Home Blog Page 1473

Vuoden Auto Suomessa -finaaleissa on ollut 18 eri merkkiä ja yli 40 automallia

Vuoden Auto Suomessa valitaan kohta seitsemättä kertaa. Joka vuosi valitaan ensin vuoden autouutuuksista kuusi finalistiä, joista valitaa lopullinen tittelin voittaja.

Finaaliin valitaan kuusi eniten ääniä saaneet automallit. Yhtenä vuotena on finaalissa tosin ollut seitsemän mallia, koska kuudennella sijalla oli kaksi mallia tasapisteillä.

Finaaleissa on ollut mukana kaikkiaan 18 eri merkkiä, kun mukaan lasketaan myös Vuoden Auto Suomessa 2021 -finaali.

Selvästi suosituin merkki on ollut Škoda, joka on saanut vähintään yhden auton finaaliin peräti kuusi kertaa. Ainoastaan vuoden 2017 valinnassa Škoda ei ollut mukana finaalikuusikossa.

Volkswagen ja Volvo ovat saaneet neljä kertaa automallin mukaan finaaliin.

Kaksi merkkiä on saanut mallinsa finaaliin kolme kertaa. Kyseiset merkit ovat Kia ja Mercedes-Benz.

Seitsemän merkkiä on ollut edustettuna kaksi kertaa. Merkit ovat Audi, Ford, Opel, Peugeot, Renault, Seat ja Toyota.

Yhden kerran finaaliin ovat päässeet Alfa Romeo, BMW, Citroën, Honda, Mazda ja Porsche.

Kolme kertaa tiukka kisa voitosta

Vuoden Auto Suomessa on valittu nyt kuusi kertaa, ja kolme kertaa voitto on tullut selvällä äänierolla. Kolme kertaa ykkönen ja kakkonen ovat olleet hyvinkin lähellä toisiaan.

Vuoden 2015 valinta meni selvällä erolla VW Passatin eduksi. Toiseksi jäänyt Ford Mondeo hävisi 62 ääntä.

Seuraavana vuonna Opel Astra oli aivan ylivoimainen. Eroa toiseksi tulleeseen Volvo XC90 -malliin oli 118 ääntä.

Vuonna 2017 Volvo S90/V90 voitti Seat Atecan vain kolmella äänellä ja seuraavana vuonna Seat Ibiza voitti Skoda Kodiaqin vain viidellä äänellä.

Vuoden 2019 tittelistä käytiin Vuoden Auto Suomessa -historian tiukin kisa. Ford Focus voitti vain kahdella äänellä Mercedes-Benzin A-mallin.

Vuoden Auto Suomessa 2020  -valinnan voittoero oli selvä. Škoda Kamiq voitti Toyota Corollan 33 äänellä.

Tähän asti on joka vuosi äänestetty eri merkki Vuoden Auto Suomessa -tittelin saajaksi. Nykyisistä finalisteistä Skoda ja Volkswagen ovat jo kerran voittaneet tittelin. Jommasta kummasta voi siis tulla ensimmäinen kaksoisvoittaja.

Vuoden Auto Suomessa -lopputulokset

Vuoden Auto Suomessa 2015

  1. Volkswagen Passat         231 pist.
  2. Ford Mondeo                 169
  3. Mercedes-Benz C-sarja   145
  4. Citroën C4 Cactus          143
  5. Škoda Fabia                    133
  6. BMW 2-sarjan Active Tourer 82

Vuoden Auto Suomessa 2016

  1. Opel Astra              290 pist.
  2. Volvo XC90            172
  3. Škoda Superb        168
  4. Audi A4                  164
  5. Honda HR-V           101
  6. Volkswagen Touran   78

Vuoden Auto Suomessa 2017

  1. Volvo S90/V90         169  pist.
  2. Seat Ateca               166
  3. Mercedes-Benz E-sarja 160
  4. Alfa Romeo Giulia        143
  5. Kia Niro                       135
  6. Peugeot 3008               112

Vuoden Auto Suomessa 2018

  1. Seat Ibiza                178   pist.
  2. Škoda Kodiaq           173
  3. Volvo XC60               156
  4. Volkswagen T-Roc     113
  5. Kia Stinger               111
  6. Opel Insignia            109

Vuoden Auto Suomessa 2019

  1. Ford Focus               175 pist.
  2. Mercedes-Benz A      173
  3. Kia Ceed                   142
  4. Volvo XC40                108
  5. Volvo V60                    95
  6. Škoda Karoq                 87

Vuoden Auto Suomessa 2020

  1. Škoda Kamiq             130 pist.
  2. Toyota Corolla              97
  3. Mazda3                        94
  4. Peugeot 208                 93
  5. Skoda Scala                 90
  6. Renault Clio                 87
  7. Audi E-Tron                  84

Vuoden auto Suomessa 2021 julkistetaan tammikuun lopussa. Finalistit ovat Peugeot 2008, Porsche Taycan, Renault Captur, Skoda Octavia, Toyota Yaris ja Volkswagen ID.3.

Valinnan tekevät Auto- ja liikennetoimittajat -yhdistyksen jäsenet.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Autoliitto muistuttaa: Väärin asennettu turvaistuin ei suojaa lasta kunnolla

Autoliitto julkaisee yhteistyössä eri maiden autoliittojen ja kuluttajajärjestöjen kanssa toteutettua turvaistuintestiä, jossa istuinten turvallisuutta arvioidaan monipuolisesti.

Testin kokonaisarvosana koostuu turvallisuudesta, käyttömukavuudesta, istuinmukavuudesta ja haitallisista kemikaaleista.

Turvallisuusosio puolestaan jakautuu etu- ja sivutörmäystesteihin sekä vöiden reititykseen ja istuimen vakauteen autossa.

