Viime viikolla päättynyt Rengasratsia kertoo myönteisen rengaskehityksen jatkuvan Suomessa. Samalla suurta hämmästystä herättävät vuodenaikaan nähden suuri talvirenkaiden määrä ja joka kymmenennellä autolla esiintyneet huomattavan matalat rengaspaineet.
Aiempaa useampi kuljettaja ajaa talvirenkailla myös kesällä. Viime viikolla päättyneen Rengasratsia-turvallisuuskampanjan tarkastuksissa noin 5,6 prosenttia autoilijoista ajoi talvirenkailla. Osuus on kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna.
– Alueellisesti talvirenkaita tuli vähiten vastaan Lapissa ja eniten etelässä. Kyse ei siis ole aikaisesta varautumisesta talveen. Talvirenkaat on haluttu ajaa loppuun kesällä, Autonrengasliiton puheenjohtaja Jarmo Nuora sanoo.
Laki sallii nastattomilla talvirenkailla eli niin sanotuilla kitkarenkailla ajamisen myös kesällä. Turvallisuussyistä näin ei kuitenkaan pitäisi tehdä. Talvirenkaiden pito-ominaisuudet on tehty talvea varten.
– Kesäaikaan vetisellä tienpinnalla huonokuntoinenkin kesärengas on luotettavampi kuin uusi talvirengas. Kitkarenkailla jarrutusmatkat ja vesiliirron riski kesäaikana kasvavat huomattavasti.
Renkaiden kunto jatkaa paranemistaan
Autonrengasliitto, poliisi ja Liikenneturva ovat järjestäneet Rengasratsian lähes joka syksy vuodesta 1997 lähtien. Kokonaiskehitys antaa Nuoran mielestä suuren syy iloon.
– Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna suomalaiset ajavat jatkuvasti paremmilla renkailla, ja vastaavasti huonokuntoisten renkaiden osuus on pienentynyt.
Lue tästä muita juttuja rengasratsioista.
Kun esimerkiksi vuonna 2014 huonokuntoisilla renkailla ajoi 12,2 prosenttia autoilijoista, tänä vuonna vastaava luku oli 7,2 prosenttia. Tutkimuksessa huonokuntoiseksi arvioitiin rengas, jonka urasyvyys on alle 2 millimetriä.
– Totta kai rengasturvallisuutta on kehitettävä edelleen. Samalla suomalaiskuskeja pitää kiittää siitä, että renkaiden merkitys turvallisuudelle on opittu ja myös otetaan tosissaan.
Joka kymmenes ajaa selvästi vajaapaineisilla renkailla
Urasyvyyden ohessa Rengasratsiassa on tutkittu rengaspaineet. Jatkuvana trendinä on ollut renkaiden välisten paine-erojen pieneneminen.
– Keskeinen syy on se, että paineentunnistinjärjestelmät ajoneuvoissa ovat yleistyneet. Ajoneuvo ilmaisee itse, mikäli jossakin renkaassa paine poikkeaa auton yleisestä tasosta.
Ihmetystä tuloksissa herättää sellaisten autojen suuri määrä, joiden kaikissa renkaissa paineet olivat selvästi vajaat. Noin joka kymmenennen auton renkaissa painetta oli vain 1,4 – 2,0 baria. Suosituspaineet riippuvat ajoneuvon ja renkaan koosta, mutta pienissäkin autoissa suositellaan käytettäväksi vähintään noin 2,2 barin painetta.
Inflaatio ja kiristyneet polttoaineen hinnat antaisivat kuitenkin syyn kiinnittää asiaan huomiota.
– Alhaiset rengaspaineet lisäävät polttoaineenkulutusta 3 – 6 prosenttia ja lyhentävät renkaan elinikää̈ 25– 50 prosenttia. Oikeilla rengaspaineilla keskiverto autoilija voi säästää pelkästään polttoainekuluissa vähintään 15 euroa kuukaudessa.
Oikea aika tarkastaa talvirenkaat on nyt
Kesärenkaat tarjoavat vielä pääsääntöisesti lokakuun alkupuolella oikean ja keliin sopivan rengastuksen lähes koko maassa, mutta talvirengaskausi lähestyy vääjäämättä. Nykyisen tieliikennelain mukaan talvirenkaita on käytettävä kelin niin vaatiessa marraskuun ensimmäisen ja maaliskuun viimeisen päivän välillä.
– Kelinmukainen rengastus on kuljettajan vastuulla. Hyvä nyrkkisääntö on ajaa koko lain määrittelemä kausi talvirenkailla, jolloin asiaa ei tarvitse edes miettiä.
Talvirenkaalta vaaditaan lain mukaan vähintään 3 mm urasyvyys, joten talven alussa urasyvyyttä olisi hyvä olla jäljellä vähintään 5 mm. Nastoja renkaasta saa puuttua enintään 25 prosenttia.
– Vaihtosesonki on yllättävän lähellä ja nyt on syytä tarkastaa säilössä olevien talvirenkaiden kunto. Alle laitettaessa renkaissa olisi hyvä olla uraa vähintään tuo 5 mm, jotta niiden kunto riittää turvalliseen ajamiseen vielä keväälläkin.
