Ekonomistit eivät kannata polttoaineveron korvaamista kilometriverolla

Ekonomistien enemmistö ei kannata polttoaineveron korvaamista paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla. Kilometriverossa huolta herättävät autojen seurantaan tarvittavan järjestelmän kustannukset sekä erityisesti tietoturvakysymykset, todetaan Ekonomistikoneen tiedotteessa.

Ekonomistikone on jälleen selvittänyt ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin. Autojen romutuspalkkiot ja autoveron poisto jakoivat nyt kantoja. Pelkkä autoveron poisto ei yksin ole uskottava ilmastotoimi, katsovat monet taloustieteilijät.

Enemmistö eli 61 prosenttia ekonomisteista ei kannata ajatusta, että auton käyttöä tulisi polttoaineveron sijaan verottaa paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla, jonka suuruus vaihtelisi sen mukaan, missä autoilu tapahtuu.

Vain 17 prosenttia vastaajista kannattaa ajatusta, 23 prosentilla vastaajista kanta on epävarma tai heillä ei ole mielipidettä.

Kommenteissaan taloustieteilijät pitävät sinänsä oikeansuuntaisena periaatetta, että ruuhkaisilla alueilla autoilun haitoista tulisi maksaa enemmän.

Osan mielestä kilometrivero tulisikin ottaa polttoaineveron rinnalle hoitamaan ruuhkamaksun tehtäviä.
Kuitenkin autoilun seurannan vaatiman järjestelmän kustannukset sekä mahdolliset tietoturvakysymykset pohdituttavat. Osa Ekonomistikoneen vastaajista myös epäilee, kohdentuisiko kilometrivero nimenomaan päästöjen vähentämiseen.

Romutuspalkkion tehokkuus jakaa mielipiteitä

Romutuspalkkion käyttöönotto Suomen liikenteen muuttamiseksi vähäpäästöisemmäksi jakaa ekonomistien mielipiteitä.

27 prosenttia vastaajista pitää vanhojen autojen romutuspalkkiota tehokkaana keinona, kun taas täysin eri mieltä on 29 prosenttia.

Peräti 43 prosenttia vastaajista on kannastaan epävarmoja tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan osa taloustieteilijöistä näkee romutuspalkkion vaikutuksen koko autokannan päästöjen vähentämiseen vaatimattomana ja tehottomana keinona.

Autoveron poisto ei saa kannatusta

Noin puolet (49 %) ekonomisteista ei näe autoveron poistamista tehokkaana keinona muuttaa Suomen autokantaa vähäpäästöisemmäksi.

Poiston kannalla on 21 prosenttia vastaajista ja 29 prosenttia on kannassaan epävarmoja tai ilman mielipidettä.

Pelkkä autoveron poisto johtaisi joidenkin ekonomistien mukaan autokannan uudistumiseen, mutta voisi ilman ohjausta johtaa kuluttajan ostamaan suuripäästöisemmän auton.

Enemmistö ekonomisteista (79 %) sen sijaan kannattaa fossiilisten polttoaineiden verotuksen kiristämistä. Eri mieltä on vain 14 prosenttia vastaajista.

Ekonomistien mukaan päästötavoitteita ei voida saavuttaa, jollei fossiilisten polttoaineiden hintaan ja kulutukseen puututa. Aihetta pidetään kuitenkin yhteiskunnallisesti herkkänä, koska polttoaineiden verotus on jo nykyisellään kireää.

Ekonomistien tarkemmat vastaukset ja aiemmat kysymykset ovat luettavissa sivustolla ekonomistikone.fi.

Ekonomistikone.fi perustuu Suomalaiseen Ekonomistipaneeliin, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli.

Kuka tahansa voi ehdottaa kysymystä Ekonomistikoneeseen. Paneelille esitettävät kysymykset valitsee taloustutkijoista koostuva raati: Mika Maliranta (pj), Essi Eerola, Kaisa Kotakorpi ja Roope Uusitalo.

Ekonomistipaneeliin on kutsuttu vastaajiksi kaikki virassa olevat suomalaiset kansantaloustieteen ja taloustieteen professorit, apulaisprofessorit sekä taloustieteen tutkijat, jotka ovat RePec-julkaisutietokannan kärjessä (25 %).

Lisäksi mukaan on kutsuttu neljän taloudellisen tutkimuslaitoksen (PT, PTT, VATT, Etla) sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtajat ja tutkimusjohtajat ja vastaavassa asemassa olevat.

Paneelin ja sivuston esikuvana on ollut yhdysvaltalainen IGM Economic Experts Panel

www.ekonomistikone.fi

8 KOMMENTIT

  1. Kannattaisi kysyä myös insinööreiltä. Kaikki seurantalaitteet on mahdollista ohittaa niin, että järjestelmä ei tunnista auton liikkuvan ollenkaan. Teille tarvittaisiin satoja poliiseja syynäämään likenteessä olevia autoja, koska insentiivi laitteen ohittamiseen on suuri.

    • Tehdään siitä seurantalaitteen ohittamisesta niin kallis rangaistus ettei sitä ohiteta. En usko, että kovin yleistyisi muutenkaan. Katsastuksessa tai auton vaihdossa viimeistään verrataan seurantalaitteen ja auton kilometrit. Jos vielä nuokin muuttaa niin voisi selvitä. Kuka alkaa tekemään noita huijauksia?

  2. Ei tarvita mitään seurantalaitteita. Autolla ajetaan senverran kuin ajetaan ja polttoaineessa on verot joita maksetaan sitä enemmän mitä ajetaan. Minä en hyväksy muuta seurantaa kuin katsastuksessa kirjatut ajokilometrit.

  3. Minä kannatan polttoaineverojen laskua ja kilometriveroa. Bensaa menee paljon enemmän mönkijässä, moottorikelkassa, sahoissa ja veneessä kuin autossa. Autolla ei täällä maalla niin tule ajettua. Se seuranta ei varmaan noita muita vehkeitä koske.

  4. Maaseudulla asuville auto on ainoa mahdollisuus päästä jossain ja se on keino elämiseen. Maaseudulla tarvitsemme 4×4 lavaautoja, maasturit ja 4×4 farmariautoja.
    Nykyisen järjestelmän yliverotetus on kova, uusien autojen myynti romahti noin 5v aikana, noin -40%. Se tarkoittaa, että tulevaisudessa Suomen väestö jatkaa käyttämään vanhoja autoja, päästöt siis laskevat hitaasti tai jäävät jopa nykyisellä tasolla, autoalan työpaikojen määrä ja veronmaksu myös ei kasvaa.
    Pitää muistaa yksi juttu: Tässä maassa harvoi ihmiset ajavat kuvikseen ja harva-asuttu pohjoismaa se on. Olosuhteet ovat veikeät, sää rankka. Siis EU:lta pitää vaatimaan helpotuksia ja tilannen ymmärtäminen.
    Romutuspalkkio on hyvä keino, mutta summa pitää kasvattaa.
    Kilometriverotus on tarpeton, jos paljon ajavaa maaseutu verottavat lisää, se ”tappaa” maaseudun. Helpomi olisi verottaa ottaen huomioon auton (omistajan) kotipaikkakunta ja reg.osoite.

  5. Ja työmatkat käy liian kalliiksi usealle niin kuin jo nyt on pienipalkkaisesta työstä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here

Hyvä kysymys!