Norja on siirtynyt vauhdilla lähes kokonaan sähköiseen autokantaan, uusista ensirekisteröidyistä henkilöautoista on jo 95–98 prosenttia sähköautoja. Suomi ja muut Pohjoismaat seuraavat Euroopan rekisteröintitilastoissa hienosti perässä. Tanska on tilastoissa toisena noin 80 prosentin lukemalla. Suomessa ensirekisteröinneistä noin 48 prosenttia on sähköautoja ja Ruotsissa noin 42 prosenttia. Seuraavana on Islanti vajaalla 40 prosentilla. Luvut ovat vuodelta 2025 ja vuoden 2026 alkupuoliskolta.
Pohjoismaissa liikenteen sähköistymiselle on ollut tyypillistä pitkäjänteiset ja jopa aggressiiviset verotuet sekä latausinfran rakentaminen. Varsinkin Norjassa autokannan sähköistäminen on nojannut isoihin verotukiin ja esimerkiksi alhaisempiin pysäköintimaksuihin ja tietulleihin. Sähköautot olivat Norjassa vero- ja arvonlisäverovapaita vuosina 2001–2022. Vuoden 2023 alussa Norja otti käyttöön sähköautojen painoveron ja rajasi arvonlisäverovapauden koskemaan enintään 500 000 kruunun (NOK) ostohintaa.
”Työsuhdeautoilua on tuettu Norjassa hieman samaan tapaan kuin meillä”, Drivalia Lease Finlandin kaupallinen johtaja Vesa Kalske kertoo.
Nyt Norjassa on alettu purkaa verotukia, kun tavoitteet liikenteen sähköistymisessä on lähes saavutettu. Muutokset vaikuttavat Drivalia Lease Norwayn kaupallinen johtaja Thomas Fritzonin mukaan markkinatilanteeseen.
”Arvonlisäveron muutos on heijastunut hintoihin ja leasingmaksuihin, mikä on ohjannut kysyntää aiempaa enemmän edullisempien automallien suuntaan. Tässä tilanteessa leasingin joustavuus on eduksi, kun sopimuksia on voitu helposti pidentää uuden sopimuksen solmimisen sijaan”, Fritzon kuvailee.
Suomessa tuki rajatumpaa, mutta toimivaa
Suomessa liikenteen sähköistymistä tuetaan täyssähköautojen autoverottomuudella ja alemmalla käyttövoimaverolla, mutta autot ovat olleet koko ajan normaalin alv:n piirissä, mikä on vaikuttanut kokonaisverotuottoon. Kalske pitää Suomen linjaa onnistuneena.
”Meillä käytetty rajatumpi ja maltillisempi tukimalli on hyvä ja pitkäjänteinen ratkaisu. Sen pohjalta on helppo jatkaa ilman äkkinäisiä suunnanmuutoksia”, Kalske toteaa.
Täyssähköisen työsuhdeauton verotusarvon 170 euron kuukausivähennys sekä vapaan autoedun 120 euron lisäalennus ovat tehneet sähköautoista työsuhdeautoilijoiden ykkösvalinnan. Suomessa työsuhdeautoja on noin 77 000, joista valtaosa eli 65 prosenttia on hankittu leasingrahoituksella.
”Etuudet ovat nostaneet sähköautot työsuhdeautoissa valta-asemaan. Esimerkiksi meillä vuoden 2026 aikana tilatuista työsuhdeautoista yli 83 prosenttia on täyssähköautoja. Bensiinin valitsee enää noin neljä prosenttia. Muutosta kiihdyttää huoltoleasingin suosio, kun asiakkaat haluavat siirtyä riskittömään autoiluun sen sijaan, että sitoisivat pääomaansa kalliiseen sähköautoon”, Kalske avaa.
Käytettyjen sähköautojen leasing on uusien autojen rinnalla toimiva tapa uudistaa Suomen autokantaa. Drivalia Future -automyymälän sähköautotarjonta on viime vuosina laajentunut merkittävästi, kun muutaman vuoden työsuhdekäytössä olleet sähköautot siirtyvät myyntiin tai leasingiin. Suomessa käytettyjen autojen hinnoissa ei ole näkynyt Norjalle tyypillistä ennakoimattomuutta.
Norjassa myös pakettiautot kulkevat sähköllä
Norjassa sähköautoja on ajossa kuluvan vuoden tilaston mukaan noin 850 000, kun Suomessa niitä on 200 000. Vastaavasti kun Suomessa on liikenteessä noin 110 000 leasingkäyttöistä henkilö- ja pakettiautoa, Norjassa lukema on yli kaksinkertainen eli yli 220 000 autoa. Eroa selittää nopea kaluston kierto sekä pakettiautojen korkea leasingaste, tänä vuonna rekisteröidyistä pakettiautoista yli puolet on sähköautoja.
Fritzonin mukaan tukien vähentyminen vaikutti myös pakettiautoihin, mutta polttomoottorien veronnousu piti sähkövaihtoehdon edelleen edullisimpana.
Kiinalaismerkit nousseet listoille Norjassa
Työsuhdesähköautojen valikoimaan on meillä saatu lisää merkkejä ja malleja, ja hintaluokkiin on tullut enemmän vaihtoehtoja. Suomessa työsuhdeautoksi valitaan keskikokoa isompi perheauto. Drivalian kärjessä ovat Volvo, Tesla, Skoda, Volkswagen ja Mercedes-Benz.
Norjassa tukien leikkaus näkyy siirtymänä pienempiin malleihin sekä kiinalaismerkkien nousuna. Suomen TOP10-listalla ei kiinalaismerkkejä ole, mutta Norjassa Xpengin ja BYD:n mallit ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa työsuhdeautoina.
