Tänään voimaan astunut asetus kasvattaa ajoneuvoyhdistelmän maksimipituuden 34,5 metriin. Liikenneturva muistuttaa, että pitkät ajoneuvoyhdistelmät ovat uusi ilmiö, joka voi tien päällä aiheuttaa yllätyksiä.
Muutos kannattaa tiedostaa, ja varautua siihen ennakoimalla. Lähes kymmenen metrin lisä pituuteen vaikuttaa esimerkiksi ohittamisen vaatimaan tilaan ja aikaan sekä risteysajoon.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
Euroopan maista ensimmäisenä Suomi sallii yli 30-metriset rekat tieliikenteessä. Eiliseen asti ajoneuvoyhdistelmien maksimimitta oli 25,25 metriä.
Nyt muuttuneella asetuksella enimmäispituus kasvaa yli yhdeksällä metrillä 34,5 metriin. Ennen asetuksen voimaantuloa on poikkeusluvin voinut kokeilla pidempiä tai raskaampia HCT-kuljetuksia vuodesta 2013 lähtien.
Ohittamistilanteessa 100 km/h nopeusrajoitusalueella 80 km/h kulkevan rekan ohittamiseen kuluva aika pitenee noin kahdella sekunnilla ja sen vaatima matka kasvaa noin viidelläkymmenellä metrillä.
Ohitussuoralta ja -tilanteelta yli 30 metrisen ajoneuvoyhdistelmän ohittaminen vaatii siis jo aika paljon. Ohitustarve tulisi miettiä aina ennen ohittamiseen lähtöä.
Risteysajon ja kääntymisen vievä aika kasvaa
Risteysajo on toinen yleinen tilanne, jossa ajoneuvon pituudella on merkittävä vaikutus.
– Yli kolmekymmentämetrinen kuljetus ei luikahda risteyksistä kovin sukkelasti. Kääntyvyysvaatimukset ovat myös aiempaa heikommat. Pituudesta ja heikommasta kääntyvyydestä johtuen monissa risteyksissä tulee hankaluuksia, ja kuljettajan on ajettava risteys hitaammin ja tarkemmin. Kääntyminen voi siis katkaista tien yllättävän pitkäksi aikaa, toteaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Pentti Tervo.
– Ajoneuvoyhdistelmä voi myös huonolla kelillä jäädä kiinni tai sutimaan, tai pysähtyä esimerkiksi antamaan tietä suojatiellä kävelevälle jalankulkijalle. Näihin tilanteisiin tulisi aina varautua niin, että oman ajoneuvon saa tarvittaessa pysähtymään. Jos käännytään sivutieltä päätielle, on yhdistelmän vauhti hyvin alhainen, mikä pitää muiden päätiellä kulkevien ymmärtää ottaa huomioon. Kun havaitsee edessä kääntymässä olevan ajoneuvoyhdistelmän, kannattaa ottaa jalka heti pois kaasulta ja tarvittaessa alkaa jarruttaa.
Pitkän ajoneuvoyhdistelmän kääntymiseen kuluva aika voi yllättää.
Joissain tiukemmissa risteyksissä kääntyvä yhdistelmä voi joutua myös kaartamaan hieman kävelijöiden ja pyöräilijöiden kulkuväylälle. Kuljettajan onkin oltava risteysajossa erityisen tarkkana suojaamattoman liikenteen havainnoinnissa.
Tervo korostaa muutenkin ennakoivan ajon merkitystä myös ison yhdistelmän ratissa. Ennen työhön ryhtymistä tulisi jokaisen kuljettajan perehtyä pidemmän yhdistelmän ajo-ominaisuuksiin.
– Ajoreitit suunnitellaan etukäteen, ja silloin voi ongelmallisimpia kohtia, kuten tiukempia tai huonon näkemän risteyksiä, pyrkiä välttämään. Pääsääntöisesti erikoispitkillä yhdistelmillä ajetaankin terminaalista terminaaliin runkotieverkostolla, kylille ei ole tarvetta mennä pyörimään. Ajo tulisi suhteuttaa myös olosuhteiden mukaiseks, Tervo kuvailee.
On se vain merkillistä, ettei väylä ja liikennesuunnittelussa, sekä toteuttamisessa otettu huomioon ja kuunneltu raskaan liikenteen ammattilaisia; kuljettajia, liikenteen ohjaajia!
Monessa tapauksessa heitä pyydettiin huomioimaan tuleva muutos, mutta kuinkas kävi? Erityisesti kaupunkien liikenneyhteydet terminaaliin, teollisuuslaitokseen, jopa lämpölaitokseen jätettiin huomioimatta. Erityisesti ongelma korostuu talviaikana. Jopa tien aurauksesta vastaavien palaute kaikui ”kuuroille korvilke”, vaikka siitä vastaa usein kaupungin oma yritys. Toteutuksen ”jääräpäinen” läpivienti toteutui Kuopion Kumpusaarentien laajennuksessa, vaikka käytettävissä oli useita vuosikausia aikaisemmin tehtyjä vaihtoehtoja. Lienee turha kysyä kuka ottaa vastuun tapauksessa jossa syntyy ”pahaa jälkeä”? Liian kapea tie kohtaamiselle, varsinkin talviaikana, käsittämättömän väärin toteutetut kallistukset, vastamäkeen tapahtuva pysähdys liikennevaloihi. Kaiken huippuna eri liikennemuotojen ”sumputtaminen” samaan risteysalueeseen ja lisäksi vielä liikennevalojen väärä rytmitys, joka tukkii liikenteen erityisesti ruuhka-aikana. Tieratkaisut ovat pitkäaikaisia ja kauan vaikuttavia, jonka vuoksi ne olisi hyvä toteuttaa parhaalla mahdollisella ja tiedossa olevat asiat huomioiden. Raskaiden ajoneuvojen pituuksien kasvaminen oli tiedossa kun Kumpusaarentien suunnittelua tehtiin ja hanke toteutettiin vuonna 2017. Päättävä taho (Kuopion kaupunki) vetosi toteutuksen ratkaisun olleen kiinni rahasta. Niinhän kaikki asiat ovat, kun toteutetaan vuosibudjetin sisällä kauaskantoisia investointiluonteisia hankkeita. Nykyinen korkotaso mahdollistanee myös pidempiaikaisen rahoitusmallin käyttämisen. Jos hankkeella pyrittiin helpottamaan kevyen liikenteen sujuvuutta, niin sekin parannus ”tuhottiin sumputtamalla” kaikki liikennemuodot samaan tasoon, samaan risteysalueeseen, samoilla liikennevaloilla ohjattavaksi. Eräs televisiossa esitetty ohjelmaformaatti kysyy ”Pitääkö olla huolissaan”, mikäli Kumpusaarentien liikennejärjestelyiden osalle asetetaan sama kysymys, niin vastaus on ”PITÄÄ OLLA HUOLISSAAN, TODELLA HUOLISSAAN”!