Käyttömukavuus sisältää useita pienempiä osa-alueita, joilla arvioidaan istuimen väärinasentamisen riskiä ja käytön helppoutta.

Testiä on välillä kritisoitu siitä, että siinä kokonaisarvosanaan vaikuttaa muukin kuin kolariturvallisuus. Esimerkiksi istuimen asentamiseen liittyvien osa-alueiden merkitystä ei aina osata arvostaa.

– Istuin, joka on hankala asentaa oikein tai johon lapsi on vaikea kiinnittää, ei voi saada testissämme hyvää arvosanaa. Vain oikein asennettu istuin suojaa lasta parhaalla mahdollisella tavalla, joten myös istuimen käytettävyys on olennainen osa sen turvallisuutta, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen toteaa.

Yleisiä istuinten kanssa tapahtuvia virheitä ovat muun muassa vöiden väärä reititys. Esimerkiksi turvakaukaloa asennettaessa auton turvavöillä saattavat lannevyön ja olkavyön reititys sekoittua keskenään, mikä taas voi aiheuttaa äkkipysähdyksessä turvakaukalon kiepsahtamisen irti turvavyöstä.

Toinen yleinen riskitilanne muodostuu, jos turvavyötä ei pujoteta sille tarkoitettuihin ohjaimiin. Jos vyö ei kulje ohjainten kautta, vyö saattaa luistaa törmäyksessä ja turvakaukalo irrota.

– Isofix-kiinnitys vähentää huomattavasti istuimen väärinasentamisen riskiä, mutta ei poista sitä kokonaan. Monet hyvät istuimet kertovat merkkivaloin ja äänimerkein, kun istuin on kiinnitetty kunnolla, Tolvanen kertoo.

Vöiden oikea reititys on tärkeää myös kiinnitettäessä lasta istuimeen. Jos esimerkiksi kasvot menosuuntaan asennetun turvaistuimen lannevyötä ei pujoteta vyönohjaimeen, kulkee lannevyö helposti liian korkealla. Törmäystilanteessa vyö leikkautuu lapsen vatsaan, mikä voi aiheuttaa vakavia sisäisiä vammoja.

Lue tästä  muita juttuja turvaistuimista.

– Osa istuimista on suunniteltu sopimaan hyvin erikokoisille lapsille. Tällaista istuinta käytettäessä on erittäin tärkeää säätää se aina lapsen koolle sopivaksi. Kun selkänoja ja pääntuki ovat säädetty oikealle korkeudelle, pää on molemmilta sivuilta hyvin suojattu ja olkavyö kulkee lapsen hartian keskikohdan ja kaulan välillä, Tolvanen huomauttaa.

– Lapsi pitää kiinnittää tiukasti istuimeen törmäysturvallisuuden takia sekä siksi, ettei hän pääse kiemurtelemaan irti vöistä ajon aikana.

Turvaistuintestin arvostelun painotukset

50 % Turvallisuus

  • 40 % Etutörmäyssuoja
  • 40 % Sivutörmäyssuoja
  • 10 % Vöiden reititys
  • 10 % Istuimen vakaus autossa

40 % Käyttömukavuus

  • 40 % Väärinasentamisen riski
  • 20 % Lapsen kiinnittäminen
  • 20 % Istuimen asentaminen
  • 10 % Istuimen vaihto toiseen autoon/Istuimen säätö lapsen koon mukaan
  • 8 % Käyttöohje
  • 2 % Istuimen puhdistaminen ja istuimen viimeistely

10 % Istuinmukavuus

  • 40 % Istuimen tilavuus/ahtaus lapselle
  • 20 % Istuimen tilantarve autossa
  • 20 % Istuma-asento
  • 20 % Istuimen miellyttävyys

0 % Kemikaalikuormitus (vain arvosanaa alentava vaikutus, jos liikaa pitoisuuksia)

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

 

Turussa avattiin Suomen ensimmäinen nesteytettyä biokaasua tuottava biokaasulaitos

Gasumin Turun Topinojalla sijaitsevan biokaasulaitoksen laajennus- ja modernisointiprosessi on saatu päätökseen. Biokaasulaitoksen avajaisia vietettiin tänään ja laitoksen kaupallinen käyttö alkoi, todetaan Gasumin tiedotteessa.

Turun biokaasulaitoksen laajennus oli yksi Sipilän hallituksen Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihankkeista. Hankkeiden tavoite on lisätä kestävästi uusiutuvan energian osuutta Suomessa käytetystä energiasta erityisesti parantamalla sen tarjontaa.

Laitoksella käsitellään vuodessa noin 130 000 tonnia biomassoja, tuotetaan noin 60 GWh nesteytettyä biokaasua (LBG) vuodessa, joka vastaa 125 raskaan liikenteen ajoneuvon tai 5 000 henkilöauton vuotuista polttoaineenkulutusta.

Katso tästä muita juttuja nesteytetystä biokaasusta.

Laitoksella tuotetaan myös noin 4 000 t ammoniakkivettä kierrätysravinteeksi. Turun biokaasulaitos edistää kiertotalouden toteutumista ja kaasumarkkinan kehittymistä Turun seudulla.

Yhtiö vauhdittaa biokaasun tuotantokapasiteettia laajentamalla olemassa olevia biokaasulaitoksia, rakentamalla uusia laitoksia ja laajentamalla biokaasun hankintaa muiden toimijoiden tuotantolaitoksista.

Yhtiö tavoittelee biokaasuntuotannossa kustannustehokkuutta ja uusien biokaasun tuotantoon sopivien raaka-aineiden käyttöä.

Useita biokaasulaitoshankkeita Suomessa ja Ruotsissa

Gasum hankki marraskuussa omistukseensa Länsi-Götanmaan Skövdessä sijaitsevan biokaasulaitoksen, jonka tuotantokapasiteetti on jopa 40 GWh/a.

