Romutuspalkkiossa valtio jäi reilusti plussan puolelle

Kuva: Kuusakoski.

Viime vuoden tammi-elokuussa toteutetussa romutuspalkkiokampanjassa kierrätettiin noin 6 700 keskimäärin yli 17-vuotiasta autoa. Elinkaarensa päässä olleet autot korvautuivat uusilla vähäpäästöisillä autoilla.

Kampanja täytti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tuoreen selvityksen mukaan hyvin sille asetetut tavoitteet.

Romutuspalkkiolla romutettujen autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt olivat 170 g/km. Palkkiolla hankittujen uusien autojen päästöt olivat keskimäärin 100 g/km eli noin 40 prosenttia vanhaa autoa pienemmät.

Romutetut autot olivat olleet aktiivisessa käytössä, sillä niillä oli edellisvuonna ajettu keskimäärin 13 830 kilometriä. Ajosuorite oli lähes sama kuin henkilöautoilla Suomessa keskimäärin ajettava vuosisuorite.

Merkittävä päästövähennys

Kierrätettyjen autojen ajokilometrien perusteella romutuspalkkio vähensi hiilidioksidipäästöjä arviolta 6 500 tonnilla vuodessa. Tämä vastaa yli 12 000 keskivertosuomalaisen autolla kulkemien työmatkojen vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.

Romutuspalkkiokampanjassa romutettujen autojen keski-ikä oli 17,3 vuotta, kun kaikkien viime vuonna romutettujen autojen keski-ikä oli 20,6 vuotta. Alempi keski-ikä kertoo osaltaan siitä, että palkkion turvin romutettuja autoja ei todennäköisesti ilman palkkiota olisi vielä kierrätetty.

Lähes 14 000 kilometrin vuosisuorite yli 17-vuotiailla autoilla kertoo osaltaan Suomen autokannan korkeasta keski-iästä ja autojen poikkeuksellisen pitkästä elinkaaresta. Romutuspalkkio olisikin tärkeää toistaa muutaman vuoden välein, sillä sen avulla autokantaan saadaan aiempaa vähäpäästöisempiä autoja.

Romutuspalkkiolla hankittiin pääosin edullisia pienikokoisia autoja

Romutuspalkkio kiinnosti vanhan auton omistajia suhteellisesti eniten niissä maakunnissa, joissa uusia autoja ostetaan verrattain vähän.

Romutuspalkkiolla hankitut autot olivat vuoden 2015 romutuspalkkiokokeilun tapaan selvästi edullisempia ja pienikokoisempia autoja kuin keskimääräiset uutena hankitut autot.

Romutuspalkkiolla hankittujen autojen keskimääräinen verotusarvo oli alle 19 000 euroa, kun keskimääräisen uuden auton verotusarvo viime vuonna oli noin 33 400 euroa.

Romutuspalkkiolla hankittujen autojen jakauma osoittaa selvästi, että romutuspalkkion hyödyntäjät poikkeavat merkittävästi tyypillisistä uuden auton ostajista.

Seurantatutkimuksen tulosten mukaan romutuspalkkion hyödyntäneet olivat muun muassa pienempituloisia ja nuorempia kuin uuden auton ostajat keskimäärin.

Romutuspalkkiossa valtio jäi plussan puolelle

Romutuspalkkio toi valtiolle merkittävästi uusia verotuloja. Romutuspalkkiolla hankituista autoista kertyi valtiolle autoverotuloja noin 16 miljoonaa euroa ja arvonlisäverotuloja noin 23 miljoonaa euroa. Romutuspalkkioihin valtiolta kului noin 7 miljoonaa euroa.

Vuoden 2015 kokeilussa noin 60 prosenttia romutuspalkkion hyödyntäneistä arvioi, että ei ilman palkkiota olisi hankkinut uutta autoa.

Vuoden 2018 kampanjassa ei toteutettu vastaavaa kyselytutkimusta. Vastaava osuus on todennäköisesti ollut viime vuoden kampanjassa tätäkin suurempi, sillä vanhaa autoa ei ollut mahdollista hankkia vain romutuspalkkion saamista varten – laki edellytti, että palkkion saaja on omistanut kierrätettävän autonsa vähintään vuoden ajan.

Toimituksen kommentti: Miksiköhän romutuspalkkio ei voisi olla koko ajan voimassa, kun se kerran tuottaa valtiolle rahaa reippaanlaisesti. Samalla myös päästöt vähenisivät merkittävästi.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

1 KOMMENTTI

  1. Toimituksen kommentti on arveluttava – ei päästöjen osalta vaan tuoton osalta. Se muistuttaa niistä hihhuleista, jotka ovat sitä mieltä, että jos autoveroa lasketaan, tuottaa se enemmän valtiolle. Todisteena käytetään sitä, että kun autoveroa laskettiin, tuotti se enemmän valtiolle – ensimmäisenä vuonna. Logiikka ontuu, koska alennuksen myötä purkautui patoutunutta kysyntää, mikä kasvatti myyntiä ja sitä myötä verotuloja alemmallakin kannalla. On varsin selvää, että pitemmällä ajalla kysyntä taantuu normaalille tasolle, jolloin alemmalla kannalla saadaan vähemmän verotuloja.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here