Ministeriö vastaa: Eikö Kela-kyyteihin ja erityisryhmien liikkumiseen kiinnitetty huomioita lainvalmistelussa?

Kuva: Veho

Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää liikennepalvelulain ja taksiuudistuksen muutoksia vastaamalla kysymyksiin.

Aikaisemmin olemme julkaisseet vastaukset kysymyksiin ”Johtiko liikennepalvelulain uudistus taksien hintojen nousuun?”, ”Tarkoittaako taksihintojen nousu sitä, että taksiuudistus on epäonnistunut?” ja ”Johtiko uudistus taksien saatavuuden heikkenemiseen?”.

Kela-kyytien toimivuus on ollut julkisuudessa esillä heti uudistuksen alusta alkaen, eikö Kela-kyyteihin ja erityisryhmien liikkumiseen kiinnitetty huomioita lainvalmistelussa?

Liikennepalvelulain ja siihen sisältyvän taksilainsäädännön uudistukset on tehty kaikkien väestöryhmien hyvän palvelun varmistamiseksi. Toimintaympäristön muuttuessa myös lainsäädännön tulee uudistua, vastataan ministeriön tiedotteessa.

Julkisesti tuetuista henkilökuljetuksista kuten Kela-kuljetuksista säädetään sairausvakuutuslaissa, ei liikennepalvelulaissa.

Kela kilpailutti korvaamiensa taksimatkojen palveluntuottajat ja kilpailutettujen palveluntuottajien eli välityskeskusten toiminta alkoi 1.7.2018 eli samana päivänä kuin liikennepalvelulaki tuli voimaan.

Kelan kuljetusten järjestämiseen valitsema malli aiheutti varsinkin alkuvaiheessa runsaasti ongelmia kyytien saatavuudessa ja välittämisessä.

Kelalta saatujen tietojen mukaan Kela-kyytien saatavuus on syksyn aikana parantunut suurimmassa osassa maata kilpailutusta edeltävälle tasolle.

Merkittävät ongelmat ovat jatkuneet Uudellamaalla, jossa Kela joutui purkamaan tekemänsä sopimuksen ja kilpailuttamaan uudelleen. Kela on tiedottanut, että uusi välityskeskus aloittaa 1.4.2019.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) julkaisi 5.3.2019 tiedot selvityksestä, jonka mukaan välityskeskukset ovat saattaneet toimia kilpailulain kieltämällä tavalla, kun ne eivät ole välittäneet Kela-kyytejä syrjimättömästi kaikille taksiautoilijoille.

Erityisesti harvaan asutuilla alueilla merkittävä osa yksittäisen taksiautoilijan tuloista tulee välityskeskusten välittämistä ja yhteiskunnan tukemista kyydeistä.

KKV on käynnistänyt useita eri yhtiöitä koskevan tutkinnan siitä, ovatko välityskeskukset syyllistyneet kilpailulain kieltämiin menettelyihin, kun ne eivät ole välittäneet Kela-kyytejä kaikille autoilijoille syrjimättömästi.

Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa KKV:n prosessin etenemistä tiiviisti ja valmistautuu tarvittaessa esittämään välityskeskuksille markkinasääntelyä, jos KKVn selvitykset antavat siihen aihetta.

Kelan tehtävänä on turvata tekemillään sopimuksilla terveydenhuollon asiakkaille sairausvakuutuslainsäädännön mukaiset kyydit ja palvelutaso.

Kuntien vastuulla puolestaan on jatkossakin järjestää vammaispalvelulain mukaisesti kuljetuspalveluja niille vaikeavammaisille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa erityisiä liikkumisvaikeuksia.

Kunnat ovat kilpailuttaneet omia lakisääteisiä kuljetuksiaan jo vuosien ajan.
Kunnalla on oikeus valita kuljetuspalvelun järjestämistapa.

1 KOMMENTTI

  1. Liikennepalvelulain ja taksilainsäädännön ”uudistukset” on tehty kaikkien väestöryhmien hyvän palvelun ”varmistamiseksi”. Seurauksena tästä Bernerin ”keksimästä” kilpailutuksesta pakottaen Kelaa sen tekemään, oli että piti olla välityskeskukset, joilla on oikeus rahastaa taksiyrittäjiä. Liikenne ministeriö ”seuraa” että terveydenhuollon asiakkaille saadaan säännösten mukaiset kyydit. Kunnilla on ”oikeus” valita kuljetuspalveluiden järjestämistapa. Seurauksena on kuitenkin että, kun tilaus tehdään välityskeskuksen kautta, valikoituu kyydin tarjoaja välityskeskuksen ”suosituksen” mukaan. Pitää muistaa suomen vähävaraista kansaa kun äänestää.

Vastaa käyttäjälle Kansalainen Peruuta vastaus

Please enter your comment!
Please enter your name here