Autotoday

Arkistokuva.

10.4.2018   15.32

Joensuun poliisi on saanut valmiiksi joensuulaiseen kuljetusalan yritykseen kohdistuneen törkeän kavallusrikoksen esitutkinnan. 

Rikoskokonaisuuden esitutkinnassa on selvitetty, että kuljetusalan yrityksen nimissä olleilla maksukorteilla on hankittu polttoainetta ja tätä polttoainetta on myyty edelleen eteenpäin.

Poliisin mukaan maksukortit on tarkoitettu kuljetusalan yrityksen omien ajoneuvojen tankkaamiseen, mutta tässä tapauksessa poliisi epäilee, että maksukortteja on käytetty edellä kuvatulla tavalla väärin.

Esitutkinnan kohteena oleva toiminta on ajoittunut aikavälillä 1.8.2016 – 7.4.2017.

Asianomistajan oman ilmoituksen perusteella rikoksella aiheutettu vahingon yhteismäärä on huomattava, lähes 90 000 euroa. Asianomistajan mukaan kavalletun polttoaineen määrä on yhteensä noin 75 000 litraa.

Kolme henkilöä

Törkeän kavalluksen osalta rikoksesta epäiltynä on kolme henkilöä.

Kontiolahtelainen 28-vuotias mies on työskennellyt kyseisessä kuljetusalan yrityksessä edellä mainittuna ajanjaksona ja hän kokonaisuuden pääepäilty, todetaan poliisin tiedotteessa.

Hän on esitutkinnassa myöntänyt käyttäneensä useita kuljetusyrityksen maksukortteja edellä kuvatulla tavalla väärin tankkaamalla polttoainetta yrityksen laskuun ja myyneensä sitä eteenpäin.

Kontiolahtelaisen miehen selvityksen perusteella rikoksella viedyn polttoaineen määrä on jonkin verran pienempi kuin asianomistajan selvityksessä, enintään 19 600 litraa. Lisäksi hänen kertomansa mukaan teko ajoittuu ainoastaan vuoden 2017 alusta maaliskuun loppuun.

Kaksi muuta epäiltyä; 26- ja 27-vuotiaat joensuulaismiehet ovat esitutkinnan perusteella osallistuneet tankkausten suorittamisiin sekä polttoaineen eteenpäin myymiseen. Heitä epäillään myös osallisuudesta törkeään kavallukseen.

Viisi kätkemisrikosta

Kokonaisuuteen liittyy edellä kuvatun lisäksi viisi rikosilmoitusta kätkemisrikoksesta.
Näissä tapauksissa on kyse rikoksella hankitun polttoaineen ostamisesta.

Kätkemisrikoksiin epäillyt henkilöt ovat hankkineet polttoainetta törkeään kavallukseen epäillyiltä henkilöiltä.

Poliisin mukaan kunkin kätkemisrikoksen osalta ostetut polttoainemäärät ovat olleet 600 – 5000 litraa. Kätkemisrikoksista epäillyt henkilöt ovat Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta.

Tapauksen esitutkinta on saatu valmiiksi ja tapaus etenee nyt syyteharkintaan Itä-Suomen syyttäjänvirastoon.

10.4.2018   14.27

Folksam on testannut ainutlaatuisissa testeissä, miten ruosteisuus vaikuttaa kolariturvallisuuteen. 

Tulokset osoittivat, että auton rakenteen voimakas ruosteisuus saattaa vaikuttaa huomattavasti kolariturvallisuuteen.

– Ruosteen vaikutuksesta auton törmäysominaisuuksiin tiedetään hyvin vähän. Henkilöauton energiaa vaimentavassa rakenteessa olevan ruosteen vaikutuksia kolariturvallisuuteen ei ole tutkittu ja testattu. Yleisen käsityksen mukaan voimakas ruoste vaikuttaa negatiivisesti teräsrakenteen lujuuteen. Olemme verranneet nyt ensimmäistä kertaa uudelle autolle ja samalle mallille, johon on tullut jo ruostetta, tehtyjä törmäystestejä nähdäksemme, millainen vaikutus ruosteella on kolariturvallisuuteen, kertoo Anders Ydenius, Folksamin liikenneturvallisuustutkija.

Ruosteen mahdollisen vaikutuksen selvittämiseksi kolariturvallisuuteen testattiin kahta käytettyä automallia, jotka valittiin vuosimalleista 2003–2004 (Mazda) ja 2004–2007 (VW Golf), ja saatuja tuloksia verrattiin samoille automalleille uusina tehtyjen Euro NCAP -testien tuloksiin.

