Pyöräliitto: Jopa viidennes pyöräilijöiden kaatumisista johtuu hiekoitussepelistä

Kuva: Liikenneturva.

Etelä-Suomessa on tänä talvena pyöräilty pääosin lumesta ja jäästä puhtailla kaduilla. Pyöräliiton mukaan kaduille on tästä huolimatta levitetty sepeliä ehkäisemään ajoittaista liukkautta.

– Sepeli toimii lumettomalla asfaltilla kuin kuulalaakeri. Sen vuoksi moni pyöräilijä kaatuu, ja sepeli myös puhkoo renkaita. Nykyisissä sääolosuhteissa liukkautta tulisi poistaa esimerkiksi harjaamalla ja suolaamalla, mutta nämä menetelmät leviävät Suomessa hitaasti, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

Pyöräliiton mukaan Suomessa tulee arvioida uudelleen, miten pyöräteitä ylläpidetään talvisin. Ilmastonmuutoksen myötä talviolosuhteet vaihtelevat entistä rajummin, ja kunnossapitomenetelmät tulisi sopeuttaa sään mukaiseksi. Hiekoittaminen ja kiviaineksen levittäminen on yhä harvemmin tarkoituksenmukaista liukkauden torjumiseksi.

– Kuluvana talvena sepeliä on levitetty Etelä-Suomen pyöräteille lokakuun lopusta asti, mutta se on jäänyt pääasiassa makaamaan lumettomalle asfaltille aiheuttaen kaatumisia ja renkaiden puhkeamisia, sanoo Koistinen.

Uudenlaisten kunnossapidon menetelmien käyttöönottoa tukee myös tutkimustieto. Pyöräteiden talvikunnossapidosta käytiin keskustelua 13.2. Tampereella, Tietalvipäivien seminaarissa. Ohjelmassa oli mukana muun muassa Ruotsin tie- ja liikennetutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Anna Niskan puheenvuoro pyöräteiden harjasuolauksesta.

Harjasuolaus ehkäisee pyöräilijöiden kaatumisia

Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan pyöräilijöiden kaatumisista 20 prosenttia johtuu sepelistä tai hiekasta, joka on ollut asfaltilla. Kaatumisista 44 prosenttia johtuu liukkaudesta ja 15 prosenttia tienpinnan huonosta laadusta ja reunakivistä.

Pyöräliiton näkemyksen mukaan pääreiteillä lumenpoiston menetelmäksi tulisikin ottaa harjaus. Näin saadaan asfaltti näkyviin ja sepeliä ei tarvitse levittää vaan liukkaudentorjunta voidaan hoitaa tarvittaessa suolaliuoksella. Erityisesti syksyisin ja keväisin harjaus toimisi aurausta paremmin. Aurauksen ja hiekotuksen yhdistelmä toimii vain pitkäkestoisten pakkaskelien aikana.

– Tällöin tosin pitää huomioida polanteen poisto. Nykyään kunnossapito ei reagoi riittävän nopeasti kun lämpötila nousee plussan puolelle, vaikka juuri lumipatjan poistaminen pyörätieltä on kriittistä. Lämpötilan laskiessa jälleen pakkaselle tulee pyörätiestä jäinen ja urainen, jonka turvallisuutta ei paranna mikään sepelimäärä, Koistinen sanoo.

Ruotsissa jo noin 30 kuntaa on joko kokeillut tai käyttää harjasuolausta pyöräteiden talvikunnossapidossa – Suomessa vasta Helsinki, Espoo, Turku ja Kerava ovat testanneet menetelmää.

Tutkimusjohtaja Anna Niskan mukaan Ruotsissa tulokset turvallisuuden paranemisesta ovat lupaavia: Kaatumisonnettomuuksien määrä Tukholmassa on pysynyt samalla tasolla, vaikka pyöräilyn suosio talvella on kasvanut huomattavasti.

– Jos pyöräilyä halutaan lisätä, siitä tulee tehdä ihmisille helppoa, mukavaa ja turvallista. Hiekan päällä pyöräily on paitsi vaarallista, myös epämiellyttävää. Ja jos halutaan lisätä työmatkapyöräilyä ja arkiliikuntaa, tulee teiden olla hyvässä kunnossa ympäri vuoden, sanoo Anna Niska.

Niska muistuttaa, ettei harjasuolausta tule sekoittaa perinteiseen autoteiden suolaukseen. Tarkka harjaus ennen suolan levittämistä mahdollistaa hyvän lopputuloksen pienellä suolan määrällä. Harjasuolaamalla kadut pysyvät puhtaina myös muista kaatumisia aiheuttavista roskista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

2 KOMMENTIT

  1. Miten tuosta artikkelista jotenkin paistaa läpi, että talvipyöräilijän rengasrikot ja kaatumisetkin ovat toisten syytä. Miksei voi käyttää kestäviä talvirenkaita, ja ajaa kelin ja tieolosuhteiden vaatimalla tavalla. Ei jalankulkijoiden väyliäkään huolleta niin hyvin, että niillä pärjää sandaaleilla talvella.

    • Muutamiin suomalaisiin kaupunkeihin on luotu aivan ainutlaatuiset ominaisuudet levittämällä väylät täyteen todella terävää mursketta. Saksalaiset valmistajat puistelevat päitään, kun suomalaiset valittavat nastarenkaista, jotka kestävät kyllä kaikkialla muualla. Juuri mikään ilmarengas ei kestä mitä tahansa, ja kaikkein pistosuojatuimmat eivät itsessään ole talvirenkaita lainkaan vaan ovat tarkoitetut suurkaupunkien lasinsiruihin. Tubeless tietysti ”kestää” koska litku saattaa paikata reiät ennen kuin ilma ehtii karkuun.

      Sama kaatumisen kanssa, itse päädyin kyljelleni jäälle ja vaikka laitankin syyn enemmän itseni piikkiin, vauhtia oli aika vähän ja puhtaalla jää olisi vain katsottu ympärilleen nolosti, ettei kukaan nähnyt, mutta sepelin takia tulin töihin verisenä ja housut revenneinä.

      Eli kyllähän mihin tahansa tieolosuhteeseen voi varautua, mutta kannattaako ajamisesta ehdoin tahdoin tehdä hankalaa? Nastat kyllä pitävät peilijäälläkin, polkupyöräilijälle sepelistä on ainoastaan haittaa. Sattuu toki myös koirien tassuihin, kenkiin ja muuhun.

Vastaa käyttäjälle Mikko Järvinen Peruuta vastaus

Please enter your comment!
Please enter your name here