Gasum on myös tehnyt perussuunnittelun ja aloittanut luvitusten hakemisen Kuopion, Oulun ja Kouvolan biokaasulaitosten laajennuksille.

Rakenteilla olevat Lohjan biokaasulaitos, Vantaan Viinikkalan biojätteiden siirtokuormausasema ja Nymöllan biokaasulaitos Ruotsissa valmistuvat vuoden 2021 alkuun mennessä.

Gasum aikoo rakentaa myös uuden teollisen kokoluokan 120 GWh biokaasulaitoksen Göteneen vuoden 2023 alkuun mennessä.

Gasum käsittelee biokaasulaitosverkostossaan biomassoja noin 800 000 t/vuosi ja tuottaa lannoitevalmisteita yhteensä noin 740 000 tn/vuodessa yhteensä Suomessa ja Ruotsissa.

Biokaasu on täysin uusiutuva energialähde, jota voidaan tuottaa monenlaisista biohajoavista jätteistä.

Biokaasun käyttö liikennepolttoaineena voi Gasumin mukaan auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosentilla fossiiliseen dieseliin verrattuna.

Gasumilla on nyt 15 biokaasulaitosta Suomessa ja Ruotsissa, ja yhtiö on yksi Pohjoismaiden suurimmista biokaasun tuottajista. Gasum tuo vuoteen 2024 mennessä Pohjoismaiden markkinoille 4 TWh biokaasua omasta ja kumppaniensa tuotannosta

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Ford Transitista täyssähköinen versio — Eurooppaan 2022

Ford esitteli tänään uuden täyssähköisen E‑Transit-pakettiauton.

E‑Transit tulee myyntiin Fordin yli 1 800 hyötyajoneuvojen jälleenmyyjäliikkeeseen eri puolilla maailmaa – näistä yli 90 prosenttia on sähköautosertifioituja myynnin käynnistyessä.

Lisäksi E‑Transit hyötyy myös sadoista eri puolilla maailmaa toimivista muutostöitä tekevistä yrityksistä, jotka toimittavat hyllyjä, säilytysratkaisuja ja lisävarusteita Transitin dieselmalleihin.

Ford on valmistanut Transit-tuoteperheen autoja jo 55 vuoden ajan ja hyötyajoneuvoja jo vuodesta 1905.

Yhtiö valmistaa Euroopan markkinoille tarkoitetut E‑Transitit Ford Otosanin tehtaalla Turkin Kocaelissa niitä varten suunnitellulla tuotantolinjalla yhdessä Transit Custom ladattavan hybridin kanssa.

Pohjois-Amerikan markkinoille tulevat autot valmistetaan Kansas Cityn kokoonpanotehtaalla Missourin Claycomossa.

Vihreämpää ajamista

Vuoden 2022 alkupuolella markkinoille tuleva E‑Transit on osa Fordin maailmanlaajuista yli 11,5 miljardin dollarin investointia ajoneuvojen sähköistykseen vuoden 2022 loppuun mennessä.

Täyssähköinen Mustang Mach‑E tulee Eurooppaan ensi vuoden alkupuolella ja täyssähköinen F‑150 Pohjois-Amerikan markkinoille vuoden 2022 keskivaiheilla.

Euroopassa Ford on pilotoinut sähköisten hyötyajoneuvojen tekniikkaa vuodesta 2018 yhdessä Englannin, Saksan, Espanjan ja Turkin viranomaisten kanssa tutkimalla, miten kuljettajat käyttivät Transit Custom ladattavia hybridejä Lontoossa, Kölnissä, Valenciassa ja Ankarassa.

Yhtiö on hyödyntänyt tutkimuksen tuloksia – kuten tietoja ajoneuvojen käyttötavoista ja lataustottumuksista – E‑Transitin ja sen palveluiden kehittämiseen.

Toimintamatka ja latausratkaisut räätälöity ammattikäyttöön

67 kWh:n käytettävissä oleva akkukapasiteetti tuottaa WLTP-mittauksen mukaiseksi arvioiduksi toimintamatkaksi 350 km, mikä riittää päivittäisten töiden vaatimuksiin myös erilaisilla kuormilla ja vaihtelevissa sääolosuhteissa.

E‑Transitin ajotilat on räätälöity sen sähköiselle voimansiirrolle sopiviksi. Erityinen Eco-tila tehostaa energian käyttöä Fordin tietojen mukaan jopa 8–10 prosenttia, jos E‑Transitilla ajetaan ilman kuormaa kiihdyttäen voimakkaasti tai moottoritienopeuksilla.

Eco-tila rajoittaa huippunopeutta, säätelee kiihtyvyyttä ja optimoi ilmastoinnin toimintaa mahdollisimman pitkän toimintamatkan saavuttamiseksi.

Lisäksi auton ilmastoinnin voi ajastaa, minkä avulla ohjaamon lämpötilan voi säätää halutuksi auton ollessa vielä latautumassa. Näin varmistetaan, että käytettävissä on pisin mahdollinen toimintamatka.

Sen lisäksi, että E‑Transit auttaa yrityksiä toimimaan paremmin kestävän kehityksen mukaisesti, se tarjoaa myös liiketoiminnallisia etuja. Pienempien huoltokustannusten ansiosta E‑Transit voi vähentää kokonaiskustannuksia noin 40 prosentilla polttomoottorimalleihin verrattuna. 2)

Euroopassa asiakkailla on lisäksi luokkansa johtava yhden vuoden huoltotarjous ilman kilometrirajoituksia, sekä kahdeksan vuoden ja 160 000 kilometrin takuu akustolle ja suurjännitekomponenteille.

Ford tarjoaa lisäksi sekä yrityksen että kuljettajan tarpeisiin sopivia latausratkaisuja niin kotiin, työpaikalle kuin tien päälle.

E‑Transitissa on mahdollisuus sekä tasavirtalataukseen että nopeaan vaihtovirtalataukseen. Ajoneuvon 11,3 kW:n laturi pystyy lataamaan akun tyhjästä täyteen 8,2 tunnissa. 4)

Suuritehoisella tasavirtalaturilla voi ladata jopa 115 kW:n teholla, mikä lataa akun 15 prosentista 80 prosenttiin noin 34 minuutissa. 4)

Lisää tehoa ja yhteyksiä tien päällä

E‑Transitin lisävarusteisin kuuluu Pro Power Onboard, jonka avulla eurooppalaiset asiakkaat voivat käyttää autoa liikkuvana virtalähteenä.

Se tuottaa enimmillään 2,3 kW:n tehon, jota voi käyttää työkalujen ja laitteiden virtalähteenä työmaalla ja matkan aikana.

Vakiovarusteena oleva FordPass Connect ‑modeemi 5) tarjoaa saumattomat yhteysominaisuudet, jotka auttavat hyötyajoneuvoasiakkaita hallitsemaan autokalustoaan ja optimoimaan sen käyttötehokkuuden Ford Telematics ‑kalustoratkaisuun kuuluvien sähköautopalveluiden avulla.

Lisäksi E‑Transit tuo hyötyajoneuvoihin Sync 4 ‑tietoviihdejärjestelmän, johon kuuluu vakiovarusteinen 12 tuuman kosketusnäyttö, parannettu puheentunnistus ja pilvipalveluilla tehostettu navigointi.

Sync-järjestelmän langattomien päivitysten ansiosta E‑Transitin ohjelmisto ja Sync-tekniikka on aina varustettu uusimmilla ominaisuuksilla ja laatuparannuksilla.

Ajon aikana navigointi tarjoaa yrityskäyttäjille edistyksellisiä kuljettajaa avustavia teknologioita, kuten liikennemerkkien tunnistusjärjestelmän ja älykkään vakionopeudensäätimen, jotka yhdessä tunnistavat nopeusrajoitukset, ja antavat yrityksen ajoneuvokannasta vastaaville mahdollisuuden asettaa autoille nopeusrajoituksia.

Lisäksi E‑Transitin ominaisuuksiin kuuluu joukko erilaisia teknologioita, jotka auttavat kuljetusyrityksiä vähentämään kuljettajan aiheuttamia vakuutuskorvausvaatimuksia.

Tällaisia ovat törmäyksenestoavustin, kaistavahdilla varustettu kuolleen kulman varoitusjärjestelmä sekä 360 asteen kamera ja peruutusjarruavustin.

Transit-asiakkaiden arvostamaa kuljetuskykyä

E‑Transitin akku on sijoitettu korin alle, joten se ei vie tavaratilaa, jota on enimmillään 15,1 kuutiometriä eli yhtä paljon kuin takavetoisessa dieselmoottorisessa Transitissa.

Fordin lähtökohta E‑Transitin voimansiirron ja takajousituksen suunnittelussa oli kuormatilan optimoiminen, joten pyöränripustus on toteutettu tukevatekoisin vinotukivarsin. Se parantaa Fordin mukaan ajo-ominaisuuksia ja ohjauksen tarkkuutta ja antaa paremman pidon sekä tyhjänä että kuormattuna.

Euroopassa myytävän E‑Transitin suunniteltu kantavuus on enimmillään 1 616 kg, ohjaamoalustamallien enintään 1 967 kg.

E-Transitin sähkömoottorin enimmäisteho on 198 kW (269 hv) ja vääntö 430 Nm.

Ford tuo E‑Transitin Euroopan markkinoille monipuolisena 25 version mallistona, jonka korimallivaihtoehdot ovat pakettiauto, jatko-ohjaamolla varustettu pakettiauto ja ohjaamoalusta.

Katso tästä muita Ford Transit -juttuja.

Kokonaismassat on suurimmillaan 4,25 tonnia, joten mallisto kattaa hyvin monenlaisten asiakkaiden tarpeet.

Menestyksekkäiden Transit Custom ladattavilla hybrideillä tehtyjen kumppanikaupunkipilottien jälkeen Ford aloittaa E‑Transitin asiakastestit tärkeimmillä Euroopan markkinoilla vuonna 2021.

E‑Transit tulee Euroopan markkinoille keväällä 2022

# # #

2) Perustuu 3 vuoden tai 180 000 kilometrin käyttöön. Vertailussa on huomioitu täyssähköisen pakettiauton ja vastaavan dieselmallin määräaikaishuollot sekä muut tarvittavat huoltotoimenpiteet.

4) Latausnopeus hidastuu, kun akun täysi varaus lähestyy. Tulokset voivat vaihdella latausaikojen ja akun varaustilan mukaan.

5) Ominaisuudet saattavat edellyttää aktivointia.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Renaultilta kaksi uutta pikkupakua — toinen tarjolla myös henkilöautona

Renault on tutustunut asiakkaidensa erilaisiin tarpeisiin ja haluaa nyt täyttää ne täysin uusilla Kangoo ja Express -malleillaan.

Molemmat tulevat kansainvälisesti myyntiin sekä tavaran- että henkilönkuljetusversioina. Kaikki neljä tulevat markkinoille keväällä 2021 ja niistä Expressin henkilöautoversio ei tule Eurooppaan.

Renault Kangoo Van on monipuolisesti eri kuljetuksiin räätälöitävissä oleva pakettiauto, jonka uuteen sukupolveen on ladattu modernia tekniikkaa.

Renault Express Van. Kuva: Christian Schmidt.

Kangoossa on kaksi uutta innovaatiota, Easy Side Access ja Easy Inside Rack.

  • Easy Side Access eli kätevä kylkilastaus on erityisen kätevä kaupungeissa, missä tavarat on helppo saada autoon, vaikka joutuisi pysäköimään ahtaaseen paikkaan. Kun autossa ei ole lainkaan keskipilaria, kyljen avoin tila on 1,416 metriä pitkä eli yli kaksinkertainen edelliseen Kangoohon verrattuna.
  • Easy Inside Rack eli sisäpuolinen kattoteline on kaksi kätevästi katosta alas taitettavaa vahvaa telinettä. Ne antavat mahdollisuuden kuljettaa pitkiä ja tilaa vieviä esineitä korkealla kuormatilassa niin, että lattia jää vapaaksi.

Uusi Kangoo Van on korin muotoilultaan aiempaa jäntevämmän näköinen. Täysin uudelleen muotoiltuun keulaan on lisätty kromia jäähdyttäjän säleikön ja etupuskurin väliin.

Ohjaamossa korostuvat vaakasuorat linjat ja runsaat säilytystilat. Kokonaan uudelleen suunnitellut istuimet tarjoavat Renaultin mukaan aiempaa enemmän mukavuutta.

Renault Kangoo. Kuva: Christian Schmidt.

Kangoo Vanin varusteisiin kuuluu Renault Easy Link -multimediajärjestelmä ja kuljettajaa avustaviin järjestelmin kuuluu mm. digitaalinen taustapeili.

Uuden järjestelmän ansiosta taakse on hyvä näkyvyys, vaikka tavaratila olisi täyteen lastattu.

Muita uusia turvallisuutta lisääviä varusteita ovat perävaunun ajonvakautus, jarrutuksen vakautus sekä edistyksellinen hätäjarrutusavustin.

Uudessa Kangoossa on useampia korin kokoja ja moottorivaihtoehtoja. Koriin on valittavissa kaksi pituutta, vaihteistoksi saa käsivalintaisen tai automaatin ja moottorit toimivat bensiinillä, dieselillä sekä sähköllä. Tavaratilan koko on vakiomallissa 3,3 – 3,9 kuutiometriä ja pitkäkorisessa 4,2 – 4,9 kuutiometriä.

Kangoon henkilöautoversio on tilava vaihtoehto viidelle matkustajalle. Täysin uudelleen muotoiltuna se vastaa dynaamisten perheiden tarpeisiin tarjoten enemmän mukavuutta, varusteita ja kuljettajaa avustavia varusteita kuin koskaan ennen. Edeltäjien tapaan tilat ovat monipuolisesti muunneltavat.

Renault Kangoo Van. Kuva: Christian Schmidt.

Käytännöllinen uusi Express Van

Renaultin pakettiautomallistoa mainiosti täydentävä uusi Express Van on muotoiltu ranskalaismerkin tyylikoodin mukaisesti ja siinä korostetaan kestävyyttä sekä nykyaikaisuutta.

Laatua ja mukavuutta painottavassa ohjaamossa on uudet vahvistetut istuimet.

Renault Express Van. Kuva: Christian Schmidt.

Ergonomiaan ja tavaroiden säilytystiloihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Ohjaamossa onkin tavaroille tilaa 48 litran verran ja tavaratila on 3,3 – 3,7 kuutiometrin kokoinen.

Uudessa Expressissä on Kangoon tapaan Renaultin Easy Link -multimediajärjestelmä. Sen lisäksi siinä on paljon kuljettajaa avustavia järjestelmiä, kuten digitaalinen taustapeili, katvealueen varoitin, etu- ja takapysäköintitutkat.

www.renault.fi

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Renault Kangoo. Kuva: Christian Schmidt.

Lukijamme eivät halua lisää automaattivalvontaa

Autotodayn sivustolla on jo jonkin aikaa ollut kysely poliisin automaattivalvonnasta eli peltipoliiseista.

Kun kyselyyn on vastannut runsaat 370 lukijaa, on näkemys aivan selvä. Kyselyyn vastanneet eivät halua lisää automaattivalvontaa.

Yhteensä yli 60 prosenttia lukijoistamme eivät halua lisää automaattivalvontaa ja noin 35 prosenttia on valmis hyväksymään lisää automaattivalvontaa.

Katso tästä muita juttuja peltipoliiseista.

Ainoastaan kolme prosenttia vastaajista ei ole muodostanut omaa mielipidettä asiassa.

Jollei kysely näy sivustolla, voi sen nähdä tästä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Suomessa tehty uusi autontyönnön maailmanennätys

Suomessa on tehty uusi Guinnessin maailmanennätys, jossa autoa työnnettiin mailin matka eli 1,6 kilometriä ennätysnopeasti.

Ennätyksen teki Jussi Kallioniemi, jonka mukaan kyseessä ei ole voimalaji, vaan pulmapeli tai valtavan suuri palapeli.

13 minuuttia ja 26 sekuntia. Siinä ajassa nokialainen Jussi Kallioniemi työnsi yli 2,1 tonnia painavaa katumaasturia yhden mailin eli tasan 1 609,34 metriä ja valtasi nimiinsä maailmanennätyksen.

Komea tulos on lähes kaksi minuuttia parempi kuin aiempi ennätysaika. Guinness on vahvistanut ”Fastest time to push a car one mile” -maailmanennätyksen virallisesti.

Ennätys syntyi lauantaina 24.10. Nokian Renkaiden testiradalla Nokialla. Kallioniemi käytti suorituksessa omaa autoaan, vuosimallin 2006 Saabia, jonka lempinimi on Röhkö. Kuljettajan paikalla istui Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri.

Autoa työntäessä tärkeintä on voittaa vierintävastus, joten mitä pienempi vierintävastus renkaissa on, sitä kevyemmin auto rullaa. Vierintävastus tarkoittaa siis energiaa, joka kuluu renkaan muodonmuutokseen tiekosketuksen aikana. Ennätystyönnössä käytettiin Nokian Hakkapeliitta R3 SUV nastattomat talvirenkaat.