Samat testit kuin uusilla autoille yli 10 vuotta sitten

Folksamin testeissä arvioitiin, miten auton ruosteisuus vaikuttaa aikuisen turvallisuuteen. Kummallekin automallille tehdyt törmäystestit olivat etutörmäys- ja sivutörmäystesti. VW Golfille tehtiin lisäksi pylvästesti.

– Tiettyjen palkkien ruosteisuus ei huononna automaattisesti auton kolarinkestävyyttä, vaan kestävyys riippuu siitä, missä ruostetta on. VW Golfille tehdyt testit osoittivat, että vaikka ruoste näkyi levinneen suhteellisen laajalle auton korin ulommissa osissa, kolariturvallisuutta koskevissa ominaisuuksissa ei kuitenkaan havaittu eroja uuden ja ruosteisen auton välillä, kun sisärakenteissa ei ollut ruostetta, Ydenius sanoo.

– Kummassakin testatussa Mazdassa oli niin laajat ruostevauriot, että moni palkki oli heikentynyt, mikä johti kolarinkestävyyden selkeään huononemiseen neljästä tähdestä kolmeen. Se tarkoittaa noin 20 prosenttia suurempaa riskiä menehtyä tai loukkaantua vakavasti törmäyksessä, Ydenius jatkaa.

Autot läpäisseet katsastuksen

Kaikki testatut autot olivat olleet ostohetkeen saakka liikenteessä, ja ne olivat läpäisseet katsastukset. Ruotsin valtiollisen katsastusyhtiön vuonna 2012 tekemän yhteenvedon mukaan autojen hylkääminen katsastuksissa kantavissa rakenteissa olevan ruosteen takia on melko harvinaista.

– Katsastuksissa tarkastetaan kantavien rakenteiden ruosteisuus. Ajoneuvo hylätään, jos ruoste on levinnyt laajalle**. Testatut autot osoittivat, että kantavista palkeista voimakkaasti ruostuneet autot voivat läpäistä katsastuksen. Kyse saattaa olla huolimattomuudesta tai yksittäisten katsastajien erilaisista arvioinneista. Se saattaa jopa olla osoitus siitä, että Ruotsin liikenneviraston voimassa olevat säännöt ovat liian löysiä tavallista pahemman ruosteisuuden osalta. Asian tarkastelu niiden testiemme valossa, jotka ovat osoittaneet, että ruoste saattaa vaikuttaa kolariturvallisuuteen, antaa aihetta säännöstön tarkistamiseen sekä sen valvomiseen, että sääntöjä todella noudatetaan, toteaa Ydenius.

– Koska auto ei ruostu yhtä paljon kaikkialta, on hankalaa saada käsitys siitä, miten suuri vaikutus ruosteisella osiolla on törmäysominaisuuksiin. Vähäinen pintaruoste ei ole kolariturvallisuuden kannalta ongelma. Jos auton ulkopinnalla on runsaasti ruostetta, asiaa on tutkittava tarkemmin ja selvitettävä, onko ruostetta myös suurissa palkeissa. Jos ruostetta löytyy niistä, se saattaa vaikuttaa turvallisuuteen. Tällaista autoa ei pitäisi ostaa, Ydenius toteaa lopuksi.

Tulokset

Golf V
                               uusi auto 2004     ruostunut auto
Etutörmäys 64 km/h       13                    12,147
Sivutörmäys 50 km/h     16                     16
Pylvästesti 50 km/h          2                       2
Pistesumma                   33                      32
Euro NCAP -tähdet          5                      4*

Mazda6
                              uusi auto 2003      ruostunut auto
Etutörmäys 64 km/h      11                       7,289
Sivutörmäys 50 km/h    13                       8,520
Pylvästesti 50 km/h         2                       (2)
Pistesumma                   26                        18
Euro NCAP -tähdet         4                           3

*Arvosanan huononeminen viidestä neljään tähteen selittyy sillä, että heikko viitonen muuttui vahvaksi neloseksi. Havaitut erot olivat todellisuudessa lähes olemattomat.
** Ruotsin liikenneviraston säädöskokoelma TSFS 2017:54

Vuoden 2003 ja 2004 testimenettelyjen mukaan

Folksam arvioi asiakkaidensa parhaaksi ruosteen vaikutusta kolariturvallisuuteen testaamalla kahta käytettyä automallia Euro NCAP -testimenetelmien mukaisesti, joita käytettiin samojen mallien testaukseen uusina.

