Palvelualojen työnantajat Palta on kehittänyt yksityiskohtaisen tieliikenteen veromallin, jossa verotuksen painopistettä siirretään auton ostamisesta ja omistamisesta kohti käyttöä. Verouudistus tarvitaan, koska liikenteen verotulot uhkaavat pienentyä nopeasti autoilun sähköistyessä samaan aikaan, kun tieverkon korjausvelka kasvaa.
Paltan mallissa tieliikenteeltä kerättävien verotulojen reaalinen kertymä vakautettaisiin vuoden 2024 tasolle vuodesta 2029 alkaen. Alun siirtymävaiheessa tämä tapahtuisi korottamalla henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron perusveroa.
2030-luvulla siirryttäisiin pysyvään malliin, jossa otettaisiin käyttöön uusi käyttöpohjainen vero. Se voisi perustua esimerkiksi ajettuihin kilometreihin. Samalla polttoaineiden verotusta alennettaisiin, jotta käyttöpohjainen vero ja muut jo päätetyt kustannuksia nostavat toimet eivät korottaisi kohtuuttomasti polttomoottoriautojen ja raskaan liikenteen kokonaiskustannuksia.
– Emme voi rakentaa liikennejärjestelmän rahoitusta sellaiselle veropohjalle, joka kutistuu vuosi vuodelta. Siksi verotuksen painopistettä on tieliikenteessä siirrettävä ajoneuvon ostamisesta ja omistamisesta kohti käyttöä, sanoo Paltan liikenne- ja logistiikkajohtaja Petri Laitinen.
Esimerkkilaskelmassa Paltan veromalli vakauttaa liikenteen verotulot. Laskelmassa siirtymäkausi kestää vuodet 2029—2030 ja pysyvä veromalli otetaan käyttöön 2031, mutta todellisuudessa käyttöönotto voi kestää pidempään.
Raskaan liikenteen kilpailukyky turvattava
Paltan mallissa raskaiden dieselajoneuvojen verorasitusta alennettaisiin. Tämä kompensoisi osan siitä kustannusnoususta, mikä on lähivuosina odotettavissa EU:n uuden päästökaupan ja jakeluvelvoitteen kiristymisen vuoksi. Tämä on tärkeää koko elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta.
Sähkö- ja vetykäyttöisten raskaiden ajoneuvojen käyttöpohjainen verotus olisi dieselkalustoa kevyempää, mikä vauhdittaisi siirtymistä päästöttömiin käyttövoimiin.
Veropohja murenee nykymallilla
Suomen liikenneverotuksen pohja murenee tällä hetkellä nopeasti liikenteen sähköistymisen ja inflaation vuoksi. Tieliikenteestä kerättiin vuonna 2024 noin 3,9 miljardia euroa erillisveroja. Nykykehityksellä verotulojen arvioidaan alenevan vuosina 2025—2030 reaalisesti noin miljardilla eurolla.
Samalla väyläverkon korjausvelka on kasvanut jo 4,3 miljardiin euroon ja uhkaa nousta nykyisillä rahoitustasoilla vähintään kuuteen miljardiin euroon vuoteen 2037 mennessä.
– Nykyinen liikenteen verotus on rakennettu maailmaan, jossa autot kulkevat bensiinillä ja dieselillä. Sähköistyminen muuttaa tämän perustan. Verotuksen on muututtava mukana niin, että liikennejärjestelmän rahoitus voidaan turvata ilman, että Suomen kilpailukyky vaarantuu, sanoo Paltan ilmastopolitiikan ja kestävän kasvun asiantuntija Mikko Paloneva.
Paltan mallissa tieliikenteestä kerätyt verotulot ohjattaisiin nykyistä selvemmin tieverkon ylläpitoon, kehittämiseen ja muihin liikennejärjestelmän tarpeisiin. Palta korostaa, että liikenteen verouudistus on toteutettava tavalla, joka säilyttää kannusteet puhtaisiin käyttövoimiin siirtymiselle. Verouudistus ei saa pysäyttää liikenteen sähköistymistä.
Lue myös
Tällä merkillä erittäin vahva asema koko Pohjois-Euroopassa
Viime viikolla julkistetun Volkswagen ID.4 ja ID.5 -mallien korvaajan myynti alkanut
