Vuosina 2018–2022 tieliikenteessä tapahtui 271 päihtyneen moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamaa onnettomuutta, joissa menehtyi 308 henkeä. Määrä vastaa yli kolmannesta kaikista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat vuosien ajan esittäneet lukuisia keinoja päihdeonnettomuuksien vähentämiseksi. Onnettomuustietoinstituutti esittää, että keinot tulee ottaa käyttöön, jotta liikenteen päihdeongelma saadaan ratkaistua.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat esittäneet jo vuosien ajan keinoja, joilla päihdeonnettomuuksia voitaisiin ehkäistä. Monet keinot vaativat puuttumista ilmiön juurisyyhyn, eli kuljettajien päihdeongelmaisuuteen. Juuri julkaistussa OTI-päihderaportissa tehdyn tarkastelun mukaan yli puolella (66 %) päihdeonnettomuuden vuosina 2018–2022 aiheuttaneista kuljettajista oli viitteitä päihderiippuvuudesta.
Päihteet ovat laaja yhteiskunnallinen kysymys, joka ei kosketa vain liikennettä. Tutkijalautakunnat ehdottavat niin laajemmin yhteiskuntaa kuin yksilöäkin koskevia toimenpiteitä. Alla olevaan listaukseen on raportista poimittu keskeisiä teemoja yhteiskunnallisista parannusehdotuksista.
Päihdeongelmia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä:
- Päihderiippuvuuden tunnistaminen terveydenhuollossa
- Päihderiippuvuuden käsitteleminen ajoterveyttä heikentävänä sairautena
- Lääkärien ja poliisin yhteistyön syventäminen ajoterveysvalvonnassa
- Päihderiippuvaisten kuntoutus
Onnettomuuden syntymistä ehkäiseviä toimenpiteitä:
- Alkolukko rattijuopumuksesta toistuvasti kiinnijääneille kuljettajille
- Liikennevalvonnan tehostaminen päihtyneiden kuljettajien ajon keskeyttämiseksi sekä päihtyneenä ajamisen ennaltaehkäisemiseksi
- Ajoneuvokannan uudistaminen, joka johtaa parempaan turvatekniikkaan ajoneuvoissa
− Vaikka rattijuopumusten kitkemiselle on vankka tuki ja päihtyneenä ajamista paheksutaan Suomessa voimakkaasti, se ei näy riittävän vahvasti käytännön toimissa. Viranomaisten yhteistyötä tulisi lujittaa ja voimakkaampi puuttuminen ajo-oikeuksiin sallia, esimerkiksi ajokieltoja pidentää. Lisäksi alkolukon määrääminen toistuvasti rattijuopumuksesta kiinni jääneille ehkäisisi onnettomuuksia tehokkaasti, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty painottaa.
Suomi on sitoutunut nollavisioon ja ajokorttidirektiivi velvoittaa puuttumaan päihtyneiden ajo-oikeuteen
Suomen liikenneturvallisuusstrategiaa ohjaa nollavisio, eli visio liikenteestä, jossa kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti. Lisäksi EU:n ajokorttidirektiivin mukaan päihderiippuvaisilla ei tule olla ajo-oikeutta. Direktiivin mukaan ajokorttia ei saa myöntää tai ajolupaa uudistaa henkilöille, jotka ovat päihderiippuvaisia tai toistuvasti jääneet kiinni päihteiden vaikutuksen alaisena ajamisesta.
Ajo-oikeus voidaan myöntää vasta asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella, jos henkilö osoittaa olleensa raittiina määräajan.
− Onnettomuustutkinta osoittaa, että päihtyneet kuljettajat aiheuttavat suuren osan vakavista onnettomuuksista. Onnettomuuksien vähentämiseksi kuljettajien päihdeongelmiin tulee puuttua nykyistä järeämmin. Tähän velvoittavat sekä liikenteen nollavisio että EU:n ajokorttidirektiivi, mutta nykyisellään päihdeongelmaisten ajo-oikeutta ei kyetä Suomessa rajoittamaan riittävän tehokkaasti, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.
OTI-päihderaportti: Päihdeonnettomuudet 2018–2022 – Menehtyneitä 308, kuljettajista kolmannes sekakäyttäjiä
Onnettomuustietoinstituutin julkaisema OTI-päihderaportti 2024 käsittelee vuosina 2018–2022 tapahtuneita kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia, joissa moottoriajoneuvon kuljettaja, polkupyöräilijä tai jalankulkija on ollut yhden tai useamman päihdyttävän aineen alaisena.
Tässä tiedotteessa näistä onnettomuuksista käytetään termiä päihdeonnettomuus. Päihdyttäviä aineita ovat alkoholi, huumeet ja ajokykyyn vaikuttavat lääkkeet. Tiedot onnettomuuksista ja niiden taustatekijöistä perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkintoihin.
Kaikista vuosina 2018–2022 tapahtuneista 742:sta kuolemaan johtaneesta moottoriajoneuvo-onnettomuudesta eli onnettomuuksista, joissa menehtyneet olivat moottoriajoneuvossa, päihtyneet kuljettajat aiheuttivat 271 eli yli kolmanneksen (38 %). Kuljettajien käyttämistä päihteistä alkoholi oli edelleen yleisin, mutta joka kolmas kuljettaja oli sekakäyttäjä, eli useamman kuin yhden päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena.
Päihtyneiden moottoriajoneuvon kuljettajien aiheuttamissa onnettomuuksissa menehtyi 308 henkeä. Päihtyneiden kuljettajien itsensä lisäksi menehtyneiden joukossa oli 24 toisessa ajoneuvossa ollutta sivullista, viisi polkupyöräilijää ja kolme jalankulkijaa sekä 45 päihtyneen kyydissä matkustanutta.
Vuosina 2018–2022 tutkittiin 18 päihtyneen polkupyöräilijän ja 20 päihtyneen jalankulkijan kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa pyörällä tai jalan liikkuneet olivat tyypillisesti voimakkaasti päihtyneitä. Päihtyneistä pyöräilijöistä 11 menehtyi yksittäisonnettomuuksissa, eli mukana ei ollut muita osapuolia. Yksittäisonnettomuudet olivat pyöräilijän kaatumisia, suistumisia ja törmäyksiä esteeseen. Seitsemän päihtynyttä pyöräilijää menehtyi yhteenajoissa, joista neljässä tapauksessa pyöräilijä oli onnettomuuden pääasiallinen aiheuttaja. Tutkijalautakunnat esittävät, että päihtyneenä pyöräilyn vaaroista tulisi valistaa nykyistä enemmän.
Lisätietoja:
Katso tästä rattijuoppojen kolareita.
Katso tästä tieliikennekuolemia.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
Kääntäen. Melkein 2/3 kolareista ajetaan selvin päin. Kannattaisiko kieltää sekä humalassa ajo sekä selvin päin ajo, niin päästään siihen utopiaan, nolla liikennekuolemaa.
Mielenkiinnostavaa tietoa liikenteestä.
Jos autoihin asennettaisiin värkki jota estää ajon yli 130km/h niin kolaukset olisivat pienempiä. Myös voitaisiin helposti asentaa autoihin ns. musta laatikko. Sillä todettaisiin ohjaamon keskustelun ja ajokäytös pidemmältä aikaa. Tiedän, mahdoton juttu.