Törmäystesti tehtiin Euro NCAP:n vuoden 2004 testimenettelyn mukaan VW Golfin viidennen sukupolven (2004–2009) autolle ja vuoden 2003 testimenettelyn mukaan Mazda6:lle (2003–2004).

Törmäystestit suoritettiin Englannissa Thatcham Research -tutkimuskeskuksessa, joka on sertifioitu tekemään Euro NCAP:n menettelyjen mukaisia testejä.

Tässä testissä keskityttiin ainoastaan arvioimaan, miten auton ruosteisuus vaikuttaa aikuisen turvallisuuteen.

Tehdyt törmäystestit olivat etutörmäystesti, jossa 40 prosenttia etuosasta ajetaan periksi antavaan esteeseen nopeudella 64 km/h, sivutörmäystesti, jossa paikallaan olevaan autoon törmää periksi antavalla esteellä varustettu vaunu nopeudella 50 km/h, sekä pylvästesti, jossa auto syöstään sivusuunnassa päin kiinteää pylvästä nopeudella 50 km/h.

VW Golfille tehtiin kaikki kolme testiä, mutta Mazdan osalta tehtiin ainoastaan kaksi testiä, etutörmäystesti ja sivutörmäystesti.

Mazdan sivupalkit melko pahasti ruostuneet

Testeihin ostetut autot olivat katsastettuja ja liikenteeseen hyväksyttyjä ostohetkellä.

VW Golfissa ruostetta esiintyi pääasiassa pitkin sivupalkkeja, mikä oli osittain seurausta pyöräkoteloiden sisälokasuojien sisäpuolelle kertyneestä liasta.

Sisemmät sivupalkit ja runkopalkit olivat verraten hyvässä kunnossa.

Mazda6:n sivupalkit olivat melko pahasti ruostuneet samoin kuin pyöräkoteloiden takana olevat poikittaispalkit ja sisemmät sivupalkit.

Runkopalkeissa oli laajalti pintaruostetta, mutta syvemmälle ulottuvaa ruostetta ei ollut. Auton etuapurunko oli ruostunut läpi pisteittäin, ja siinä oli laajalti syvempää pintaruostetta.

Testiraportissa on hyvin laajasti kuvattu testit ja autojen kunto. 

Testiraporttiin pääsee tästä. 

10.4.2018   08.30

Rahtarit ry on edelleen huolestunut raskaan kaluston pysäköintialueista.

Yhdistys keräsi lähes 2000 nimeä taukopaikka-adressiin, joka luovutettiin perjantaina 6.4.2018 Liikennevirastolle ja Kuntaliitolle.
 
Kaiken kaikkiaan tarve pysäköidä on laaja ja moninainen. Esimerkiksi turistibussien kuljettajien tarve pysäköidä kaupunkialueella kasvaa kevät- ja kesäsesonkeina.

Yhdistelmäkuljettajat puolestaan tarvitsevat taukopaikkoja ja yöpymiseen soveltuvia alueita. HCT (High Capacity Transport) -yhdistelmien laajempi käyttöönotto tulevaisuudessa lisää entisestään tarvetta perävaunujen pysäköimiseen, sillä on hyvin todennäköistä, että näitä esimerkiksi vetoauton ja kahden perävaunun yhdistelmiä otetaan käyttöön myös jakeluliikenteeseen.

Kaupunkialueilla se tulisi tarkoittamaan perävaunulle parkkeeraustarvetta, sillä infrastruktuuri ei mahdollista pitkillä yhdistelmillä ajoa ja peruuttamista yhä tiiviimmiksi rakennettavilla alueilla, todetaan Rahtarit ry:n tiedotteessa.

Määräykset vaativat lepotaukoja

Taukopaikat ovat tärkeitä siksikin, että kuljettajat voivat noudattaa ajo- ja lepoaikalain määräyksiä. Pelkkä pysähtymispaikka ei tähän riitä, vaan tarvitaan pysäköintialueita, joissa on mahdollisuus käyttää myös wc:tä ja suihkutiloja. Eikä toki esimerkiksi aamiais- tai lounasmahdollisuudestakaan haittaa olisi.

Suomessa taajama- ja kaupunkialueet rakennetaan koko ajan tiiviimmiksi ja paikkoja mihin raskas kalusto voisi pysäköidä on aina vain vähemmän.

Yhteiskunnan tulisi huolehtia lepopaikoista, koska se edellyttää kuljettajia noudattamaan ajo- ja lepoaikasäädöksiä tarkasti. Jo muutaman minuutin laiminlyönnistä voidaan rankaista kuljettajaa useiden satojen eurojen sakoilla.

Rahtarit ry:n mukaan vastuuta taukopaikoista ei voi siirtää kaupallisille toimijoille eikä kuljetusyrittäjille.

Ongelmia kaupungeissa

Ikävä tosiasia on, että suuntana on ollut alueiden poistuminen ja jo olemassa olevilla liikenneasemien pysäköintialueilla pysäköintiaikarajoitusten lisääminen – useille asemille on tullut esimerkiksi 9 tunnin pysäköintiaikarajoitus, millä ei enää kateta 11 tunnin vuorokautisen lepoajan vaadetta.

Myös talvikunnossapidon puuttuminen osalta lepopaikoilta supistaa tarjontaa entisestään talviaikana. Olisi myös hyvä merkitä liikenneopastein raskaalle kalustolle sopivat taukopaikat, etenkin yhdistelmäkokojen kasvaessa entisestään.

Varsinkaan kaupungeissa maa-alueita ei ole juuri tarjolla. Pääkaupunkiseudun tilapulan osalta ratkaisuksi perävaunuparkeille Rahtarit ry ehdottaa suurvoimalinjojen alapuolilla olevia kaistaleita, joita ei oikein muuten voi hyödyntää.

Linja-auton kuljettajille voisi tuoda helpotusta kaupunkien keskustojen torialueiden käyttöönotolla pysäköintitilaksi (esimerkkinä Helsingissä Kasarmintori). Kaikki mahdolliset tilat kuten ”vapaat hiekkakentät” tulisi vapauttaa betoniporsaista ja ottaa hyötykäyttöön.

Nykyisetkään alueet eivät täytä vaatimuksia

Liikennevirasto on selvittänyt kuljetusalan tarvetta ja tiedostaa, että kaupunki- ja taajama-alueiden lisäksi nousevat esille pääväylien taukopaikkatarve mm. Jyväskylän ja Kuopion seudulla.

Tällä hetkellä Suomessa on yhdeksän Liikenneviraston järjestämää taukopaikkaa (palvelualuetta), jotka sijoittuvat pääväylien varsille ja tarjoavat palveluita kuljettajille. Näitä ovat muun muassa Keimola, Tuuliruusu, Pirkanhovi ja Ouluntulli.

Nämäkään eivät silti täysin täytä EU:n määrittelemää taukopaikan vaatimustasoa mm. alueiden vartioinnin näkökulmasta. 

Turvallisille, vartioiduille alueille tulee Suomessakin olemaan jatkossa tarvetta, todetaan Rahtarit ry:n tiedot

9.4.2018   22.59

Suomalaiset uskovat, että liikenteen päästöjen vähentäminen on tärkeää, mutta harva pyrkii itse aktiivisesti pienentämään liikkumisestaan syntyviä päästöjä, todetaan Nesteen tiedotteessa.

Peräti 92 % Nesteen paneelikyselyyn* vastanneista pitää liikenteen päästöjen vähentämistä erittäin tai jonkin verran tärkeänä. Jopa 77 % uskoo, että he itse voivat vähentää päästöjä omilla toimillaan.

Kuitenkin vain reilu kolmasosa (37 %) vastaajista on pyrkinyt vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään viimeisen vuoden aikana.

Avointen kommenttien perusteella tehokkain tapa vähentää omia päästöjä on ajaa vähemmän tai suosia julkista liikennettä, polkupyöräilyä ja kävelyä. Kuten eräs kyselyyn vastanneista toteaa: “kaikki turhat rallaamiset pois”.

Yli puolet (51 %) ei ole kuitenkaan pyrkinyt vähentämään liikkumisestaan aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä viimeisen vuoden aikana.

Ne, jotka eivät usko voivansa vaikuttaa liikenteen päästöjen vähentämiseen, pitävät päästöjen pienentämisen esteinä usein haja-asutusalueiden haasteita, yhden ihmisen toimien vähäistä merkitystä tai vain yleisesti tiedon puutetta.

