Kinnunen on Hautamäen kovin haastaja mestaruustaistelussa ja päättää päivän kolmantena 7,2 sekuntia Hautamäkeä perässä.

SM3-luokassa Lauri Joona johdossa

SM3-luokassa Lauri Joona johtaa luokkaa 2,4 sekunnilla ennen Toni Herrasta.

Luokkaa pisteellä ennen kauden viimeistä osakilpailua johtanut Roope Korhonen on kolmas, 14,5 sekuntia Joonaa perässä. Ensimmäisillä erikoiskokeilla Korhonen jäi hieman taakse, mutta on nosti vauhtia iltaerikoiskokeille.

Juho Koski-Lammi jatkaa kovassa vireessä

Jo peräti neljättä perättäistä SM4-luokan voittoa jahtaava Juho Koski-Lammi otti vahvan kiinnityksen kohti voittoa ja johtaa luokkaa jo peräti 17 sekunnilla ennen Konsta Saarista.

Luokan ylivoimaisessa johdossa ennen kauden viimeistä osakilpailua ollut Oskari Heikkinen on kolmantena, mutta eroa on kertynyt kärkeen jo reilut 40 sekuntia.

Ralli jatkuu sunnuntaina kello 9.30, kun vuorossa ovat Pedersören alueella ajettavat neljä erikoiskoetta, joilla yhteismittaa on 74,52 kilometriä. Maaliljuhlallisuuksiin Kokkolan torille kilpailijoita odotellaan noin kello 13.40 alkaen.

SM Kokkolan UA 60-v Juhlaralli:
Ralli SM-luokat (6/10 erikoiskoetta)

SM1-luokka
1. Emil Lindholm 25:07,5
2. Nikolay Gryazin +2,9
3. Eerik Pietarinen +4,8
4. Mikko Heikkilä +8,0
5. Aleksi Röyhkiö +10,7

SM2-luokka
1. Ville Hautamäki 26:29,5
2. Anssi Rytkönen +5,5
3. Jaro Kinnunen +7,2

SM3-luokka
1. Lauri Joona 27:29,7
2. Toni Herranen +2,4
3. Roope Korhonen +14,5

SM4-luokka
1. Juho Koski-Lammi 30:04,4
2. Konsta Saarinen +17,3
3. Oskari Heikkinen +42,7

 

Lumo-asukkaiden käytössä nyt yli 700 yhteiskäyttöautoa ympäri Suomen

Kuva: Lauri Rotko / Tuotantoyhtiö Vimma.

Lumo-kodit ja 24Rent ovat sopineet yhteistyön laajentamisesta: Lumo-asukkaiden käytössä on nyt kaikki 24Rentin yli 700 yhteiskäyttöautoa yli 30 eri paikkakunnalla ympäri Suomen. Lumo tarjoaa asukkailleen yhteiskäyttöautopalvelun ilmaisen kanta-asiakkuuden ja palkitsee asukkaita ekotehokkaasta autoilusta.

Lumo-kodit ja 24Rent pilotoivat yhteiskäyttöautoilua osana vastuullista kaupunkiasumista ensimmäisen kerran vuonna 2015. Kysynnän kasvun myötä ja vastuulliseen toimintaan panostaen palvelua on laajennettu vuosien varrella – kattamaan tänä päivänä kaikki 24Rent:in valikoimasta löytyvät yli 700 yhteiskäyttöautoa.

Liikkumisen lisäpalvelu Lumo-kotien asukkaille

Osana helppoa ja vaivatonta kaupunkiasumista Lumo tarjoaa asukkaidensa käyttöön erilaisia elämää helpottavia asumisen palveluita. Yhteiskäyttöautot ovat yksi esimerkki kattavasta Lumo-palveluvalikoimasta.

Yhteiskäyttöautojen hyödyntäminen on helppoa. Auton voi ottaa käyttöönsä oman kodin nurkilta tai missä vain autolle tulee tarvetta, ympäri vuorokauden. Käytettävissä on sekä henkilö- että pakettiautoja, myös ladattavina malleina. Auton varaus hoituu My Lumo -verkkopalvelun kautta ja käyttöönotto puhelimella.

