Leuto, lumeton talvi yhdistettynä karkeaan suolansekaiseen hiekoitushiekkaan ja sulan asfaltin irrottamiin nastoihin. Tämä on pahin yhdistelmä autojen tuulilaseille ja juuri tällainen on vähitellen loppuaan kohti kääntyvä talvi. Rikkoontumisriski on suurimmillaan maalis-huhtikuussa.
Uusien autojen tuulilasit ovat entistä suurempia, kaarevampia ja keveämpiä ja sisältävät entistä enemmän erilaisia antureita ja elektroniikkaa. Samaan aikaan rengasleveys on kasvanut, eikä autoissa enää käytetä roiskeläppiä. Tilannetta pahentaa vielä teiden heikentynyt kunto ja päällystevauriot.
Kevät näkyy myös vakuutusyhtiöillä kiiresesonkina; tyypillisesti noin puolet tuulilasien rikkoontumisista saadaan korjattua ja toinen puoli joudutaan vaihtamaan. Esimerkiksi kaskovakuutuksista korvattiin vuonna 2023 Suomessa jo yli 220 000 tuulilasia.
Mittaristotieto tuulilasille
– Jopa koko auton mittaristo siirtyy vähitellen tuulilasille ja sekä lasipinta, että lasien kaarevuus kasvavat. Samalla kasvavat lasien varastointi- ja logistiikkakulut. Lisäksi lasiin integroidun teknologian vuoksi lasi pitää aina vaihdon yhteydessä kalibroida uudelleen, Carglass Finlandin toimitusjohtaja Samuel Alander huomautti mediatapaamisessa.
Kun vuonna 1980 tuulilasilla saattoi olla vain kaksi lisäominaisuutta, tällä hetkellä niitä voi olla jo kolmisenkymmentä samalla, kun lasipinnan määrä on kasvanut jo lähes 40 prosenttia.
Suomessa on noin tuhat pientä tuulilasinkorjausyritystä, mutta brittiläinen Carglass edustaa alan suuria. Yhtiö on kasvanut Suomessa vajaassa kymmenessä vuodessa noin 20 miljoonan euron kokoluokkaan. Lontoossa sijaitseva Belron International omistaa Suomen tytäryhtiön koko osakekannan.
Tuulilasinäytöt trendin huipulla
Mediatapaamisessa puhunut avainasiakaspäällikkö Teemu Tallqvist arveli tuulilasiteknologian voivan jatkossa vaikuttaa jopa sähköautojen toimintamatkoihin.
– Jos lämpö saadaan pidettyä auton sisällä, sillä voi olla merkittävä vaikutus, myös toimintasäteeseen, Tallqvist arveli.
Tuulilasilla on osuutta auton aerodynamiikkaan ja lisäksi lasin painolla, huurtumattomuudella, auringon heijastavuudella, eristyksellä ja erilaisilla pinnoitteilla on osansa sähköauton toimintamatkalle.
Tallqvist ennustaa, että tuulilasinäytöt tulevat olemaan automaailman seuraava iso trendi. Staattisten ajotietojen lisäksi näytöille tulee myös erilaista kuljettajaa auttavia lisätyn todellisuuden ominaisuuksia.
Nastojen pysyvyys renkaissa on nykyisellään erinomaista, johtuen suurimmalta osaltaan pienestä nastaulkonemasta. Kokemusperäisesti, nastarengassetin monivuotisen käyttöiän aikana jokin yksittäinen nasta saattaa olla kadonnut.
Bridgestonen tuodessa aikoinaan 1980-90 luvun vaihteessa markkinoille nastattoman talvirenkaan, perustui sen pito kulutuspinnan lamellointiin. Aikaisemmissa nastallisissa renkaisssa (Hakkapeliitta-tyyppiset) oli lähinnä noppakuviointi kulutuspinnassa. Nykyään kaikissa talvirenkaissa kulutuspinta on lamelloitu.
Lamellointi imee itseensä kaiken sepelin ym. kivet jota parkkipaikoille ja osin teille kylvetään. Nopeuden kasvaessa renkaista irtoaa sorasuihku. Tämän kuulee ropinana pyöräholveissa.
Tuulilasivaurioiden aiheuttajana nasta/kivisuhde lienee luokkaa 1:1000000 tmv. Kuitenkin aina tuntuu löytyvän argumentointi tuulilasivaurioden syyksi ”…sulan asfaltin irrottamiin nastoihin…” (lainaus artikkelista).