Hyvinvointia ja ongelmanratkaisua

Ajatus auton työntämisestä syntyi sattumalta. Selkävaivoista kärsinyt Kallioniemi kuntoutti selkäänsä työntämällä aluksi kuntosalilla painavaa laatikkoa. Jossain vaiheessa hän alkoi miettiä, mitä muuta voisi tehdä, ja Guinnessin verkkosivuilta hän löysi idean auton työntämisestä.

Kallioniemi kertoo, ettei häntä juurikaan kiinnosta, onko hän urheilukisassa maalissa ensimmäisenä vai viimeisenä. Sen sijaan häntä kiehtoo ongelmien ratkaiseminen ja kokonaisuuden hallinta.

Projektin aikana syntyi jopa keksintö, josta on tehty patenttihakemus. Kallioniemi loi ystävänsä kanssa kauko-ohjaimen, jolla hän pystyi kääntämään rattia työntöharjoituksissa itse, ilman kuljettajaa.

Kallioniemi on harjoitellut Nokian Renkaiden testiradalla Nokialla.

Monipuolista dataa ennätyssuorituksesta

Ennätyssuorituksessa hyödynnettiin ja kerättiin monenlaista dataa, sillä projektissa olivat mukana myös älyvaatteita kehittävä ja lihasmittaukseen erikoistunut Myontec Oy sekä urheiluelektroniikkaa valmistava Polar Electro Oy.

Suorituksen aikana maksimisyke oli hyvin alhainen, vain 164 lyöntiä minuutissa, vaikka esimerkiksi ensimmäisen 100 metrin aikana nopeus nousi hetkellisesti ja oli jopa 10,4 km/h:ssa. Lihasaktiivisuus vastasi noin 41 % mitatusta maksimista. Keskivaiheilla Jussi käytti lihaksiaan 35 % teholla.

Jussi Kallioniemi

  • 47-vuotias, asuu perheensä kanssa Nokialla
  • Maailmanennätyksen ”Fastest time to push a car one mile” haltija
  • Aikaisemmin jo tehnyt ennätyksen ”nopein maraton 60 paunan (27,2 kg) rinkka selässä” ajassa 4 h 34 min 24 s
  • Kasvatti lihaskuntoa ja kestävyyttä erityisesti vuonna 2019
  • Lajiharjoittelua eli auton työntämistä noin 600 km vuonna 2020
  • Ideoi harjoitteluaan varten kauko-ohjaimen, josta on tehty patenttihakemus

Ennätysauto Röhkö

  • Saab 9-7X 5.3i Arc
  • Moottori 5.3 l V8, 304 hv
  • Paino 2 170 kg
  • Ajettu yli 211 000 kilometriä
  • Toimii biokaasulla
  • Röhkäisee komeasti käynnistyessään
  • Nokian Hakkapeliitta R3 SUV nastaton talvirengas, 255/55 R18

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Ensi vuoden Helsingin MP-messut järjestetään verkossa

MP-messut on vuosittain suosittu tapahtuma ja kerää perinteisesti yli 55 000 motoristia Messukeskukseen.

Verkkotapahtuma korvaa Messukeskuksessa järjestettävät MP-messut ensi helmikuussa. Koeajamaan moottoripyöriä pääsee kesäkuun alussa koeajopäiväkiertueella, jossa ajetaan varmasti jo paremmissa tunnelmissa.

MP-messujen toimeksiantaja Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaosto pitää erittäin tärkeänä, että perinteiset MP-messut järjestään verkossa nyt poikkeuksellisena aikana.

– Verkkotapahtuma mahdollistaa kaikille moottoripyöristä ja mopoista kiinnostuneille modernin tavan tutustua uutuustuotteisiin, tehdä hankintoja ja saada ajankohtaista tietoa alan kehityksestä. Alan yritykset odottavat innolla kohtaamisia verkossa, kertoo johtava asiantuntija Hannu Kyyhkynen Teknisen Kaupan Liitosta.

– MP-messut olisi voitu järjestää Messukeskuksessa, jos globaali tilanne ja moottoripyörämerkkien päämiesten päätökset tapahtumiin osallistumisista eivät vaikuttaisi niin vahvasti, kertoo Niko Kantola Messukeskuksesta.

– Nyt ollaan päädytty yhdessä MP-messujen toimeksiantajan Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaoston kanssa järjestämään verkkotapahtuma, joka palvelee tässä tilanteessa erinomaisesti. MP-messuja Messukeskuksessa joudutaan odottamaan vielä reilun vuoden ja vuonna 2022 helmikuussa päästään taas kohtaamaan Pohjoismaiden suurimmilla MP-messuilla Messukeskuksessa isolla porukalla.

MP 21 -messut verkossa järjestetään 5. – 7.2.2021. Tapahtuman järjestää Messukeskus Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaoston toimeksiannosta.

www.mpmessut.fi

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Päivän museoauto: Vaiherikkaan historian läpikäynyt Mercedes-Benz 230 Cabriolet b 1937

Tällä kertaa Päivän museoautoksi valikoitui Mercedes-Benzin avoauto vuodelta 1937. Vehon toimittamassa tiedotteessa kerrotaan auton mielenkiintoinen historia.

Vuosimallin 1937 Mercedes-Benz 230 Cabriolet b Typ W 143 on neljän hengen avoauto, jota vauhdittaa suora kuusisylinterinen 2229-kuutioinen 40 kW (55 hv)/3600 r/min sivuventtiilimoottori. Moottorin maksimivääntö on 136 Nm/1800 r/min.