Yhä useampi pitää liikenteen päästöjen vähentämistä tärkeänä

– On ymmärrettävää, että haja-asutusalueilla päästöjen vähentäminen on vaikeampaa kuin kaupungeissa, joissa on helpompi kulkea esimerkiksi julkisilla kulkuvälineillä. On kuitenkin ilahduttavaa, että melkein kaikki eli 92 % kyselyyn vastanneista piti liikenteen päästöjen vähentämistä tärkeänä. Teimme samanlaisen kyselyn** 1,5 vuotta sitten, ja siinä 78 % vastaajista koki tärkeäksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Suunta on siis oikea. Kyselyjen tulokset vahvistavat myös havaintoamme siitä, että kuluttajat ja varsinkin nuoret ovat entistä ympäristötietoisempia ja toivovat puhtaampia vaihtoehtoja liikenteeseen, sanoo Nesteen Marketing & Services -liiketoiminta-alueen Suomen toiminnoista vastaava johtaja Sam Holmberg.

*) Nesteen toteuttamaan kyselyyn vastasi 297 Nesteen autoilijapaneelin jäsentä (otos 1 988, vastausprosentti 15 %) 16.‒23.2.2018 välisenä aikana.
**) Nesteen toteuttamaan kyselyyn vastasi 295 Nesteen autoilijapaneelin jäsentä (otos 1 960, vastausprosentti 15 %) 4.‒11.11.2016 välisenä

1. Normaalitilanteessa moottoriajoneuvot ajavat keskellä. Pyöräliikenne ja jalankulku käyttävät tien reunaa
2. Kahden moottoriajoneuvon kohdatessa siirrytään hyödyntämään reuna-aluetta turvallisen kohtaamisen mahdollistamiseksi.
3. Pyöräilijän kohdatessa jalankulkijan, pyöräilijä siirtyy keskikaistalle. Keskikaistalle siirtyvä pyöräilijä väistää keskikaistan liikennettä.
4. Vastakkaisen liikenteen kohtaaminen tulee tehdä turvallisesti. Moottoriajoneuvolla tulee siirtyä reuna-alueelle vain, jos reuna-alue on vapaa. Jos reuna-alueella on muita käyttäjiä, tulee odottaa kohtaamiseen tai ohittamiseen sopivaa liikennetilannetta.

9.4.2018   11.10

Hattulan kunnassa kokeillaan maantien muuttamista kylätieksi. Tämä aiheuttaa muutoksia ajamiseen ja tiemerkintöihin.

Kokeilulla tavoitellaan sujuvaa ja turvallista liikkumista tiellä, jossa erillisen kevyen liikenteen väylän toteuttaminen ei ole tarkoituksenmukaista.

Hankkeessa tie päällystetään uudelleen ja kylätiemerkinnät toteutetaan kesän 2018 aikana.

Sattulantie (maantie 13899) on Hattulan kunnassa sijaitseva maantie Kalvolantien (maantien 130) ja Hattulantien (maantie 3051) välillä. Tiellä on noin 400 käyttäjää vuorokaudessa.

– Kylätielle esitetyt toimenpiteet edustavat Suomessa uutta ajattelua. Erityisesti Hollannissa vastaavia tiejaksoja on toteutettu mittavasti 70-luvulta lähtien. Kokeilun tavoitteena on kerätä kokemuksia hollantilaistyyppisen kylätieratkaisun edellytyksistä, toimivuudesta ja vaikutuksista suomalaisessa kyläympäristössä, kertoo projektipäällikkö Jaakko Kuha ELY-keskuksesta.

Kokeilulla pyritään rauhoittamaan henkilöautoliikenteen nopeuksia ja lisäämään eri käyttäjäryhmien kokemaa liikenneturvallisuutta.

Hankkeella saadaan lisätietoa uusista kustannustehokkaista keinoista parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita alemman tieverkon vähäliikenteisissä kohteissa, joissa erillisen kevyen liikenteen väylän toteuttaminen ei ole tarkoituksenmukaista.

Kulkeminen kylätiellä

Kylätiekokeilussa Sattulantien liikennejärjestelyitä muutetaan 2,5 kilometrin matkalla, eli lähes koko tien pituudelta.

Ajoradan keskeltä varataan moottoriajoneuvoliikenteelle kaksisuuntainen, noin 3 metriä leveä kaista. 

Ajoradan molemmin puolin varataan noin 1,5 metriä leveä tila ensisijaisesti jalankulkijoiden ja pyöräliikenteen käyttöön.

Moottoriajoneuvojen kohtaaminen tapahtuu osittain reuna-alueiden kautta. Tien nopeusrajoitus on tällä hetkellä jakson päissä 50km/h ja keskellä 40km/h. 

Kylätieksi muutettaessa Sattulantien nopeusrajoitus lasketaan 40 kilometriin tunnissa koko