– Yhteiskäyttöautopalvelu tuo Lumo-kotien asukkaille valinnanvaraa liikkumiseen, täydentää julkista liikennettä ja edistää Lumo-kotien vastuullisuustavoitteita. Palvelu mahdollistaa vähäpäästöisemmän autoilun yhä useammalle asukkaalle, Lumo-kotien Asumisen palvelut -yksikön johtaja Lauri Peltonen kertoo.

Lumo-kotien asukkailla on automaattisesti 24Rent-palvelun ilmainen kanta-asiakkuus ja autosta on tarpeen maksaa vain käytön mukaan. Lisäksi yhteiskäyttöautoilusta palkitaan: jo muutaman vuokrauskerran jälkeen asukas saa rahanarvoisen lahjakupongin, jonka voi hyödyntää jo seuraavan vuokrauskerran yhteydessä.

– Olemme myös lisäämässä yhteiskäyttöautoja Lumo-talojen yhteyteen nyt syksyn aikana, Peltonen jatkaa.

24Rent vastaa Lumo-asukkaiden käytössä olevien yhteiskäyttöautojen operoinnista ja varauksista, vakuutuksista, huollosta ja renkaiden vaihdosta. Yhteiskäyttöautokonseptia on kehitetty yhteistyössä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Rengasratsiassa havaittiin aikaisempaa vähemmän huonokuntoisia renkaita

Rengasratsia 2021. Kuva: Autonrengasliitto,

Suomalaiset ajavat aiempaa parempikuntoisilla renkailla. Asia selviää viime viikolla eri puolilla Suomea järjestetyn Rengasratsia-turvallisuuskampanjan tuloksista. Rengasratsia järjestettiin 24:llä eri paikkakunnalla viikolla 37.

– Ihmiset ovat oppineet renkaiden merkityksen turvalliselle ajamiselle, tarkkailemaan renkaidensa kuntoa ja uusimaan rengassarjansa ajoissa, Rengasratsian kampanjapäällikkö ja Autonrengasliiton puheenjohtaja Jarmo Nuora sanoo.

Rengasratsia-viikon aikana tehdyn viiden paikkakunnan esiotannassa huonokuntoisilla renkailla ajoi 6,6 prosenttia 1558 autoilijasta. Edellisenä tutkimusvuotena 2018 samoilla paikkakunnilla huonokuntoisilla renkailla ajoi 8,8 prosenttia autoilijoista.

Urat ovat syksyn tärkein turvavaruste

Rengasratsiassa seurattiin renkaiden urasyvyyttä ja rengaspaineita. Huonokuntoisiksi katsottiin renkaat, joiden urasyvyys oli 2 mm tai alle. Laki vaatii kesärenkaalta 1,6 mm urasyvyyden, mutta vesikelillä ajettaessa jo 4 mm syvät urat vaativat erityistä tarkkuutta ja nopeuden sovittamista.

– Syksyn kelejä ajatellen alustavat tulokset ovat ilahduttavia, sillä renkaista huolehtiminen kulkee usein käsi kädessä muun hyvän liikennekäytöksen kanssa, Nuora sanoo.

Urasyvyys on kosteilla syyskeleillä auton tärkeimpiä turvavarusteita. Vain noin kämmenen kokoinen alue renkaassa pitää auton kiinni tiessä.

– Urien tehtävänä on ohjata vesi renkaan ja tien välistä pois. Matalat urat eivät sitä tee, jolloin myös vaara joutua hallitsemattomaan vesiliirtoon kasvaa.

Rengaspaineen tarkastuksella iso säästö

Rengaspaineista puolestaan hyvänä uutisena esiin nousi se, että samalla akselilla olevien renkaiden paine-erot olivat pienempiä kuin aiemmin. Valtaosalla asiat olivat kunnossa, mutta yli 0,5 barin paine-eroja löytyi kuitenkin 3,5 prosentista otoksen autoista. Tulos on hyvä, sillä keskenään eripaineiset renkaat vaikeuttavat auton hallintaa erityisesti äkkitilanteissa ja kasvattavat polttoaineen kulutusta.