Polttoaineensaannista vastaa Solex 30 JFKK kaksoisputouskaasutin. Auton 4.70 -perävälitys on mitoitettu siten, että nelivaihteisen ZF-vaihteiston avulla vaunun huippunopeus nousee 109 km/h.

Mercedeksen konservointityö valmistui vuonna 2014. Viimeiseksi säädettiin moottori, jonka jälkeen Mercedes museokatsastettiin alkuperäisen rekisteritunnukselle AF-357 elokuun 1. päivä vuonna 2014. Kuva: Marko Mäkinen.

Mercedes-Benz 230 Cabriolet b rakennettiin alun perin samalle 2,7 metrin akselivälille kuin edeltäjänsä Typ 200 -malli.

Klassikkoautomme on pidempää Lang-mallia, jossa akseliväli on 3,05 metriä. Edeltäneestä mallista mukaan periytyi muun muassa hienostunut jousitusjärjestelmä, joka koostuu edessä poikittaisesta lehtijousesta ja takana erillisistä lehtijousista ja heiluriakselista.

Neljän hengen avovaunulla on pituutta 4,4 metriä ja leveyttä 1,71 metriä. Auton kokonaispaino on 1 900 kg. Autossa on useita hienoja yksityiskohtia, kuten kromatut landauraudat, nahkaverhoilu, kromatut suuntavilkut, kromattu polttoainesäiliön korkki sekä varapyörien pidikkeet.

Mercedes-Benz 230 Cabriolet b rakennettiin alun perin samalle 2,7 metrin akselivälille kuin edeltäjänsä Typ 200 -malli. Klassikkoautomme on pidempää Lang-mallia, jossa akseliväli on 3,05 metriä. Kuva: Marko Mäkinen.

Sotasankarilta Tekniikan Maailman perustajille

Aktiivisen Mercedes-Benz -klubilaisen Heikki Helmisen Suomi-autoon liittyy mielenkiintoinen taustahistoria. Mercedes myytiin vuonna 1937 uutena Suomeen everstiluutnantiksi ylennetylle Hans Olof von Essenille, jonka isä kenraali Georg Didrik von Essen tunnettiin muun muassa innokkaana automiehenä ja moottoriurheilijana.

Hans Olof von Essenille myönnettiin Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-risti nro 30 lokakuussa 1941. Hän oli osoittanut erinomaista johtajataitoa sekä rohkeutta, suorittaessaan vahvistetulla rykmentillä vaikean maaston kautta äärimmäisiä ponnistuksia vaatineen ja häikäilemättömäksi kuvatun noin 50 km mittaisen takaa-ajohyökkäyksen, joka yllätti vihollisen, tuhoten neljä vihollisen komppaniaa sekä hajottaen vihollisen johdon. Von Essen itse haavoittui hyökkäyksessä.

Autossa on useita hienoja yksityiskohtia, kuten kromatut landauraudat, nahkaverhoilu, kromatut suuntavilkut, kromattu polttoainesäiliön korkki sekä varapyörien pidikkeet. Kuva: Marko Mäkinen.

Jatkosodan jälkeen von Essen toimi sotilasasiamiehenä Tukholmassa operaatio Stella Polarikseen liittyen mukanaan myös Mercedes, jonka jalkatilasta löytyvät edelleen omistuslaatta ja vuoden 1945 Ruotsin veromerkki.

von Essen tunnettiin myös taitavana ratsastajana. Hän sijoittui vuoden 1928 Olympialaisten kenttäratsastuksessa Amsterdamissa viidenneksi ja hän toimi myös muun muassa Suomen ratsastusjoukkueen johtajana Helsingin Olympialaisissa vuonna 1952.

Heikki Helminen on entisöinyt auton alkuperäiseen asuun. Kuva: Marko Mäkinen.

Mercedes säilyi von Essenin omistuksessa aina 1960-luvun alkuun asti, jolloin Tekniikan Maailma -lehden toinen perustajaveljeksistä Auvo Toivonen teki von Essenin kanssa autosta kaupat. Samassa yhteydessä toinen veljeksistä TM:n päätoimittaja Rauno Toivonen kiinnostui samanlaisesta vuoden 1938 Mercedes 230 Cabriolet b -autosta, jollaisen hän myös osti. Veljesten Mercedekset esiintyivät muun muassa Tekniikan Maailma nro 7/1961 kansikuvassa.

1960-luvun lopulla kumpikin Toivosten Mercedeksistä olisi vaatinut kunnostustoimia. Veljekset päättivät, että yksi hyvä auto on aina parempi kuin kaksi heikkokuntoista. Kanta-autoksi valikoitui Auvon Mercedes rekisterinumeroltaan AF-357. Toisen Mercedeksen kohtalosta ei ole tietoa.

Aikakauden tapaan Mercedes-Benz 230 b:n mittaristo ja katkaisijat on keskitetty jalopuisen kojetaulun keskelle. Kuva: Marko Mäkinen.

Luodinreikä sufletissa

Mercedes periytyi myöhemmin Auvolta hänen pojalleen Pekka Toivoselle. Jossain kohtaa auton vaalean keltaisen ja sinisen värin yhdistelmä oli muuttunut kokosiniseksi. 1980-luvun taitteessa Mercedekselle oli löytynyt koti Espoon automuseosta, jossa se oli esillä vuoteen 2002.

Toivoselta Mercedes oli siirtynyt Espoon automuseon aktiiviselle puuhamiehelle, joka 2000-luvun alussa laittoi Mercedeksen hiljaiseen myyntiin. Samaisessa museossa esillä oli myös Heikki Helmisen omistama ja hänen vaarinsa aikanaan uutena Suomeen ostama vuosimallin 1958 Mercedes-Benz 180 eli niin sanottu ponttoni-Mercedes. Helminen sai mahdollisuuden ostaa Mercedeksen. Autosta oli kiinnostunut myös ruotsalainen ostaja, mutta auton historia tuntien sen ei haluttu siirtyvän ulkomaille.

– Olin ollut Mercedes-harrastaja jo pitkään ja etsin kokoelmaani Cabriolet-mallia. Tiesin Mercedes 230:n historian, sillä kyseinen auto oli seissyt vuosia samassa museossa melkein oman autoni vieressä. Tein tarjouksen ja kaupat syntyvät. En etsinyt näin vanhaa autoa, mutta kun en löytänyt mitään järkevää uudempaa mallia niin ajattelin, että miksei se avoauto voisi vanhakin olla, Helminen hymyilee.

Neljän hengen avoauton kulusta vastaa 2,3-litrainen kuusisylinterinen sivuventtiilimoottori. Entisöinnin yhteydessä myös moottori purettiin osiin ja kunnostettiin. Kuva: Marko Mäkinen.

Mercedes seisoi useita vuosia Helmisen autotallissa kunnes auton entisöintityöt päätettiin aloittaa. Auto päätettiin konservoida mahdollisimman alkuperäiseen asuun. Kori purettiin, jarrut ja muu tekniikka huollettiin, jalopuiset kori- ja ohjaamorakenteet sekä kojetaulu korjattiin ja konservoitiin. Moottori purettiin ja kunnostettiin läpikohtaisin.

Maski ja puskurit kromattiin uudelleen, runko puhdistettiin ja maalattiin, ja auton kori maalattiin monien maalikerrosten alta paljastuneen alkuperäisen väriyhdistelmän mukaiseksi. Astinlaudat uusittiin, istuimet puhdistettiin ja ovien ja takaosan sivupaneelit verhoiltiin alkuperäisen mallin mukaisesti nahalla.

Mercedeksen historiasta tiedettiin, että autoa käytettiin sodan aikana myös rintamalla. Tätä tietoa vahvisti entisöinnin aikana Mercedeksen sufletista eli kattokuomusta löytynyt pyöreä luodinreikä.

Mercedeksen konservointityö valmistui vuonna 2014. Viimeiseksi säädettiin moottori, jonka jälkeen Mercedes museokatsastettiin alkuperäisen rekisteritunnukselle AF-357 elokuun 1. päivä vuonna 2014.

Auton kori maalattiin monien maalikerrosten alta paljastuneen alkuperäisen väriyhdistelmän mukaiseksi. Kuva: Marko Mäkinen.

Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Helminen on ajanut arkiajot kymmeniä vuosia Mercedeksillä. Tällä hetkellä hän omistaa kymmenkunta museoikäistä Mercedestä.

– von Essenin Mercedes on yhä hyvä, tasapainoinen ja pehmeää kyytiä tarjoava auto. Aina se on lähtenyt käyntiin vaikka olisi kuukausia tallissa seisonut.

Autossa on useita hienoja yksityiskohtia, kuten kromatut landauraudat, nahkaverhoilu, kromatut suuntavilkut, kromattu polttoainesäiliön korkki sekä varapyörien pidikkeet. Kuva: Marko Mäkinen.

– Kovin kovaa en viitsi sillä ajella. Sellainen 80-90 km/h on hyvä matkanopeus, vaikka auto 109 km/h huippunopeuden omaakin. Olen osallistunut Mercedekselläni useisiin harrasteajoihin. Auton kuomun rakenne on kolmikerroksinen ja se on hyvin lämpöeristetty.

Katso tästä muita Päivän museoautoja.

Helminen kertoo, että Mercedes-Benz 230 Cabrioletin 83 vuotta kestänyt matka jatkuu Suomessa yhä edelleen ja myös tulevaisuudessa.

– Ei von Essenin Mercedes minultakaan mihinkään lähde. Auto jää joskus lapsilleni, jotka myös haluavat, että se säilyy suvussamme.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

 

Kymmenes Motoparlamentti pureutuu LVM:n Mopo- ja moottoripyörästrategiaan

Suomen Motoristit ry (SMOTO) järjestää jo perinteiseksi muodostuneen Motoparlamentin torstaina 12.11.2020.

Parlamentin keskustelun pohjana on Liikenne- ja viestintäministeriön Mopo- ja moottoripyörästrategia 2025. Arvovaltaiset keskustelijat ottavat myös kantaa moottoroitujen kaksipyöräisten tiimoilta ajankohtaisimpiin aiheisiin.

Koronavirustilanteen vuoksi tapahtuma järjestetään Teams-kokouksena, ja lähetetään Youtube-striiminä. Luvassa on asiantuntevia puheenvuoroja moottoroituja kaksipyöräisiä koskevista ajankohtaisista aiheesta.

Keskustelun pohjana on Liikenne- ja viestintäministeriön Mopo- ja moottoripyörästrategia 2025. Tarkoituksena on tarkastella strategian etenemistä ja käytännön toimia https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161131

Tiukkaa keskustelua käydään myös siitä, miten huomioidaan moottoroitujen kaksipyöräisten pienemmät päästöt ja ympäristörasite sekä miten tuetaan niillä liikkumista.

Mopo- ja moottoripyöräkortin suoritusongelmat ja ajotaitovaatimusten väärät painopistealueet ovat myös Parlamentin ruodittavina.

Samoin se, miten liikenneinfraa rakennettaessa moottoripyörät ja mopot huomiodaan, vai huomioidaanko?

Entä ovatko edellisen parlamentin aikana tehdyt lupaukset toteutuneet?

10. Motoparlamentti kokoontuu 12.11.2020 klo 13-15 ja tapahtuma striimataan Youtuben kautta. Striimi näkyy SMOTO:n sivulla osoitteessa: https://www.smoto.fi/motoparlamentti/

Sivuille tulee myös linkki chatiin (Youtube), jonka kautta voi lähettää kysymyksiä osallistujille.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //