Hätäkeskukseen ilmoitettiin kello 12.00 aikaan Lieksassa tapahtuneesta raideliikenneonnettomuudessa. Siirtoajossa ollut kahden veturin yhdistelmä törmäsi junarataa ylittäneeseen pakettiautoon Lapalientien tasoristeyksessä.
Poliisin tietojen perusteella pakettiauto oli ajanut Lapalientietä Vuonislahdentien suuntaan. Pakettiauton kuljettaja ei ollut ilmeisesti havainnut etelän suunnasta tullutta kahta veturia ja oli ajanut niiden eteen junaradalle.
Lapalientien tasoristeys on vartioimaton eli siinä ei ole junaradan ylityksen estäviä puomeja eikä ylityksestä varoittavia valo- ja äänivaroituslaitteita.
Poliisi ja tieliikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta jatkavat onnettomuuden syiden selvittämistä.
Lokakuussa ensirekisteröitiin 6 451 henkilöautoa, mikä on 4,1 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tammi-lokakuussa on rekisteröity yhteensä 75 033 henkilöautoa, joka on 8,6 prosenttia viime vuotta enemmän, todetaan Autoalan tiedotteessa.
Alkuvuoden rekisteröinnit ovat edelleen noin 14 prosenttia pitkän aikavälin keskiarvoa alemmat. Ensirekisteröintien määrän on ennakoitu kasvavan tänä vuonna noin 87 000 autoon, mutta jäävän ensi vuonna hieman alle 80 000 henkilöauton lukemaan.
Uusien autojen korkea tilauskanta on syksyn aikana sulanut, sillä autojen tuotantoa piinannut komponenttipula jäänyt taakse. Samaan aikaan uusien autojen heikko kysyntä syö odotuksia ensi vuoden rekisteröinneistä.
– Uusien autojen toimitusajat ovat palautuneet käytännössä jo pandemiaa edeltäneelle tasolle. Toimitusajat ovat nyt noin 3–4 kuukautta. Vielä viime syksynä toimitusajat olivat kaksin- tai kolminkertaisia normaaliin nähden, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.
Käytettyjen autojen kauppaa on käyty tänä vuonna selvästi viime vuotta vilkkaammin. Autoliikkeiden käytettyjen henkilöautojen kauppojen määrä kasvoi noin 12 prosentilla viime vuoden lokakuusta. Lokakuun lukemat olivat noin 5 prosenttia pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella.
– Käytetyn auton kauppa on ollut koko vuoden vilkasta ja tahti on lokakuun aikana kiihtynyt. Koko vuoden aikana vaihtoautokauppaa on autoliikkeissä käyty reilut 6 prosenttia viime vuotta enemmän. Käytettyjen autojen myyntiajat ovat tänä vuonna hieman lyhentyneet. Myös vaihtoautojen hintataso on tänä vuonna ollut vakaa, kertoo toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta.
Tammi-lokakuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 33,5 prosenttia on ollut täyssähköautoja ja 20,2 prosenttia ladattavia hybridejä.
Ladattavien autojen osuus on kasvussa myös käytettyjen autojen kaupassa – alkuvuoden aikana noin 6,8 prosenttia autoliikkeiden kautta myydyistä käytetyistä autoista on ollut ladattavia hybridejä ja noin 3,5 prosenttia täyssähköautoja. Näin ollen jo joka kymmenes autoliikkeestä myyty vaihtoauto on tänä vuonna ollut ladattava.
Pakettiautoja ensirekisteröitiin lokakuussa 816, joka on 12,6 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tammi-lokakuussa on rekisteröity yhteensä 9 293 pakettiautoa, mikä on 1,2 prosenttia viime vuotta enemmän. Tammi-lokakuun rekisteröinnit jäävät 17 prosenttia viiden viime vuoden keskiarvoa alemmas.
Kuorma-autoja rekisteröitiin lokakuussa 8,1 prosenttia viime vuotta vähemmän. Rekisteröintien pieni määrä johtuu elokuussa voimaan tulleesta ajopiirturivaatimuksesta, joka aikaisti syksylle aiottuja rekisteröintejä elokuun puolelle.
Lokakuussa rekisteröitiin elokuun korkeiden lukemien takia vain 285 uutta kuorma-autoa, mikä on noin 14 prosenttia normaalia lokakuun tasoa vähemmän.
Yli 16 tonnin painoluokassa kuorma-autoja on tammi-lokakuussa rekisteröity yhteensä 2 504, joka on 22,6 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.
Keskiraskaita 6–16 tonnin kuorma-autoja on lokakuun loppuun mennessä rekisteröity 162, joka on 22,7 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Kevyitä alle 6 tonnin kuorma-autoja on tänä vuonna rekisteröity 772, eli noin 30,4 prosenttia viime vuotta enemmän.
Uusia linja-autoja on tammi-lokakuussa rekisteröity 222, joka on lähes 40 prosenttia vähemmän kuin pitkän aikavälin tammi-lokakuun rekisteröintien määrä.
Suojatietä ylittänyt jalankulkija kuoli Lahdessa Niemenkadulla tiistaina alkuillasta, kun autoilija törmäsi häneen henkilöautolla.
Henkilöautoa kuljettanut mies menetti autonsa hallinnan Niemenkadulla ja törmäsi auton kylki edellä liikenteenjakajaan sekä katua suojatietä pitkin ylittäneeseen naiseen. Noin 50-vuotias nainen menehtyi tapahtumapaikalla törmäyksessä saamiinsa vammoihin.
Onnettomuus tapahtui tiistaina noin kello 17.20. Kadun pinta oli tapahtuma-aikana sohjoinen.
Poliisi epäilee noin 30-vuotiasta mieskuljettajaa törkeästä kuolemantuottamuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä rattijuopumuksesta. Miestä epäillään myös kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, sillä hänet on määrätty ajokieltoon jo vuonna 2022.
Poliisi on saanut valmiiksi Luumäen onnettomuuteen liittyvät kuulustelut. Liikenneonnettomuuden syyksi on vahvistumassa kuljettajan ajovirheet, joiden seurauksena Puolustusvoimien maastoajoneuvo ajautui ulos tieltä Luumäellä Valtatie 6:lla. Yksi autossa matkustanut henkilö kuoli onnettomuudessa.
Liikenneonnettomuus tapahtui keskiviikkona 25. lokakuuta Luumäellä Valtatie 6:lla noin kello 10 aikaan aamupäivällä. Onnettomuudessa Puolustusvoimien maastoajoneuvo ajautui ulos tieltä pyörähtäen useamman kerran ympäri penkereellä. Yksi autossa matkustanut henkilö kuoli ja kolme muuta loukkaantui onnettomuudessa.
Poliisi on saanut valmiiksi onnettomuusautossa olleiden henkilöiden kuulustelut.
– Tärkeässä roolissa on autoa kuljettaneen varusmiehen kertomus tapahtuneista, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Timo Valle Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.
– Kuljettajan mukaan onnettomuus johtui ajovirheistä. Ensin maastoauto ajautui lähelle tien ulkoreunaa, jonka jälkeen kuljettaja teki korjaavan ohjausliikkeen keskemmälle tietä. Hänen oma havaintonsa tilanteessa oli, että korjausliike oli liian voimakas, jonka jälkeen hän teki toisen, nopean ohjausliikkeen keskiviivalta takaisin kohti tien reunaa. Näiden liikkeiden seurauksena maastoauto ajautui ulos tieltä ja lähti kierimään ympäri.
Onnettomuus tapahtui suoralla tieosuudella, missä keliolosuhteet olivat normaalit. Tienpenkereeltä oli jonkin verran pudotusta ojaan, mikä edisti maastoauton kierimistä ympäri. Maastoauto veti perässään peräkärryä.
Autoa kuljettanut varusmies ei ollut päihtynyt eikä hän ajanut ylinopeutta. Kuulustelujen perusteella hänen ei epäillä nukahtaneen ajaessaan. Poliisi on varmistanut, että kuljettaja ei ole rikkonut lepoajan suhteen Puolustusvoimien määräyksiä. Mikään ei myöskään viittaa siihen, että hänen tarkkaavaisuuttaan olisi ajon aikana vieneet muut asiat, kuten esimerkiksi matkapuhelimen käyttö.
– Kuljettajan mukaan aurinko paistoi tapahtumahetkellä häntä kasvoihin ja näkyvyys oli likaisen etulasin takia huonohko. Tämä saattoi vaikuttaa ulosajoon.
Poliisi jatkaa asian tutkintaa. Kuljettajaa epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuoleman tuottamuksesta.
Korealainen Samsung on Android-puhelimien maailman ykkönen ja amerikkalaisen Applen iPhonien jälkeen markkinakakkonen. Voisiko korealainen Kia joskus yltää samaan autoalalla – edes amerikkalaisen Teslan jälkeen? Ainakin nyt Suomen markkinoilla starttaava EV9-sähkömaasturi on iso harppaus premium-maasturien kategoriaan.
Kialla on tämän jälkeen kilpailukykyinen malli kaikkiin Suomessa relevantteihin autokategorioihin ja se on vallannut lokakuussa 2023 jo noin kahdeksan prosenttia Suomen uusien autojen markkinoista. Suomen teillä liikkuu tällä hetkellä noin 110 000 Kiaa. Kun Suomessa myydään tänä vuonna noin 87 000 uutta autoa, Kioja niistä tulee olemaan reilut 7000.
Kuva: Jukka Viitasaari.
Tutkimuksen mukaan uusien autojen ostajien keskuudessa Kia on kuudentena asiakkaiden ostoaietutkimuksessa edellään Toyota, Volvo, Skoda, VW ja Mercedes-Benz.
Sisällä kymmeniä tilauksia
EV9 on Kialle erittäin tärkeä automalli merkin kasvutarinassa myös Suomessa. Tähän mennessä sisällä on jo ”kymmeniä” tilauksia, joista ensimmäiset saadaan toimituksiin joulu-tammikuussa, jos ostajalle kelpaa saatavilla oleva väri. Tehdastilausta saa odottaa tällä hetkellä puolisen vuotta.
Kuva: Jukka Viitasaari.
Kuluvana vuonna EV9:ää vastaavan segmentin myynnin arvioidaan olevan Suomessa noin 1100 autoa ja vuonna 2024 määrän arvioidaan tuplaantuvan. Tästä EV9 aikoo haukata vähintään 15 prosenttia eli yli 300 rekisteröityä autoa.
Pois alta risut ja männynkävyt
EV9 on kunnioitettava ilmestys ledireunusteisine tuimine ilmeineen ja jyhkeine ulkomittoineen: pituutta yli viisi metriä, leveyttä 1,98 metriä ja sivupeilien kanssa noin 2,3 metriä. Autosta on saatavilla kuusi- ja seitsemänpaikkaiset versiot. Kuusipaikkaisen toiselle riville on tarjolla lentokoneen business-luokan istuimia muistuttavat Relax-istuimet, jotka liukuvat kiskoilla ja taipuvat lähes makuuasentoon tilan sallimissa puitteissa.
Kuva: Jukka Viitasaari.
Tasaisen lattian alla 384 hevosvoiman, tai 283 kilowatin puhtia tarjoilee reilut 566 kiloa painava ja uudistetuilla kennoilla varustettu 800 voltin arkkitehtuuriin perustuva litiumioniakku, jolla voi päästä yhdellä latauksella yli 500 kilometrin matkan.
Viidentoista minuutin latauksella matkaa voi jatkaa 220 kilometriä.
EV9 jaksaa vetää perässään jopa 2500 kilon lastia.
Ionity-latausasemilla Kia tunnistetaan ja laskutetaan automaattisesti eli kaikki viestiliikenne tapahtuu suoraan auton ja latausaseman välillä. Kuljettajan on poistuttava autosta vain kytkemään ja irrottamaan latauskahva ja oltava häiritsemättä autoa esimerkiksi kahvikupillisen verran.
Kuva: Jukka Viitasaari.
EV9 toimii myös pyörillä kulkevana voimalaitoksena ja tarjoaa mahdollisuuden kaksisuuntaiseen lataukseen; termihelvetissä se kykenee niin sanottuun vehicle to grid (V2G)-, vehicel to home (V2H)-, vehicel to building (V2B)-, sekä undirectional vehicle to grid (V1G) -latauksiin, ja lisäksi latausajankohdan voi ajastaa esimerkiksi edullisen pörssisähkön aikaan.
Laatua ohjaamossa
Digitaalinen panoraamamittaristo koostuu kolmesta näytöstä: kahdesta 12,3- ja yhdestä 5,3-tuumaisesta, ja se toimii yhteen Apple Car Playn ja Android Auton kanssa. Uutta on muun muassa tiettävästi maailman ensimmäinen kuljettajan ajotavan oppiva vakionopeudensäädin.
Kuva: Jukka Viitasaari.
Auton pystyy pysäköimään – myös viistoon – automaattisesti joko itse sisällä istuen, tai ohjaamalla sitä digitaalisella avaimella auton ulkopuolelta.
EV9 tarjoaa myös älykkään, reaaliaikaisen reittisuunnittelun muun muassa sähkönkulutuksen, liikennetietojen, laturien saatavuuden, akun varauksen, lataussuositusten, seuraava latausta varten akun optimaalisen lämpötilan, sekä matkan varren kiinnostavien kohteiden perusteella.
Akussa on myös Suomen sääoloissa hyödyllinen manuaalinen akun lämmityksen käynnistysmahdollisuus.
Kuva: Jukka Viitasaari.
Pikaisella istuintestillä jalka- ja ilmatilaa riittää ruhtinaallisesti, vaikka kaikilla kolmella penkkirivillä istuisi keskimääräistä pidempijalkaisia matkustajia.
Lattian alla oleva akku verottaa kuitenkin jonkin verran takapenkkirivien istuinkorkeutta, jota Relax-istuimissa kompensoidaan penkin alta nousevalla polvituella. Auton peräpään kantikkuus ei välttämättä kaikkia miellytä, mutta se toisaalta mahdollistaa hulppean pää- ja tavaratilan.
Kuva: Jukka Viitasaari.
EV9 on hieno taidonnäyte myös Kialle todella tärkeässä sähköautojen premium-segmentissä, jossa väännetään ostovoimaisimpien ”influenssereiden” sieluista; tämän ryhmän mielipiteet ja mieltymykset rakentavat koko merkin brändiä ja vaikuttavat ostopäätöksiin myös muissa segmenteissä.
On jälleen se aika vuodesta, kun erilaiset hirvieläimet ja autoilijat kohtaavat liikenteessä erityisen paljon.
Länsi-Uudellamaalla poliisin tietoon tuli vastikään 24 tunnin sisällä yhteensä kahdeksan peura- tai kauriskolaria. Espoon lisäksi kolareita sattui Raaseporissa, Vihdissä, Karkkilassa ja Siuntiossa.
Poliisi toivoo, että autoilija pysähtyy mahdollisuuksien mukaan peurakolaripaikalle ja merkitsee tapahtumapaikan esimerkiksi muovipussilla tai muulla näkyvällä tavalla.
Tapahtuneesta tulee soittaa tapahtumapaikalta hätäkeskukseen. 112-sovelluksen kautta hätäkeskus saa tarkan paikan, ja poliisi osaa ohjata metsästäjän oikeaan paikkaan lopettamaan loukkaantuneen eläimen.
Tarvittaessa autoilijan tulee varoittaa muuta liikennettä hätävilkuilla, varoituskolmiolla ja käyttämällä itse heijastinliiviä.
Suomen talouden taantuma näkyy SKALin kuljetusbarometrissa. Kuljetusyritysten loppuvuoden ennusteet ovat ennätysmäisen synkät. Odotukset kuljetusmäärien, liikevaihdon ja kannattavuuden suhteen ovat alhaisemmat kuin kertaakaan reilussa vuosikymmenessä. SKAL vaatii hallitusta edistämään toimia, jotka lisäävät taloudellista toimeliaisuutta sekä pitämään Suomen puolia EU:n päätöksenteossa.
– Kuljetusyritysten tilannetta helpottaa hieman se, ettei hallitus ole lisäämässä kuljetuskustannuksia esimerkiksi nostamalla polttoaineveroa ja pitää jakeluvelvoitteen aiemmin päätettyä alemmalla tasolla. Lisäksi pitää huolehtia, ettei lisäkustannuksia tule esimerkiksi EU:n päästökaupparatkaisussa tai ajankohtaisessa mitta- ja massadirektiivin uudistamisessa, muistuttaa SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Kuljetusbarometrikyselyyn vastanneista 540 kuljetusyrittäjästä yli puolet ennustaa kuljetettavan tavaramäärän vähenevän seuraavan neljän kuukauden aikana. Kuljetusmäärien lisääntymistä ennakoi vain joka kymmenennes.
Barometrin saldoluvut ovat lähes kaikilla mittareilla heikoimmat kymmenen vuoden aikahistorialla. Jopa koronavuoden 2020 syksyn näkymät olivat valoisammat.
Kuljetusyritysten tilannetta hankaloittaa yleisestä taloustilanteesta johtuva huomattavasti laskeva kuljetusten kysyntä. Rakentaminen ja investoinnit ovat alamaissa. Samaan aikaan kuljetuskustannukset ovat jääneet sille korkealle tasolle, jonne ne kesällä 2022 nousivat.
Fintrafficin tilastojen mukaan raskaan liikenteen määrä tieverkolla on vähentynyt jo 1,5 vuotta yhtäjaksoisesti. Kuukausitasolla tarkasteltuna vuoden 2023 aikana raskaan liikenteen määrä päätieverkolla on vähentynyt keskimäärin yli viisi prosenttia verrattuna vuoden 2022 vastaavaan ajankohtaan.
Tilasto kertoo karua kieltä siitä, että taloudellinen toimeliaisuus hiipuu ja kuljettavaa on koko ajan vähemmän.
Kuljetusyrittäjiltä kiitosta polttoaineveron ja jakeluvelvoitteen laskulle
SKAL on tyytyväinen, että hallitus aikoo vuoden 2024 alusta alentaa polttoaineveroa ja pitää jakeluvelvoitteen nykyisellä tasolla.
Barometriin vastanneet kuljetusyrittäjät valitsivat hallituksen linjauksista toiseksi tärkeimmäksi yrittämisen kannalta päätöksen olla nostamatta polttoaineveroja. Kolmanneksi nousi polttoaineen jakeluvelvoitteen säilyttäminen alhaisemmalla tasolla.
Jakeluvelvoitteella säädetään polttoaineisiin lisättävän, huomattavasti kalliimman biokomponentin määrästä ja sen alhaisella tasolla on erityisesti dieselin hintoja hillitsevä vaikutus.
– Hallitus on ryhtynyt toimiin polttoainekustannusten hillitsemiseksi, mutta ne ovat edelleen yli 30 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2021, kuvaa Kujala.
SKAL on huolissaan EU:n tieliikenteen päästökaupasta, joka voi aiheuttaa suomalaiselle liikenteelle lisäkustannuksia. EU:n hyväksymä polttoainejakelun päästökauppa tulee toteuttaa Suomessa siten, että päästökaupan mahdollisesti aiheuttama lisäkustannus kompensoidaan täysimääräisesti ammattiliikenteelle.
Hallituksen toimet investointiohjelman ja sen korjausvelkapaketin käynnistämiseksi saivat myös barometrissa kiitosta, mutta tiestön kunto huolestuttaa kuljetusyrittäjiä ja alan etujärjestöä.
SKALin Kujalan mukaan oli myönteistä, että hallitus budjettiriihessään päätti tiestön korjausvelkapaketin toteuttamisesta etupainotteisesti osoittamalla 250 miljoonaa euroa vuodelle 2024, mutta korostaa että tiestön kuntoon laittamiseksi tarvitaan pitkäjänteisyyttä. SKAL on ehdottanut ratkaisuksi muun muassa riittävää rahoitusta perustienpitoon:
Perustienpidon rahoitukseen on tehtävä vuotuinen 300 miljoonan euron lisäys, jotta tiestöä voidaan ylläpitää kestävällä tavalla. Perustienpitoon tulee kohdistaa vuosittain vähintään 900 miljoonaa euroa perusväylänpidon rahoitusta.
Ohjelma tiestön korjausvelan vähentämiseksi. Tähän tulee osoittaa oma erillinen 300 miljoonan euron vuosittainen rahoitus.
Tieverkon kehittämiseksi tulee tehdä 400 miljoonan euron tasokorotus tiestön kehittämisinvestointien rahoitukseen.
Vuoden 2023 kolmas SKAL Kuljetusbarometri toteutettiin 27.9.-12.10.2023. Kyselyyn vastasi 540 kuljetusyrittäjää.
Poliisi tutkii useita vahingontekoja, joissa autojen ikkunoita on hajotettu Espoossa. Ensitietojen perusteella on mahdollista, että ikkunat ovat hajonneet esimerkiksi ilma- tai kuula-aseella ampumisen seurauksena.
Ensimmäinen tapaus tuli poliisin tietoon Niipperistä Hevostilantieltä. Henkilöauton kuljettajan puoleinen ovi oli rikottu todennäköisesti ampumalla 26.−27.10. välisenä yönä. Auto oli parkissa asuinkiinteistön pihalla.
Toinen tapaus sijoittuu samaan aikahaarukkaan. Tässä tapauksessa yksityishenkilön auton ikkunat oli hajotettu Espoon Kunnarlassa 26.−27.10. Vahingonteon kohteeksi joutunut auto oli tuolloin ollut pysäköitynä Pirttimäen ulkoilualueen parkkipaikalle.
Edelleen 28.10. Lippajärvellä Espoossa BMW-merkkisen henkilöauton ikkuna oli rikottu samalla tavalla. Tammihaantiellä pysäköitynä olleesta autosta oli rikottu apukuljettajan puoleinen ikkuna.
Poliisi tutkii tapahtumia vahingontekoina ja pyytää havaintoja tekoihin liittyen. Havainnot voi välittää sähköpostiin vihjeet.lansi-uusimaa@poliisi.fi tai puhelinnumeroon 029 541 3031 (vastaaja).
Tieliikennehistorian Mobilia-palkinnon voittaja valitaan 12 eri ehdokkaasta, joista 9 on painettuja kirjoja, yksi on dokumentti, yksi blogi-sivusto ja yksi opinnäytetyö.
Kilpailuteoksia esitellään loppusyksyn 2023 ja alkuvuoden 2024 aikana tarkemmin Mobilian somekanavilla.
Kilpailuteokset 2024
Mikko Paaso, Helena Ruhkala ja Ari Toivanen: Touring Finlandia matkamotoristikerhon puoli vuosisataa – Touring Finlandia 1972-2022 (Touring Finland Moottorikerho ry, 2023)
Valtteri Pyötsiä: Nyt puhtaampaa bensiiniä: Polttoaineiden sanomalehtimarkkinointi 1960-luvulla (Helsingin yliopisto, 2022)
Olli Blomberg ja Tuulia Hakala: Rahtarit 50 vuotta tiellä (Rahtarit ry, 2023)
Raul Valkila ja Mika Jaakkola (moderaattorit): Kampiveivi-blogi (vuodesta 2014)
Christoffer Holm ja Merja Laaksonen (käänt.): Tankki täynnä tulevaisuuteen. Powder-Trans 1972-2022 (Powder-Trans (Libraria Ab Oy), 2022)
Tuulia Hakala: Kiviä polkimen alla – Vantaan Taksiautoilijat ry 60 vuotta (Vantaan Taksiautoilijat ry, 2023)
Timo Laitinen: Auto 80-luvulla – arkiautoja ja erikoisuuksia (Alfamer, 2022)
Marjatta ja Vesa Rohila: Ajattomat ajopelit (Alfamer, 2023)
Jan-Erik Laine: Olympiavuoden Klassikot – Tarinoita 1952 automalleista (Viipalemediat, 2021)
Studio Pelisalmi Oy: Vanhojen moottoripyörien näytösajo 16.7.2022 (Veteraanimoottoripyöräklubi ry, 2022)
Juha Partanen: Totuuden torvet. Auto- ja liikennetoimittajien yhdistys AuLin ensimmäiset 50 vuotta (Auto- ja liikennetoimittajat ry AuLi, 2021)
Jouni Koskiniemi: Kuljetuselämää Porissa (Kostre Oy, 2021)
Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimii Suomen historian dosentti Marko Tikka ja jäseninä FT Tiina Miettinen, toimituspäällikkö Harri Domonyi, ajoneuvoharrastaja, DI Juhani Intosalmi, pitkäaikainen matkailualan järjestötoimija Timo Piilonen sekä yrittäjä Tommy Oesch. Palkinto jaetaan Mobilia-päivänä tiistaina 30.1.2024.
Mobilia-palkinto
Mobilia säätiö jakaa 4 000 euron arvoisen tieliikennehistorian Mobilia-palkinnon joka toinen vuosi. Palkinto voidaan myöntää tutkijalle, tutkijaryhmälle, opiskelijalle, toimittajalle tai muulle henkilölle, joka on julkaissut tieliikenteen alalta kirjan, tutkimuksen, opinnäytetyön, dokumenttiohjelman tai muun paperi- tai sähköisessä muodossa julkaistun teoksen elokuun 2021 jälkeen. Palkinnon tavoitteena on edistää korkealaatuisen historiatiedon tuottamista, kansantajuistamista ja julkaisemista tieliikenteen alalta. Sen lahjoittavat Mobilia säätiön taustayhteisöt.
Toisen sukupolven Toyota C-HR -mallin ennakkomyynti alkoi tänään, tiistaina 31.10.2023. Ensimmäiset HEV-mallit ovat Suomessa heti alkuvuodesta 2024 PHEV-mallin seuratessa kevään 2024 aikana.
Uutuusmalli on saatavilla kolmella erilaisella voimalinjalla: etuvetoisella 1,8 Hybrid-, nelivetoisella 2.0 Hybrid AWD-i- sekä etuvetoisella 2.0 Plug-in Hybrid -voimalinjalla.
Kaikki voimalinjat edustavat Toyotan viidennen sukupolven hybridijärjestelmiä, joka tarkoittaa kaikissa tilanteissa alhaista energiankulutusta. Erikseen on mainittava 2.0 Plug-in Hybrid -mallin polttoainetaloudellisuus myös ladatun sähkön loppuessa.
Täysin uuden Toyota C-HR -mallin mallisto on laaja. Varustetasot ovat Active ja Active Plus (vain 1.8 Hybrid), Intense ja Launch Edition. Lisäksi malliston huipulle sijoittuvat 2.0 Hybrid- ja 2.0 Plug-in Hybrid -malleihin saatavat Premium-, Premiere Edition- sekä GR Sport- ja GR Sport Premiere Edition -varustetasot.
Turvallisuus on aina erottamaton osa Toyotan ajattelutapaa. Niinpä se on sisäänrakennettu ominaisuus eikä kallis lisävaruste.
Viimeisimmän sukupolven Toyota Safety Sense -järjestelmän aktiiviset turva- ja avustinjärjestelmät auttavat osaltaan tekemään jokapäiväisestä liikkumisesta mukavampaa ja turvallisempaa. Lisäksi kaikissa varustetasoissa on vakiona mm. erinomaisen näkyvyyden tarjoavat led-ajovalot sekä -kaukovalot.
Launch Edition -varustetaso tarjoaa puolestaan heti mallin ensiesiintymisen yhteydestä lähtien voimakkaan varustelun sisältäen mm. bi-tone -kaksivärisen ulkovärin, sähkötoimisen takaluukun sekä vuonna 2024 käyttöönotetettavan digitaalisen avaimen. Viimeksi mainitun avulla auton käyttö onnistuu älypuhelimen avulla ilman fyysisen avaimen mukanaoloa.
Toyota C-HR 2.0 Plug-in Hybrid -mallit edustavat aina korkeampia varustetasoja, joiden mukana autossa on mm. älypuhelimen langaton lataus, pysäköintitutkat edessä ja takana vakiovarusteisen peruutuskameran lisäksi, sisätilojen led-tunnelmavalaistus, 18 tuuman kevytmetallivanteet, 12,3 tuuman kosketusnäytöllä varustettu Toyota Smart Connect + -mediakeskus.
Malliston huipulla valittavissa olevissa GR Sport-, GR Sport Edition- sekä Premium- ja Premiere Edition -varustetasoissa löytyy sellaisia premium-luokan varusteita kuten JBL Premium -audiojärjestelmä, ekslusiiviset verhoiluvaihtoehdot sekä 19 tuuman tai 20 tuman kevytmetallivanteet.
Täysin uuden Toyota C-HR -mallin ennakkomyynti käynnistyy tänään 31.10.2023. Asiakastoimitukset alkavat hybridimallien osalta heti alkuvuodesta 2024 ja plug-in-lataushybridimallin osalta keväällä 2024.
Malliston lähtöhinta on 35 995 euroa (Toyota C-HR 1.8 Hybrid Active) ja kallein versio maksaa 51 680 euroa (Toyota C-HR 2.0 Plug-in Hybrid GR Sport Premiere Edition).
