Nopeusmittari oli ensimmäisissä henkilöautoissa valinnaisvaruste

Ensimmäiset liikenteeseen tulleet automobiilit liikkuivat noin 16 kilometrin tuntivauhdilla – kaksi kertaa niin nopeasti kuin jalankulkijat – mutta nopeusmittarit puuttuivat kokonaan, osoittaa Stuttgartin Mercedes-Benz-museon erikoisnäyttely.

33 Extras -näyttelysarja esittelee uusimpana nopeusmittarin historiaa ja sen kehityksen eri vaiheita.

Ensimmäiset nopeusmittarit myytiin autoihin valinnaisvarusteena, sillä vielä vuonna 1909 Saksan keisarikunnan suurkaupungeissa autojen ajonopeus oli rajoitettu vain 15 kilometriin tunnissa.

Aikakauden tapaan Mercedes-Benz 230 b:n mittaristo ja katkaisijat on keskitetty jalopuisen kojetaulun keskelle. Kuva: Marko Mäkinen.

Nopeusmittaria ei myöskään ollut välttämättä sijoitettu suoraan kuljettajan näkökenttään ennen kuin 1950-luvulta alkaen, eikä sen muoto ja nopeuden näyttötapa ollut vakiintunut.

Esimerkiksi vuosina 1954–1959 valmistetussa Mercedes-Benz W 180/W 128 -mallisarjan autoissa eli ”ponttooni-Mercedesissä” käytettiin vaakasuoraa eli horisontaalista nopeusnäyttöä.

Vuosina 1959–1965 käytössä puolestaan oli vertikaalinen eli pystysuora nopeusmittari (W 111/W 112).

Digitaalisiksi nopeusnäytöt ovat muuttuneet 1990-luvulta alkaen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here

Hyvä kysymys!