Autolla liikkumiseen liittyy monenlaisia tekijöitä, tärkeimpinä turvallisuus sekä etenkin nyt aktualisoitunut polttoaineen kulutus.
Vielä jokin vuosikymmen sitten 10 litran todellista kulutusta ajotavan, lämpötilan ym. huomioon ottaen on pidetty normaalina. Ehkä siitä johtui, etteivät autotehtaat asiaan kovinkaan paljon reagoineet eikä satsanneet.
Vasta nyt kulutuslukemat ovat ilmastosyistä nousseet otsikoihin.
Puhtauteen vaikuttavat monet tekijät
Vuosikymmenien aikana autoja on kehitetty monella tavalla, mutta vanha tuttu rivimoottori oli pitkään, hieman muunneltuna, melkein jokaisen automerkin konepellin alla.
Tämän seurauksena moottorien tekniikan kehittymiseen ei kiinnitetty riittävää huomiota. Ironisesti voisi todeta: mikäli moottorien kehittämiseen olisi pantu samat rahat kuin mitä on satsattu autojen korien muotoiluun ja 2-3 vuoden välein tapahtuneisiin ”uudistuksiin”, olisi meillä ollut 4-5 litraa kuluttavia autoja jo 50 vuotta.
Yhdysvalloissa säästämiseen ei ole ollut tarvetta
Kysyä sopii, entä nyt 2020-luvulla? Nyt tilanteeseen on tullut uusi näkökanta, päästöjen vähentäminen. Avainasemassa ovat jatkossa autoilun suuret maat. Esimerkiksi Yhdysvalloissa maan omat öljyvarat ja niiden tehokkaampi hyödyttäminen ovat sallineet sangen alhaisen bensan hinnoittelun.
Mainittakoon esimerkki vuoden takaa, 2019 alkupuolelta. 95 oktaanisen bensiinin huokeimmat hinnat löytyvät eri osavaltioista, joista kahdeksassa menovettä myytiin alle 29 sentillä litra.
Huokein tarjous löytyi tammikuulta Michiganin osavaltion Houghtonista – 12 eurosenttiä per litra. Nyt öljyn liikatuotannon seurauksena hinnat saattavat olla vieläkin alhaisempia.
Euroopassa tällaiset lukemat olisivat päiväunia. Vertailun vuoksi, Suomessa bensiinin hinta on Tilastokeskuksen mukaan liikkunut puolentoista euron tuntumassa. Mihin suuntaan hinnat muuttuvat jatkossa, kun maailman koronavirus-tilanteen takia kulutus on laskenut ja raakaöljyn tuotantoa on jouduttu vähentämään?
Ilmaston saastuminen on noussut vakavasti otettavaksi haasteeksi
Nyt, kun lähes kaikki elämän muutokset kokevat nopeita muutoksia, vievät ne tavallisesti ääritulkintoihin. Näin on käynyt energian käytön ja auton kehityksen yhteydessä.
Toisinaan sähkö on ylivoimaisesti paras, kunnes luemme uutisia kaasun paremmuudesta, ja etenkin Hybridimoottorille riittää puolesta puhujia. Ennen niin edulliseksi todettu dieselmoottori on nyt rutattu ”poistolistalle”. Ja kuitenkin tämä vanha palvelija on viimeaikaisten tietojen mukaan kehittynyt myönteisesti.
Samanlaiset muutokset on todettavissa myös polttoaineiden osalta. Tässä kehitystyössä kansallinen öljy-yhtiömme edustaa kansainvälisesti vertailtaessa huipputasoa.
Mm. jätteiden muuntamisen ja uusiutuvan energian avulla on kasvihuonekaasupäästöjä pystytty alentamaan jopa 80 prosenttia. Vasta nyt, kun polttoainekustannuksien osuus alkaa olla merkittävä, asia on alkanut korostua yleismaailmallisesti.
Mitä me ratin vääntäjät voimme tehdä?
Todistettu tosiasia on, että polttoaineen kulutukseen vaikuttaa merkittävästi myös ajotavat. Niitä on monia. Väärällä vaihteella ajo, turhat kiihdytykset sekä huonosta tilanteiden ennakoinnista johtuvat jarrutukset. Myös jonossa ajaminen vaikuttaa kulutukseen.
Säästeliääseen ajoon pyrittäessä on avuksi tullut jatkuvasti yleistyvä vakionopeuden säädin eli pilotti.
Alhaisempiin polttoaineen kulutuslukemiin ovat alan toimittajat kiinnittäneet huomiota jo vuosikymmeniä sitten. Tästä esimerkki, Auto- ja liikennetoimittajien järjestämästä taloudellisuusajosta vuodelta 1977.
Jo silloin pyrittiin osoittamaan ajotavan merkitys polttoaineen säästössä. ”Kevyellä varpaalla” ajaen saatiin alhaisimmat 2-3 litran lukemat. Kansan sanontaa lainaten: ”ajettiin melkein jalkahiellä”.
Jopa ”Amerikan auto” 6 hengen Dodge Aspen selvisi 12 litran kulutuksella, eli 2 litraa per matkustaja.
Mielenkiintoinen kysymys on, millä perusteilla me nykyiset autonkäyttäjät teemme valintamme? Kohta taitaa olla pakko, ilmastosyistä johtuen, hyväksyä ajattelu ”säästätkö nyt vapaaehtoisesti tai sitten aikaa myöten itket ja säästät”.
Mikä on tilanne nyt valtakunnallisesti?
Akuutti ongelma on edelleen teiden heikko kunto. Se lisää kulutusta sekä aiheuttaa autolle turhia korjauksia.
Jatkuvat jarrutukset sekä kiihdytykset, onnettomuuksista puhumattakaan, maksetaan lisääntyneinä korjauskustannuksina sekä kohonneina vakuutusmaksuina.
Mutta mielenkiintoista on seurata mitkä ovat yhä yleistyvän sähköauton todelliset kokonaiskustannukset. Kaikki ei aina ole sitä millaiselta se näyttää! Se nähdään pian. Onko kokonaiskuluissa tulossa sähköisku!
Näitä hämmästyneenä pohtii nimimerkki
Kauko Säätäjä