– Samalla kuitenkin vastaan tuli paljon autoja, joissa kaikkien renkaiden paineet olivat liian matalat. Matala rengaspaine kuluttaa rengasta ja kasvattaa vierintävastusta, Nuora muistuttaa.

Se puolestaan näkyy kukkarossa. Liian matala rengaspaine lisää yhden kuljettajan polttoainekuluja keskimäärin 10 euroa kuussa. Polttoaineen lisäkulutus aiheuttaa turhia hiilidioksidipäästöjä pelkästään Euroopassa lähes 20 miljoonaa tonnia.

Talvirenkaat kesällä alla yhä harvemmalla

Erityisen ilahduttava ilmiö Rengasratsiassa oli myös tutkimuksessa havaittujen talvirenkaiden vähäinen määrä.

– Vaikka voisi luulla, ettei talvirenkailla kesäkeleillä kukaan aja, sitkeästi niitä on koko ratsian ajan vuodesta 1997 vastaamme tullut, Nuora miettii.

Suurimmaksi osaksi kyse on nastattomista talvirenkaista eli tutummin niin sanotuista kitkarenkaista. Kun nastattomat talvirenkaat ovat keväällä tulleet talvikäytössä tiensä päähän, osa kuljettajista ajattelee ajavansa ´kitkoilla´ vielä kesän loppuun.

Näin ei kuitenkaan missään nimessä pidä tehdä, Nuora sanoo. Rengasturvallisuus lähtee siitä, renkaat sopivat keliin ja vuodenaikaan. Talvirenkaat on tehty talvea varten: ne eivät toimi märällä asfaltilla läheskään yhtä hyvin kuin kesäisiin olosuhteisiin suunnitellut kesärenkaat.

– Huonokuntoinenkin kesärengas on kesäaikaan parempi kuin sitä vähemmän kulunut talvirengas. Talvirenkaalla vesiliirron riski on suurempi ja jarrutusmatkat huomattavasti pidempiä, Nuora sanoo.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Hirvivaaramerkki kannattaa huomioida ihan tosissaan!

Kuva: Väylävirasto.

Suomen teillä varoitetaan hirvistä, poroista, peuroista ja kauriista. Varoitusmerkki ei päädy tienvarteen sattumalta, vaan se kertoo kohonneesta onnettomuusriskistä, kertoo asiantuntija.

Myös törmäyksissä pienempien hirvieläinten, kuten peurojen, kanssa tulee vuosittain kymmeniä henkilövahinkoja. Pimeinä syyskuukausina riski törmätä eläimeen on suurin.

Siinä yksi taas jolkottaa! Musta hahmo juoksee keltaisella taustalla. Tienvarressa vilahtaa ohi kuva hirvestä, hetken päästä keskellä kolmiota loikkaa peura. Hirvieläimistä varoittavia liikennemerkkejä tulee maantiellä ajaessa vastaan tasaista tahtia. Ei niihin aina oikeastaan kiinnitä edes huomiota. Mutta pitäisikö?

Kyllä kannattaa, vakuuttaa liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Marko Kelkka Uudenmaan ELY-keskuksesta. Hän on yksi niistä Suomen kymmenistä asiantuntijoista, jotka miettivät varoitusmerkkien paikkoja tienvarsilla. Kelkka kollegoineen asettaa merkit Uudenmaan lisäksi Kanta- ja Päijät-Hämeen suurille teille.

– Varoitusmerkkejä pyritään sijoittamaan sellaisille tieosuuksille, joissa on korostunut onnettomuusriski. Tämä perustuu esimerkiksi edeltävien vuosien onnettomuusmääriin, eläinkantojen kokoon ja metsästäjiltä eläinten reiteistä saatuihin tietoihin. Toki eläin voi joskus tulla tielle muuallakin, joten varovaisuus kannattaa aina, sanoo Kelkka.

Hirvieläinvaroitusmerkki viestii, että tiealueella liikkuu eläimiä. Tyypillisiä riskikohtia ovat Kelkan mukaan riista-aitojen päät ja aukkokohdat sekä metsän reunat. Usein hirvieläimet viihtyvät alavilla, kosteilla metsämailla, ja peurat ja kauriit myös peltomaisemissa.

– Varoitusmerkistä alkaa vaara-alue, joka jatkuu yleensä useita kilometrejä. Koko sen ajan on hyvä seurata tien lisäksi myös pientareita ja ajaa sellaista vauhtia, että ehtii tarvittaessa reagoida. Syksyllä eläimet ovat aktiivisia, ja samaan aikaan ajokeli heikkenee. Jos eläin juoksee syysiltana tielle, pimeys ja liukkaus lisäävät onnettomuuden riskiä, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri.

Peura- ja kauriskanta kasvussa – oma varoitusmerkki

Tienpitäjillä on ollut vuosikymmeniä käytössään kaksi hirvieläimistä varoittavaa merkkiä: hirvi ja poro. Kesällä 2020 repertuaariin tuli myös kauriseläinmerkki. Se oli yksi uuden tieliikennelain mukanaan tuomista liikennemerkeistä. Kauriseläinmerkillä varoitetaan sekä kauriista että peuroista.

Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on näkynyt viime vuosina vauhdilla kasvanut valkohäntäpeurakanta. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kanta on koko Suomessa noin kolminkertaistunut 2000-luvulla ja painottuu juuri maan lounaisosiin. Metsäkauriista, eli hirvieläimistämme pienimmästä, ei tehdä varsinaista kanta-arviota, mutta kolari- ja saalistilastot kertovat myös sen yleistyneen Etelä-Suomessa.

Kelkka kollegoineen esitti lainvalmistelijoille uuden varoitusmerkin käyttöönottoa. Aiemmin peuroista ja kauriista varoittava merkki löytyi esimerkiksi Ruotsista.

– Ennen hirvellä varustettu merkki kattoi alueellamme myös pienemmät hirvieläimet. Se ei ollut kovin selkeä viesti tienkäyttäjälle, koska hirvi on kuitenkin huomattavasti peuraa suurempi, ja eri hirvieläinlajit voivat myös käyttäytyä vähän eri tavalla. Nyt kuljettajat voivat paremmin varautua, sanoo Kelkka.

Myös törmäys pienempään sarvipäähän voi olla kohtalokas

Tilastokeskuksen Riistaonnettomuustilaston mukaan hirvionnettomuuksien määrä on laskenut Suomessa viime vuosina, mutta samaan aikaan valkohäntäpeura- ja metsäkauriskolareiden määrä on kasvanut. Vuonna 2020 törmäyksiä hirviin oli noin 1 500, kun valkohäntäpeuraonnettomuuksia oli runsaat 7 200 ja metsäkauriskolareita noin 5 100. Sama kehitys heijastuu henkilövahinkotilastoissa.

Tilastokeskuksen Tieliikenneonnettomuustilaston ennakkotiedon mukaan viime vuonna eläinonnettomuuksissa kuoli kolme ja loukkaantui noin 150 ihmistä. Yliaktuaari Matti Kokkonen kertoo, että menehtymisistä yksi tapahtui peura- tai kauriskolarissa, muut hirven kanssa.

Loukkaantuneista noin kaksi kolmesta törmäsi hirven ja valtaosa muista pienemmän hirvieläimen kanssa. Kokkonen kertoo, että vuosina 2015–2020 noin 90 prosenttia pienempien hirvieläinten kanssa sattuneista henkilövahinko-onnettomuuksista on tapahtunut peuran tai kauriin, loput poron kanssa. Tilasto ei erittele peuroja ja kauriita.

– Esimerkiksi moottoripyöräilijälle törmäys peuraan voi olla jopa kohtalokas. Vaara-alueilla kannattaa tietysti varoa ihan siksikin, että vältyttäisiin eläinuhreilta. Varoitusmerkki antaa osviittaa siihen, kuinka eri eläinten kohtaamiseen voi varautua. Esimerkiksi peuravaara-alueella katsetta voi suunnata tien laidassa vähän hirvivaaraa alemmas. Hirvi myös suositellaan väistämään takapuolelta, koska se juoksee yleensä eteenpäin, kun taas peurat voivat pomppia moneen suuntaan, kertoo Tapani Alaviiri.

Vaara-alueet vaihtuvat ajoittain – hirvi pääsee aidankin yli

Siinä missä eteläisessä Suomessa on viime vuodesta mietitty uusia peura- ja kaurisvaara-alueita, pohjoisessa Suomessa hiotaan hirvien ohella porovaara-alueita. Marko Kelkka kertoo, että ELY-keskusten välillä voi olla pieniä eroja siinä, millä perusteilla vaara-alueet määritetään, mutta perusperiaatteet ovat samat.

– Työtämme on huolehtia liikenneturvallisuudesta ja ehkäistä henkilövahinkoja. Tärkeää on myös koettu turvallisuuden tunne: ei merkkejä kannata laittaa joka tieosuudelle, vaan ainoastaan sinne, missä eläinten tiedetään liikkuneen enemmän. Hirvieläinkolari on siitä erityinen onnettomuustyyppi, että se voi sattua maantiellä kenelle tahansa. Siihen voi joutua, vaikka kuinka noudattaisi sääntöjä ja nopeusrajoituksia, mutta toki ennakoinnilla ja varovaisuudella voidaan törmäyksiä ehkäistä, sanoo Kelkka.

Uudenmaan ELY-keskuksessa varoitusalueet on pyritty käymään läpi noin viiden vuoden välein. Toisinaan yksittäinen hirvivaroitusmerkki voi ilmestyä tienvarteen nopeastikin. Muutoksia vaara-alueisiin aiheuttavat esimerkiksi uudet riista-aidat ja uudet asuinalueet, jotka muuttavat hirvien kulkureittejä.

Riista-aidat ovat Kelkan mukaan ELY-keskuksen tehokkain keino ehkäistä eläinonnettomuuksia, mutta valitettavasti nekään eivät aina pysäytä nelijalkaisia.

– Valitettavasti tiedetään, että joskus hirvet ovat tulleet riista-aidan yli. Päättäväinen yksilö voi yrittää hypätä aidan toiselle puolelle, ja joskus siinä myös onnistuu. Pienemmät hirvieläimet, kuten peurat, voivat myös puikahtaa riista-aitojen raoista. Täydellistä turvallisuuden tunnetta riista-aidatkaan eivät siis tarjoa.

Kun tulet hirvieläinvaroitusalueelle, muista nämä

  • Hirvi-, peura- ja kauriseläinvaroitusmerkit on asetettu sellaisiin tienkohtiin ja tieosuuksille, joissa kolaririski on korostunut. Ne viestittävät: täällä liikkuu eläimiä.
  • Varoitusmerkki aloittaa vaara-alueen. Ne on pyritty sijoittamaan siten, että tienkäyttäjällä on aikaa toimia. Lisää tarkkaavaisuutta ja hidasta vauhtia tarvittaessa.
  • Ennakoi eläimen mukaan. Jos näet tien lähellä hirven, sen seurassa on usein toinen. Porot taas liikkuvat usein isoissa tokissa ja voivat odottaa mutkan takana tai notkopaikassa. Hirvi juoksee usein suoraan tien yli, mutta peurat ja kauriit voivat pomppia edestakaisin ja poro lönkötellä pitkäänkin tiellä. Poro ei juuri pelkää autoa.
  • Hirvieläinkolareiden riski on suurin syksyllä. Varo etenkin aamu- ja iltahämärissä, sillä silloin myös hirvet, kauriit ja peurat liikkuvat. Pimeällä kannattaa käyttää kaukovaloja aina, kun se ei häiritse vastaantulevaa liikennettä.
  • Jos näet tiellä eläimiä, voit varoittaa muita tienkäyttäjiä vilkuttamalla valoja ja hätätilanteessa kytkemällä hätävilkut päälle. Jos törmäät hirvieläimeen, ilmoita aina hätäkeskukseen.
  • Vakuutus on turvana, jos vahinko sattuu. Eläinonnettomuudessa tulleita henkilövahinkoja korvataan lakisääteisestä liikennevakuutuksesta ja omalle ajoneuvolle aiheutuneita vahinkoja vapaaehtoisesta kaskovakuutuksesta.

F1: Yllätykselliset aika-ajot Venäjän GP:ssä

Lando Norris. Kuva: McLaren.

Kosteat olosuhteet vaikuttivat melkoisesti Venäjän GP:n aika-ajoihin.

Paalupaikalta lähtee McLarenin Lando Norris ja hänen viereltään Ferrarin Carlos Sainz.

Kolmannesta ruudusta lähtee Williamsin George Russell ja vasta neljännestä ruudusta Mercedeksen Lewis Hamilton.

Hamiltonin tallikaveri Valtteri Bottas jäi seitsemänteen ruutuun.

Alfa Romeon Kimi Räikkönen lähtee ruudusta 16.

Red Bullin Max Verstappenin autosta vaihdettiin moottori, joten hän lähtee kisaan viimeisestä ruudusta.

Venäjän GP:n aika-ajot

1 Lando Norris McLaren 1:41.993
2 Carlos Sainz Ferrari 1:42.510
3 George Russell Williams 1:42.983
4 Lewis Hamilton Mercedes 1:44.050
5 Daniel Ricciardo McLaren 1:44.156
6 Fernando Alonso Alpine 1:44.204
7 Valtteri Bottas Mercedes 1:44.710
8 Lance Stroll Aston Martin 1:44.956
9 Sergio Perez Red Bull 1:45.337
10 Esteban Ocon Alpine 1:45.865
11 Sebastian Vettel Aston Martin
12 Pierre Gasly AlphaTauri
13 Yuki Tsunoda AlphaTauri
14 Nicholas Latifi Williams
15 Charles Leclerc Ferrari
16 Kimi Räikkönen Alfa Romeo
17 Mick Schumacher Haas
18 Antonio Giovinazzi Alfa Romeo
19 Nikita Mazepin Haas
20 Max Verstappen Red Bull

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Alaikäisten pakomatka päättyi vasta piikkimattoon

Kuva: CvB.

Viime yönä poliisipartio ryhtyi tekemään ajoneuvo tarkastusta Pyhäjoen keskustassa. Pysäytettävä henkilöauto ei totellut poliisipartion pysäytysmerkkiä, vaan säntäsi karkuun. Henkilöauto kaahasi hurjaa ylinopeutta Pyhäjoen keskustan ympäristössä sekä Valtatie 8:lla yhteensä 20 minuutin ajan.

Takaa-ajettu auto aiheutti takaa-ajon aikana lukuisia vaaratilanteita muille tielläliikkujille. Takaa-ajettu auto ajoi kovimmillaan satasen nopeusrajoitusalueella noin 170 km/h ja kuudenkympin nopeusrajoitusalueella noin 150 km/h.

Takaa-ajo päättyi lopulta Valtatie 8:lla, jossa henkilöauto ajoi ensin poliisin piikkimattoon, jonka seurauksena ajoneuvon renkaat tyhjenivät ja matkanteko päättyi pian sen jälkeen.

Takaa-ajetun auton kyydissä oli kuljettajan lisäksi kolme matkustajaa. Kaikki autossa olleet olivat alaikäisiä nuoria.

Kaksi autossa ollut nuorta otettiin kiinni Raahen poliisiasemalle ja kaksi muuta vapautettiin.

Poliisi tutkii tapausta mm törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena sekä kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta. Päihteiden käytön osuutta tapahtumiin myös selvitetään.

 

 

Lauantaina harrasteajoneuvojen huutokauppa

Tämä Morris Mini on yksi myynnissä oleva ajoneuvo. Kuva: Copart.

Lauantaina on mahdollisuus ostaa harrasteajoneuvoja verkossa järjestettävässä huutokaupassa.

Huutokaupan järjestää Copart (Ent. Autovahinkokeskus). Huutokauppa alkaa kello 16.

Harrasteajoneuvohuutokaupassa ei ole kyse kolariajoneuvoista. Suurin osa myytävistä ajoneuvoista ovat täysin toimintakunnossa.

Myynnissä on kaikkiaan 83 ajoneuvoa, joista 65 ovat ajokuntoisia.

Huudettavana on autojen lisäksi muun muassa pari traktoria, mopo ja muutama moottoripyörä.

Huutokaupattavat ajoneuvot ovat katsottavissa tästä. Huutamaan pääsee rekisteröitymällä Copartin jäseneksi.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //