Suomalaiset parlamentaarikot: Regulaation oltava teknologianeutraalia

Autoalan ennustepäivässä Helsingin Bio Rex -teatterissa keskiviikkona debatoineet suomalaisparlamentaarikot korostivat lainsäädännön teknologianeutraaliutta pelkän sähkövoiman hehkutuksen sijaan. Vaikka fossiilisista polttoaineista pyritään irrottautumaan, muutoksessa on huomioitava myös sosiaaliset ja taloudelliset seikat, parlamentaarikot korostivat.

Kokoomuksen EU-parlamentaarikko Henna Virkkunen totesi, että liikenteen päästövähennykset ovat olleet kuuma puheenaihe EU:ssa. Hänen mielestään on tärkeää, että päättäjät säilyttävät teknologianeutraalin lähestymistavan, jolloin myös polttomoottoriautoilla on mahdollisuus kehittyä, eikä painopiste ole yksinomaan sähköautojen edistämisessä.

Liikenteen päästöjen vähentämisen on oltava taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. Monille auto on välttämättömyys, ja vihreän siirtymän on otettava huomioon myös heidän tarpeensa, Virkkunen huomautti.

Komission tulisi tehdä kokonaisarvio lainsäädännön toimivuudesta. Nyt lainsäädäntöä on tuotu kiireellä, mikä on johtanut ristikkäisiin ja päällekkäisiin säädöksiin, joiden vaikutuksia ei ole kunnolla arvioitu. Elinkaarilaskentaa tarvitaan, jotta autoteollisuus siirtyy kohti kiertotaloutta.

Eurooppalainen autoteollisuus ei ole ollut riittävästi mukana vihreässä siirtymässä, mikä on lisännyt sen vastustusta Euroopassa. Kiinalaisilla on sähköautoissa tällä hetkellä merkittävä etu, mutta kilpailun reiluus on tutkittava tarkasti, Virkkunen korosti.

Tuontitulleja kiinalaisille autoille

Perussuomalaisten EU-parlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lernerin mielestä ihmiset ovat vaalitilaisuuksissa jopa aggressiivisia, mikä näkyy jopa tuuppimisena ja tönimisenä. Tällaista vastakkainasettelua kaikki panelistit pitivät huolestuttavana kehityksenä.

Ruohonen-Lernerin mielestä nykyinen päästölainsäädäntö suosii sähkövoimaa, eikä tarjoa riittävästi joustoja eri maille. Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa tarvittaisiin hänen mielestään joustavaa lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi edullisen liikkumisen töihin ja harrastuksiin, mitä liian kunnianhimoiset päästötavoitteet voivat merkittävästi rajoittaa.

Hänen mielestään tarvitaan tasapainoisia kannustimia, jotka tukevat siirtymää vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin ilman kohtuuttomia taloudellisia rasituksia.

Ruohonen-Lerner nosti esiin kaavoituspolitiikan, joka suosii suuria automarketteja, mikä heikentää paikallisten pikkukauppojen elinmahdollisuuksia. Paikallisten palveluiden tukeminen olisi kestävää ja tukisi paikallista taloutta.

Ruohonen-Lerner asettaisi kiinalaisille autovalmistajille mahdollisimman korkeat tullimaksut suojaamaan eurooppalaista autoteollisuutta. Tärkeimmäksi asiaksi hän nimesi hyvien ja turvallisten teiden rakentamisen Suomeen.

Kokonaiskuva paremmin haltuun

Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen totesi, että ihmiset ovat kiinnostuneita EU-vaaleista, mutta se ei välttämättä johda äänestämiseen. Yhteys äänestämisen ja arkipäivän päätöksenteon välillä tuntuu usein kaukaiselta, hän pohti.

Keskustelu pelkästään päästövähennyksistä uhkaa Kyllösen mukaan unohtaa logistiikan kilpailukyvyn. On tärkeää, että logistiikan tarpeet otetaan huomioon, jotta alalla voidaan säilyttää kilpailukyky myös ilmastotavoitteiden saavuttamisen yhteydessä.

Kansalaisia kiinnostaa liikennepolitiikan kokonaistilanne, mutta nykyinen päällekkäinen lainsäädäntö hämärtää kokonaiskuvaa. Tarvitsemme selkeämpää ja yhtenäisempää lainsäädäntöä, jotta päätöksenteko olisi ymmärrettävämpää ja tehokkaampaa. Pohjoisen alueen infrastruktuuria on kehitettävä, mikä on tärkeää paitsi liikenteen myös huoltovarmuuden kannalta, Kyllönen vaati.

Kunnianhimoisessa ilmastopolitiikassa on tärkeää, että kokonaistaakanjako on näkyvissä. Monia lainsäädännön elementtejä ei ole huomioitu kokonaiskuvassa, mikä voi Kyllösen mukaan johtaa epätasapainoon ja tehottomuuteen.

Ilmastopolitiikan hyväksyttävyys edellyttää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kaikkien kansalaisten tarpeet on otettava huomioon, jotta politiikka olisi kestävää. Lisäksi on tärkeää arvioida koko elinkaari, eikä keskittyä vain pakoputkesta tuleviin päästöihin, Kyllönen huomautti.

Sähköä vastustetaan ideologisin perustein

Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne totesi, että kentällä puhutaan tällä hetkellä enemmän EU-politiikasta kuin sisäpolitiikasta, mikä osoittaa kiinnostuksen EU:ta kohtaan kasvaneen. Teknologianeutraalin politiikan kannattaminen on tärkeää, mutta on huomioitava, että polttomoottorien kokonaisenergiatalous on heikko. Ideologinen sähköautojen vastustaminen ei ole perusteltua, Harjanne huomautti.

Harjanteen mielestä Alternative Fuels Infrastructure Regulation (AFIR) -säädöstö on riittävä, eikä lisää lainsäädäntöä tarvita. Päästökauppa on toiminut tehokkaasti markkinaehtoisena ratkaisuna, mutta siihen ei ole luotettu tarpeeksi, ja päällekkäisiä toimenpiteitä on tehty.

On tärkeää, ettei kilpailu tapahdu epäreilujen etujen turvin, mutta protektionismia ei myöskään pidä suosia. Kiinalaiset ovat kehittyneet merkittävästi autoteollisuudessa, koska ovat tehneet suuria sarjoja ja harjoitelleet tätä pitkään, Harjanne huomautti.

Kysymys siitä, kuinka kauan historiallisista toimintatavoista syntyneitä liikkumisen esteitä tulisi kompensoida, on monimutkainen. Tämä vaatii tasapainoista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon sekä taloudelliset että sosiaaliset näkökulmat, Harjanne totesi viitaten haja-asutusalueiden tukeen.

Lue myös

EU myönsi suomalaisyrityksille yli 6 miljoonaa euroa sähkön ja vedyn jakeluasemien rakentamiseen

EU-regulaatio tuo merkittävän muutoksen latauksen maksuvaihtoehtoihin

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän