Poliitikon puheenvuoro: Atte Harjanne, Vihreät, Helsinki 28

Kuva: VessiVessi Visuals.

Atte Harjanne

Puolue: Vihreät
Vaalipiiri: Helsinki

Ehdokasnumero: 28

 


Seuraava autosi kulkee sähköllä

Sähköautoilun edistäminen on tärkeä keino liikenteen päästöjen vähentämisessä. Suomella on erinomaiset edellytykset näyttää liikenteen sähköistämisessä esimerkkiä.

Sähköauto on ilmastolle hyvä homma. Tätä selkeää perusjuttua kammetaan usein kahdesta kulmasta.

Asiasta keskustellessa joku yleensä nopeasti muistuttaa, että ratkaisevaa on se, miten auton käyttämä sähkö tuotetaan.

Totta kai on, mutta on hyvä muistaa että sähkön tuotanto on energiastamme se osa, joka on jo menestyksellä monessa maassa tehty hyvin vähäpäästöiseksi – se on ehkä päästövähennysten suoraviivaisin temppu.

Parempi pointti on sillä, joka epäilee onko uudelle autolle tarvetta ensinkään.

Valitettavasti olemme rakentaneet yhteiskuntia yksityisautoilun näkökulmasta jo vuosikymmeniä, joten hetkessä autoilu ei katoa, vaikka sen onkin syytä vähentyä reippaasti. Yksityisautoilu kun on varsin energiatehoton tapa liikkua ja vie paljon tilaa.

Sähköauton edut eivät jää ilmastopäästöihin. Niiden mukana lähtee roima osa lähipäästöistä, meluhaitat pienenevät ja liikenteen käyttämän primäärienergian tarve laskee murto-osaan, sillä sähkömoottori pesee polttomoottorin hyötysuhteessaan mennen tullen.

Hyvä puoli on sekin, että kuluvia osia on vähemmän, ja sähköauto vaatiikin vähemmän huoltoa.

Tämä perusjuttu huomioiden sähköautoilun edistäminen on Suomessa kovin kunnianhimotonta.

Nykyisessä energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteena on, että noin 10 prosenttia autokannasta kulkee sähköllä vuonna 2030, ja tämänkin toteutuminen jätetään aika ohuen poliittisen ohjauksen varaan.

Parempaan pitää pystyä, sillä liikenne aiheuttaa noin viidenneksen Suomen päästöistä.

Päästöt eivät ole juurikaan vähentyneet, vaikka meillä on liikenteessä jo käytännössä suhteellisen korkea päästöverotus käytössä polttoaineen hinnoissa – sen tulot eivät vain ohjaudu päästöjen vähentämiseen.

Tarvitaan siis politiikkaa, joka ohjaa radikaalimpaan muutokseen.

Suomelle tulisi valmistella nopeatahtinen liikenteen sähköistämisen ohjelma.

Eri tahojen esittämä polttomoottoristen henkilöautojen myyntikielto vuodesta 2030 alkaen voisi olla osa tätä ohjelmaa, joskin yksityiskohdat pitää miettiä vielä tarkkaan, sillä esimerkiksi biokaasuautoilla voi olla perustellusti osansa kokonaispaletissa eikä tällaisen kiellon asettaminen ole juridisesti ihan läpihuutojuttu.

Käytännön esteitä sähköautojen leviämiselle on oikeastaan kaksi: hinta ja kantama.

Politiikalla voidaan vaikuttaa molempiin: hintaan vero-ohjauksella ja käytännön kantamaan latausinfraan panostamalla.

Katso tästä muut Poliitikon puheenvuoron.

Sähköautoilun yleistymisen verkostovaikutukset (ns. network externalities) ruokkivat sitten yleistymistä entisestään. Kantamaa rajoittaa silti akku- ja latausteknologian osin ennakoimaton kehitys.

Sähköauto, joka ei vie kotoa mökille ei ehkä houkuttele. Tässä pistokehybridit voivat olla keskeinen siirtymävaiheen ratkaisu.

Suomi on oikeastaan oiva paikka sähköisen liikenteen nopealle kehittämiselle. Täällä on hyvät mahdollisuudet rakentaa paljon päästötöntä sähköä, ja täällä on haastava yhteiskuntarakenne, joka nojaa paljolti autoiluun.

Suomessa on myös sähköautoiluun liittyvää kovaa osaamista. Tästä näkökulmasta kova poliittinen halu nojata biopolttoaineisiin on erikoinen.

Suomessa keskimääräinen auto on reilut 11 vuotta vanha. Nyt pitäisi huolehtia siitä, että tänään ostetun auton eläköityessä sen seuraaja kulkee lähtökohtaisesti sähköllä.

Teksti: Atte Harjanne.

2 KOMMENTIT

  1. Sanot, että sähköauton hankinnan esteenä on auton hinta ja kantama. ~50% Suomalaisista asuu kerros/rivi/paritaloyhtiöissä, joissa latauspisteiden hankinta vaatii 100%:n hyväksynnän yhtiökokouksessa. Tämä on kolmas ja todennäköisesti vakavin este kaikenlaisten ladattavien autojen hankinnalle. On uskomatonta kuinka pienelle huomiolle tämä asia julkisuudessa jää.

  2. Sähköautoja ei voi tämä Suomen valtio enää kovin halventaa sillä niiden autovero on jo ihan mitätön kokonaishinnassa. Jos autokannan keski-ikä on +11 vuotta ja autojen keskimääräinen arvo 3,600€ niin mistä tämä köyhä kansa yhtäkkiä voi ostaa +30,000€ auton? Kolumnistilla on realiteetit kateissa. Lisäksi MY dieselillä tai biokaasulla kulkevan auton hiilisäästöä ei sähköauto ikinä saavuta nyky saasteakkujen aikakaudella.

Vastaa käyttäjälle Juha Ilpala Peruuta vastaus

Please enter your comment!
Please enter your name here