LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset jakautuvat käsityksissään siinä, mihin suuntaan liikenneturvallisuus on kehittynyt viimeisen 10 vuoden aikana.
Asiantuntijat pitävät tuloksia osin yllätyksellisinä, sillä liikenteen turvallisuus on jatkanut pitkäaikaista parantumistaan.
Suomalaisista 34 % näkee liikenneturvallisuuden kehittyneen parempaan tai jonkin verran parempaan suuntaan viimeisen 10 vuoden aikana. Vastaavasti 38 % näkee liikenneturvallisuuden kehittyneen jonkin verran huonompaan tai huonompaan suuntaan. Vastaajista 22 % näkee tilanteen pysyneen ennallaan.
– Kyselyn tulokset yllättivät, koska liikenneturvallisuus on pitkällä aikavälillä kehittynyt hyvään suuntaan. Täytyy muistaa, että suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan ole liikennealan ammattilaisia ja seuraa virallisia turvallisuustilastoja, vaan kokemuksemme liikenteestä perustuvat paljolti omiin yksittäisiin kokemuksiin ja median viimeaikaisiin aiheisiin, joissa korostuvat kielteiset asiat, kuten onnettomuudet, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.
Tieliikenteen tilastot kertovat liikenneturvallisuuden parantumisesta pitkällä aikavälillä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana esimerkiksi tieliikennekuolemat ovat vähentyneet. Vuonna 2009 liikennekuolemia oli 279 ja viimeisen ennakkotiedon mukaan vuonna 2019 tieliikennekuolemia oli 211. Vielä 1970-luvun alussa tieliikenteessä kuoli vuosittain yli 1 000 ihmistä vuodessa.
Myös liikenneturvallisuutta työkseen Liikenneturvassa seuraava psykologi Jyrki Kaistinen arvioi yleisen keskustelun ja omakohtaisten kokemusten vaikuttavan ihmisten mielikuviin liikenneturvallisuudesta.
– Liikenteestä puhutaan paljon perinteisessä mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Esiin nousevat poikkeavat tapaukset ja kielteiset uutiset. Yksilötasolla omat kokemuksemme ja tunteita herättäneet tapaukset muistetaan helpommin. Tunne toimii tehokkaana muistivihjeenä. Eli kaikista tapahtumista muistetaan helpommin poikkeukset kuin tavallinen sujuva arki. Jos näiden muistojen perusteella keskustellaan ja kirjoitellaan liikenteen kokemuksista, vaikka somessa, saattavat negatiiviset tapahtumat taas korostua, Kaistinen arvioi.
Kaistinen nostaa yleisen liikenteen ilmapiirin vaikuttavan eri tavoin ihmisten käyttäytymiseen.
– Jos ihmiset arvioivat ilmapiirin huonontuneen, osa saattaa päättää, että nyt pitää käyttäytyä paremmin. Osa taas saattaa tulkita ilmapiirin huonontumisen vallitsevaksi käyttäytymismuodoksi, joka oikeuttaa minutkin käyttäytymään huonommin, Kaistinen pohtii.
Turvatekniikka parantanut liikenneturvallisuutta ja ihmisten käytös heikentänyt sitä
Kyselytutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten näkemyksiä asioista, jotka ovat viimeisen 10 vuoden aikana joko parantaneet liikenneturvallisuutta tai heikentäneet sitä.
Eri vastausvaihtoehdoista eniten liikenneturvallisuutta suomalaiset arvioivat parantaneen autojen turvatekniikan kehitys ja autokannan uudistuminen. Eniten liikenneturvallisuutta ovat vastaajien mukaan heikentäneet kännykän käyttö, päihtyneenä ajaminen tai ylinopeutta ajavien kuljettajien osuus.
– Autojen turvatekniikan kehitys on merkittävä tekijä siinä, miksi loukkaantumiset ja kuolemat liikenteessä ovat vähentyneet. Kielteisistä vaikutuksista kiistatonta on, että viimeisen 10 vuoden aikana kännykän käyttö ajaessa on heikentänyt liikenneturvallisuutta. Tähän vaikuttaa se, että puhumisen sijaan nyt viestitellään enemmän, joka vie keskittymistä ajamisesta, Nieminen sanoo.
– Tulosten tulkinnasta nousee esiin myös sellainen ajatus, että hyvä kehitys selitetään vahvasti teknologialla eli autojen kehittymisellä. Varovaisesti voisi arvioida, että ihmisten käyttäytymisen merkitys nähtäisiin jotenkin vähemmän merkityksellisenä tai sen ei edes uskota muuttuvan mihinkään. Todellisessa arjessa suurin osa ihmisistä käyttäytyy kuitenkin liikenteessäkin hyvin, joka mahdollistaa liikenteen toimimisen, myös ruuhkissa, Kaistinen miettii.
Kyselytutkimuksen tulokset selvisivät LähiTapiolan tilaamasta Arjen katsaus -tutkimuksesta, jonka toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi 1 068 ihmistä elokuussa 2020. Vastanneet edustavat maamme 15-74 -vuotiasta väestöä.
Onko tuo yllätys. Kun vastuuta auton hallinnasta on koko ajan hivutettu autolle (lukkiutumattomat jarrut, ajon/luistonhallintajärjestelmät, kaistavahdit, mukautuvat vakionopeussäätimet). Pakosta ihmisten autonhallintakyvyt heikkenevät. Tesla-kuskit nykyään jo vetelevät hirsiä auton liikkuessa, kunnes rysähtää.
Seurauksilla on aina syynsä.